Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Raide-Jokeri on rahaa vaille valmis – Espoon ja Itäkeskuksen yhdistävä rata maksaa 300 miljoonaa euroa

Uusi rata vauhdittaisi asuntojen rakentamista yli 30 000 ihmiselle vuoteen 2035 mennessä.

Kaupunki
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Jenny Lehtomäki (kesk.) odotti bussi 550:tä. Kyseisellä bussiyhteydellä bussit kulkevat ruuhka-aikoina kolmen minuutin välein.
Jenny Lehtomäki (kesk.) odotti bussi 550:tä. Kyseisellä bussiyhteydellä bussit kulkevat ruuhka-aikoina kolmen minuutin välein. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Fakta

Tulevaisuudessa matkustajia arkisin yli 100 000

 Raide-Jokerin aloitukseen on soviteltu 30-metristä vaunukalustoa, mutta pysäkkien laiturit rakennetaan jo valmiiksi 45-metrisiä raitiovaunuja varten.

 Alkuvaiheessa matkustajia on arvioitu olevan arkisin yhteensä 88 000, mutta vuonna 2040 jo 102 000.

 Raide-Jokeri on suunniteltu korvaamaan nykyistä bussiyhteyttä 550, jossa bussit kulkevat jo nyt ruuhka-aikaan kolmen minuutin välein. Lisää kapasiteettia linjalle ei enää mahdu. Seutubussi 550 kuljettaa noin 40 000 matkustajaa päivässä.

Helsingin Itäkeskusta ja Espoon Keilaniemeä yhdistävä raidehanke, Raide-Jokeri, on tullut ratkaisuvaiheeseen. Perjantaina julkaistavan uuden hankesuunnitelman mukaan 25 kilometrin radan rakentaminen maksaisi nyt 274,5 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupungin osuus on noin 178 miljoonaa euroa ja Espoon noin 96 miljoonaa euroa.

Jyvitystä selittää se, että radasta 16 kilometriä kulkee Helsingin alueella ja yhdeksän kilometriä Espoossa.

Ratakustannuksiin on kuitenkin ynnättävä vielä uusien varikkotilojen 64 miljoonaa euron rakennuskulut sekä raitiovaunujen hankintaan varattava 85–95 miljoonaa euroa.

”Tällä hetkellä me tiedämme jo varsin tarkkaan, miten Raide-Jokeri tehdään ja mitä se maksaa”, luonnehtii suunnittelutilannetta projektipäällikkö Lauri Kangas Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Sen sijaan hankkeen rahoitus on auki. Helsinki ja Espoo käsittelevät Raide-Jokeria omissa päätöksentekoelimissään maaliskuussa, mutta odottavat katseet kohdistuvat valtion budjettikehyksen käsittelyyn kuun lopulla.

Edellinen hallitus sitoutui edistämään keskeisten väylähankkeiden toteutusta Helsingin seudulla, jos alueen kunnat vauhdittaisivat asuntotuotantoa. Raide-Jokerin osalta valtio on jo maksanut suunnittelukustannuksista 30 prosenttia, ja sen oli määrä osallistua rakentamiseen samalla osuudella.

Nykyinen hallitus on kuitenkin nihkeillyt kaikille uusille väylähankkeille.

”Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön neuvottelut ovat vielä kesken, mutta myös valtion puolella on ilmennyt tahtoa synnyttää uutta asuntotuotantoa”, muotoilee Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr).

Sinnemäki laskee Raide-Jokerin Helsingin tärkeimmäksi asuntotuotantoa vauhdittavaksi hankkeeksi. Aiempien kokemusten, kuten Vantaan kehäradan perusteella, raidehanke saa yksityisen rahan liikkeelle tavalla, johon muut kannustimet eivät niin tehokkaasti tepsi.

Hankeselvittelyn yhteydessä on arvioitu, että Raide-Jokerin vaikutusalueella sijaitsee jopa 28 prosenttia Helsingin asuntotuotantopotentiaalista vuoteen 2050 mennessä. Kaupunki omistaa tästä maasta valtaosan, joten se voisi saada tuloja rakennuskulujen katteeksi perinteisellä tontinmyynnillä.

Täydennysrakentamiseen on mahdollisuuksia muun muassa Viikissä, Maunulassa, Etelä-Haagassa ja Pohjois-Haagassa.

Jos valtion rahaa ei heru, Espoo ja Helsinki joutuvat miettimään, tekevätkö ne radan omin voimin. Teknisen suunnittelun ja muutamien kaavamuutosten jälkeen radan rakentaminen voisi alkaa vuoden 2020 tietämissä. Rakentamisaika on noin kolme vuotta.

Pikaraitiotie kulkee valtaosan matkasta omalla nurmetetulla kaistallaan. Esteettömät vaihtoyhteydet kytkevät sen metroon, junaratoihin sekä ulosmenoteiden bussipysäkeille.

Havainnekuva: Juha Hälikkä
Kehä I:n ylittävä silta Espoon Laajalahdessa on yksi Raide-Jokerin kahdestatoista täysin uudesta sillasta.
Kehä I:n ylittävä silta Espoon Laajalahdessa on yksi Raide-Jokerin kahdestatoista täysin uudesta sillasta.

Raide-Jokerin varteen voisi molemmissa kaupungeissa sijoittua seuraavien 20 vuoden aikana noin 31 000 uutta asukasta. Myös uusille työpaikoille on tilaa, mutta jo nyt kymmenen minuutin kävelyetäisyydellä tulevasta radasta sijaitsee noin 70 000 työpaikkaa.

Koska asuntorakentamisen arvosta suuri osa kiertyy takaisin yhteiskuntaan verojen muodossa, rakennuskulut voisivat eräiden laskelmien mukaan kuittaantua moninkertaisesti tulevina vuosina. Sen sijaan perinteisillä matka-aikasäästöihin perustuvilla laskentatavoilla Raide-Jokeri ei ylittäisi kannattavuusrajaa.

”Täydennysrakentamisen vaikutukset ovat aivan olennaiset tässä hankkeessa. Osataanko kaikki hyödyt edes laskea esiin, on eri juttu”, miettii projektipäällikkö Davy Beilinson Espoon kaupunkisuunnittelusta.

Espoolaisen päätöksenteon kannalta Raide-Jokerin reittimuutos Tapiolasta Otaniemeen on vähentänyt paikallista vastustusta. Vielä yleissuunnitelmassa ratalinja halkoi Laajalahden pientaloaluetta tavalla, joka sai kansalaiset takajaloilleen.

Aalto-yliopiston ja Otaniemen toimijoiden vetoomusten vuoksi Espoo siirsi ratalinjan Kehä I:n varteen.

”Aalto on seudullisesti niin merkittävä toimija, että linjauksen muutos oli perusteltu”, sanoo projektipäällikkö Lauri Kangas Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Espoon liikennesuunnittelujohtaja Markku Antinoja muistuttaa, että Raide-Jokeri takaa Otaniemestä hyvät vaihtoyhteydet kehäradalle ja lentokentälle. VR:n viimeaikaiset aikataulumuutokset tekevät myös Leppävaarasta merkittävän vaihtopisteen, kun kaukojunat jatkossa pysähtyvät siellä.

Otaniemen linjauksen vuoksi ei tarvitse purkaa yhtään taloa, mutta Raide-Jokeri viistää joitakin yksityisiä ja Senaattikiinteistöjen sekä Helsingin kaupungin omistamia tontteja.

Kaisa Rautaheimo / HS
Matkat Otaniemestä Espoon keskustaan ovat Kalle Kuivalaisen mielestä sujuneet näppärästi bussi 550:n ja junan kyydissä.
Matkat Otaniemestä Espoon keskustaan ovat Kalle Kuivalaisen mielestä sujuneet näppärästi bussi 550:n ja junan kyydissä.

Liikennesuunnittelulle hankalimmaksi paikaksi osoittautui Leppävaara, jossa ratalinja kulkee aivan kauppakeskus Sellon vieressä.

”Tilaa on vähän ja liikkujia paljon”, sanoo Antinoja.

Leppävaarassa Raide-Jokeri alittaa Kehä I:n nykyisen Hevosenkengän alikulun kautta, jota myös pyöräilijät, jalankulkijat ja autoilijat käyttävät.

Yksi isohko lisäkulu on kertymässä Kehä I:n ylityksestä Espoon Laajalahdessa. Liikenneviraston suunnittelupöydällä on Kehä I:n liikennevaloristeysten karsiminen Turunväylän eteläpuolella. Muun muassa Turvesuontien risteykseen on kaavailtu eritasoliittymää, jolloin kehätien pintaa olisi pudotettava viidellä metrillä.

Kehätien urakka ei suoraan lisää Raide-Jokerin kuluja, mutta tienparannus olisi syytä tehdä ennen rakennustöiden alkua.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat