Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mies menetti opiskelupaikkansa kuurouden takia – ”Luokassa ei tilaa tulkille”

Helsinki Design Schoolin koulutusjohtaja vastaa syytteisiin syrjinnästä, koska kuuro espoolaismies ei saanutkaan opiskelupaikkaa.

Kaupunki
 
Vesa Moilanen
Espoolainen kuuro Oskari Salomaa saapui Helsingin käräjäoikeuteen keskiviikkona. Syytteessä oli Helsinki Design Schoolin koulutusjohtaja, joka vei Salomaalta opiskelupaikan.
Espoolainen kuuro Oskari Salomaa saapui Helsingin käräjäoikeuteen keskiviikkona. Syytteessä oli Helsinki Design Schoolin koulutusjohtaja, joka vei Salomaalta opiskelupaikan. Kuva: Vesa Moilanen

Syyttäjä vaatii Helsinki Design Schoolin koulutusjohtajalle rangaistusta syrjinnästä. Syntymäkuuro Oskari Salomaa sai keväällä 2014 paikan luovia aloja opettavasta Helsinki Design Schoolista, mutta paikka peruttiin sen jälkeen kun koulun tietoon oli ennen koulutuksen alkua tullut, että Salomaa on kuuro ja tarvitsee koulutuksessa tulkkia.

Asian käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkoaamuna. Syyttäjä Sinikka Paasivirta vaatii koulutusjohtajalle rangaistusta syrjinnästä. Tämän lisäksi Salomaa vaatii hyvityksenä 16 000:ta euroa. Salomaan avustajan Tiina Haapa-ahon mukaan kyse on suoranaisesta syrjinnästä.

Syytetty kiistää kaikki syytteet. Hänen avustajansa Jaana Juutilaisen mukaan kyse oli siitä, että ryhmä, johon Salomaa alun perin hyväksyttiin, oli täynnä, eikä opetustiloissa ollut tilaa Salomaan tarvitsemalle tulkille tai tulkeille.

”Vaihtoehto olisi ollut rikkoa tilan säännöksiä ja vaarantaa läsnä olevien turvallisuus mahdollisessa hätätilanteessa, eikä sellainen olisi ollut tietenkään mahdollista”, Juutilainen sanoo.

Heidän näkemyksensä mukaan kyse oli käytännön tilanteesta. Tieto tulkin tarpeesta tuli koulun tietoon muutamaa päivää ennen koulutuksen alkua, mikä ei syytetyn mukaan ole riittävä aika erikoisjärjestelyiden tekemiseen.

”En voinut enää vaikuttaa ryhmän kokoon, koska en voinut poistaa sieltä opiskelijoita, jotka ovat eri puolilta Suomea tulossa opiskelemaan”, syytetty sanoi.

Koulutusjohtajan mukaan tulkkaus olisi vaatinut esimerkiksi sitä, että opetusmateriaaleja olisi toimitettu etukäteen esimerkiksi hankalan sanaston selvittämiseksi. Lisäksi tulkkien ja opettajien olisi pitänyt voida keskustella etukäteen esimerkiksi riittävien taukojen pitämisestä opetustilanteissa, jotta tulkkaaminen olisi ollut helpompaa.

Juutilainen korosti, että Helsinki Design School tarjosi Salomaalle paikkaa seuraavalta kurssilta, johon olisi mahdollisesti voitu myös järjestää tilaa myös tulkille. Hänen mukaansa Salomaa ei kuitenkaan halunnut ottaa vastaan koulutuspaikkaa seuraavalta kurssilta.

Salomaan näkemyksen mukaan valtavia erityisjärjestelyitä ei tarvita, vaan kyse on siitä, että johonkin päin luokkaa olisi järjestetty tulkille tuoli. Hänelle ei ollut tullut mieleenkään, että tulkin käyttämisessä olisi ollut ongelmaa. Ongelmia ei tullut vastaan esimerkiksi hänen opiskellessaan Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Syytetyn avustajan Juutilaisen mukaan se, miten asiat ovat hoituneet Tampereen teknillisessä yliopistossa, ei liity asiaan mitenkään. Hän muistutti, että yliopiston saleissa ei useinkaan jouduta katsomaan, mahtuvatko kaikki sisään.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Robin Harms totesi oikeudessa, että Salomaalla on ollut oikeus käyttää viittomakielen tulkkia.

”Se, että kuulovammaiselta, viittomakieltä käyttävältä henkilöltä estetään mahdollisuus opintoihin, loukkaa hyvvin räikeästi hänen yhdenvertaisuuttaan”, Harms sanoi.

Oikeudenkäynnissä esitetty paperi luokkatilan henkilömäärän rajoituksista on syyttäjän mukaan ohjeellinen, eikä sitä voi verrata viranomaismääräykseen.

”Esimerkiksi työväenopistoissa on määritelty oppilasmäärän yläraja, mutta heidän mukanaan voi tulla avustajia ja tulkkeja. Muutenhan luokkatilaan ei voisi esimerkiksi tulla kahta luennoitsijaa”, Salomaan avustaja Haapa-aho sanoi.

Syyttäjän käyttämien sähköpostitodisteiden mukaan koulutusjohtaja oli edellyttänyt, että kuuroudesta olisi kerrottu jo hakuvaiheessa, jolloin koulu olisi voinut arvioida koulutuksen soveltuvuutta ”sinun [Salomaan] kohdallasi”.

Salomaan mukaan hakulomakkeessa ei tämänsuuntaisia asioita kysytty, ja ensin myönnetty opiskelupaikka kertoo siitä, että hän täytti hakuehdot.

Syytetty korosti, että Helsinki Design School tarjosi heti Salomaalle paikkaa seuraavalta kurssilta, johon olisi mahdollisesti voitu myös järjestää tilaa myös tulkille. Hänen mukaansa Salomaa ei kuitenkaan halunnut ottaa vastaan koulutuspaikkaa seuraavalta kurssilta. Oikeudenkäynnissä osapuolilla oli kuitenkin eri näkemykset siitä, oliko Salomaalle tarjottu suoraan paikkaa seuraavalta kurssilta vai ei.

Salomaa kertoi opiskelupaikan menetyksestä HS:ssa marraskuussa 2014. Samana päivänä Helsinki Design School lähetti hänelle viestin, jossa tarjosi opiskelupaikaa seuraavalta kurssilta.

Salomaa kertoo, että tunti veistin lähettämisen jälkeen, ennen kuin hän oli ehtinyt vastata siihen, koulun Facebook-sivuilla kerrottiin, että hänelle tarjotaan paikkaa.

Salomaan mukaan hänen kokemansa jälkeen ei opiskelu ja siihen keskittyminen kyseisessä oppilaitoksessa olisi ollut mahdollista.

Salomaan mukaan tunne syrjinnästä lamaannutti hänet täysin. Hän kertoi oikeudessa, että on aina voinut tehdä ihan mitä haluan, matkustaa ja opiskella, eikä syrjintäkokemuksia ole tullut vastaan.

”Nyt minun on pitänyt katsoa itseäni, että kuka olen. Tuntuu, että kakkosluokan kansalainen, että minussa on vika. Ei tällaisia asioita ole tarvinnut miettiä pitkiin pitkiin aikoihin ennen tätä”, Salomaa kertoi oikeudessa.

Tuomio asiassa annetaan 1. helmikuuta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat