Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Guggenheimin tukisäätiö: Yksityistä rahaa lisenssimaksuun koossa yli kaksi kolmasosaa

20-vuotinen Guggenheim-lisenssi maksaa noin 28 miljoonaa euroa

Kaupunki
 
Kari Pullinen
Pankkiiri Ari Lahti kerää yksityistä rahaa Guggenheim Helsinki -museohankkeelle.
Pankkiiri Ari Lahti kerää yksityistä rahaa Guggenheim Helsinki -museohankkeelle. Kuva: Kari Pullinen

Guggenheim Helsingin tukisäätiön hallituksen puheenjohtajan Ari Lahden mukaan yksityisiltä tahoilta kerätyistä lahjoituksista on kasassa yli kaksi kolmasosaa tavoitteesta. Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahaa 20-vuotisen Guggenheim-lisenssin kuluihin, jotka ovat noin 28 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki on hankkeen alusta asti linjannut, että se ei rahoita lisenssikuluja.

”Uskon vahvasti siihen, että jos julkinen sektori sitoutuu hankkeeseen, loppu tullaan saamaan kasaan nopeasti”, Lahti kommentoi tuoreen Guggenheim-tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. Taloustutkimus julkisti selvityksen Guggenheim Helsinki -museon talousvaikutuksista tänään keskiviikkona.

Tutkimusta rahoittivat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto, Finavia, matkailu- ja ravintola-alan etujärjestöstä Mara sekä Helsingin kaupunki.

Lahden mukaan Guggenheim Helsinkiä rahoittaneiden nimiä tuodaan julkisuuteen ”sopivassa vaiheessa”, todennäköisesti sitten kun hanke etenee julkiseen päätöksentekoon. ”Ei lahjoittajia ole tarkoitus piilotella, mutta kunnioitamme myös heidän toiveitaan nimettömyydestä”. Lahden mukaan pieni osa nykyisistä lahjoittajista haluaa pysyä pois julkisuudesta.

Lahti kertoi tiedotustilaisuudessa, että rahoitus- ja hallintomalli, josta on arkkitehtuurikilpailun ratkeamisen jälkeen keskusteltu valtion ja kaupungin kanssa poikkeaa merkittävästi siitä, mikä on aiemmin ollut julkisuudessa. Lahden mukaan uusi malli muuttaisi vastuunjakoa aiemmista esityksistä. Hän ei kerro tarkemmin, millainen uusi malli olisi.

”Olemme sopineet, että keskeneräisiä asioita ei tuoda esiin. Yksi keskeinen asia liittyy käyttötalouteen eli siihen, mitä museon pyörittäminen maksaa.”

Lahden mielestä Taloustutkimuksen tekemä selvitys Guggenheimin talousvaikutuksista on maltillinen, ja tulokset ovat ”hyvin linjassa pessimistisen suomalaisen tutkimusperinteen kanssa”.

”Nämä luvut eivät ole irtiottoja. Jos Bilbaon Guggenheimin ja Helsingin Guggenheimiin budjetoidut kävijämäärät suhteutettaisiin, tulokset olisivat kolminkertaisia. Tämä on haastattelututkimus, joka on tehty ilman museota. Selvitys ei ole julkisen sektorin tai meidän oma, vaan tehty aidosti liiketoimintaa varten”, hän sanoo.

”Tutkimus kertoo, että on hyvät perusteet sille, että Guggenheim on hyvä taloudellinen investointi. Se on merkittävä investointi, jolta yhteiskunnan pitääkin odottaa tuottoa. Valtion kannalta hankkeen takaisinmaksuaika on nopea, jos ajatellaan, että valtio tähän osallistuisi noin puolella investointikustannuksista”. Lahti sanoo.

Lahti uskoo erityisesti aasialaisten turistien potentiaaliin.

”Aasialaiset ovat hyvin bränditietoisia, he tarvitsevat jonkun syyn pysähtyä Helsinkiin. Guggenheim yhdistettynä hyviin Aasian lentoyhteyksiin uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää brändiä. Yksin emme saisi Guggenheimin kaltaista brändiä rakennettua”, Lahti sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!