Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yksin kuolleilta jää Helsingille vuosittain miljoonia euroja – laki määrää varojen käytön

Kaupunki jakaa ilman perillisiä kuolleiden varat järjestöille.

Kaupunki
 
Mika Ranta
Anu Oksanen valmentaa Marigold Ice Unity -muodostelmaluistelujoukkuetta Vuosaaren jäähallissa. Halli rakennettiin suurelta osin kiekkovaikuttaja Aimo Mäkisen perinnön turvin.
Anu Oksanen valmentaa Marigold Ice Unity -muodostelmaluistelujoukkuetta Vuosaaren jäähallissa. Halli rakennettiin suurelta osin kiekkovaikuttaja Aimo Mäkisen perinnön turvin. Kuva: Mika Ranta

Helsinkiläiset vainajat jättävät vuosittain jälkeensä miljoonapotin omaisuutta, jolle ei ole ketään perijää. Valoisa puoli asiassa on se, että nämä tuntuvat rahamäärät päätyvät jäljelle jääneiden helsinkiläisten hyväksi.

”Esimerkiksi vuonna 2013 tuli 2,7 miljoonaa. 2014 kertyi 1,3 miljoonaa ja viime vuonna taas 2,3 miljoonaa”, kertoo taloussuunnittelija Ulla Kauppinen Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa.

Summat ovat ilman perillisiä ja testamenttia kuolleiden helsinkiläisten varoja, joita Helsinki hakee ja saa valtiokonttorilta omaan käyttöönsä.

HS uutisoi 19. tammikuuta edesmenneen helsinkiläisen Raimo Hakkaraisen 13 asuntoa käsittävästä omaisuudesta, jonka Hakkarainen oli testamentannut Helsingin kaupungille.

Tapaus on hyvin harvinainen, sanoo kaupunginlakimies Sami Sarvilinna.

”Ei ole aivan ennenkuulumatonta, että joku antaa testamentilla omaisuuttaan kaupungille. Kauhean usein sellaista ei kuitenkaan tapahdu. Mutta tällainen testamentti, missä varoille ei ole osoitettu mitään käyttötarkoitusta, sellaista ei ole tullut aikaisemmin vastaan”, sanoo yhdeksän vuotta Helsingin kaupunginlakimiehenä toiminut Sarvilinna.

Silloin, kun joku testamenttaa tai lahjoittaa omaisuuttaan kaupungille, hän yleensä myös määrää sen käytöstä. Ikäihminen voi osoittaa varojaan vaikkapa hyvää hoitoa antaneelle palvelukeskukselle.

”Tai annetaan esimerkiksi taulu ja toivotaan, että se ripustetaan sinne tai tänne”, Sarvilinna kertoo. Nämä tavallisemmatkin testamentit ja eläessä annetut lahjat ovat melko harvinaisia.

”Ei sellaisia tule edes joka vuosi”, Sarvilinna sanoo.

Jos Helsinki tai muu kunta siis saa edesmenneen asukkaansa varoja, ne ovat juuri Kauppisen mainitsemia, valtiokonttorin kautta kulkevia kuolinpesiä.

Helsinki hakee ja saa vuosittain valtiokonttorilta 10–20 kuolinpesää. Sarvilinna ei ole huomannut määrän viime aikoina muuttuneen.

Pesien omaisuus käytetään sosiaali- ja terveystoimessa, mutta varat eivät uppoa hammaslääkäreiden palkkapusseihin tai toimeentulotuen paikkaamiseen.

”Kaupunginhallitus on päättänyt, että niitä voi käyttää sosiaali- ja terveystoimessa vain ja ainoastaan avustusten myöntämiseen”, Kauppinen sanoo. Käytännössä varat menevät siis järjestöille.

Vaan ei sääntöä ilman poikkeusta – ja tämä poikkeus on monelle helsinkiläiselle koululaiselle tuttu Esko Pietarisen tarina.

Kiinan-matkojen opas, innokas valokuvaaja ja Kivikon jäteaseman luottamusmies Pietarinen hakattiin kotimatkalla lokakuussa 2009, eikä hän koskaan toipunut pahoinpitelyssä saamastaan aivovammasta.

Kun Pietarinen kuoli elokuussa 2012 ilman perillisiä, varat ohjattiin nuorisoasiainkeskuksen kautta Aseman lapset ry:n katuväkivallan vastaiseen työhön.

Pietarisen elämästä tehtiin dokumenttielokuva, jota on esitetty helsinkiläisissä kouluissa.

Pietarisen kuolinpesä on HS:n saamassa listassa ainoa, jonka varat Helsinki on viime vuosina ohjannut johonkin muuhun kuin sosiaali- ja terveystoimen järjestöavustuksiin.

Helsinki ei ole keksinyt käytäntöä omasta päästään, vaan se tulee pitkälti laista.

”Kun henkilö kuolee ilman perillisiä ja testamenttia, omaisuus menee valtiolle. Vainajan viimeinen kotikunta saa hakea omaisuutta itselleen sosiaalisiin tai kulttuurisiin tarkoituksiin”, Sarvilinna selventää.

Testamenteissa puhuu vainajan tahto. Ehkä tunnetuin testamenttikohde Helsingissä on Vuosaaren jäähalli. Sen rakentamiseen käytettiin Jokereiden perustajiin kuuluneen Aimo Mäkisen jäämistöstä saatuja varoja.

Valokuvista koostettu dokumentti puhuttelee koululaisia
Valokuvista koostettu dokumentti puhuttelee koululaisia
Helsinkiläisen Esko Pietarisen elämä muuttui, kun hänet hakattiin. Kolme vuotta iskun jälkeen Pietarinen tukehtui ruokatorveen juuttuneeseen ruoankimpaleeseen. Aivovamma saattoi olla nielemisvaikeuksien taustalla, mutta varmaa tietoa ei ole. Nyt Pietarisen perinnöllä ehkäistään väkivaltaa Itä-Helsingin koulujen kautta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat