Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Teräsmiekat kalisivat Ruskeasuolla: ”Jos säikähdät helposti, älä opettele miekkailua”

Kaupunki
 
Tältä näyttää, kun teräsmiekka lyö kohti – HSTV kiinnitti kameran miekkailijaan
Tältä näyttää, kun teräsmiekka lyö kohti – HSTV kiinnitti kameran miekkailijaan
”Tämä on turvallisempaa kuin jääkiekko”, sanoo historiallista miekkailua harrastava Markus Koivisto. Video näyttää Koiviston näkökulmasta, miltä tuntuu, kun norjalainen Petter Brodin iskee teräsmiekalla. Toimitus: Päivi Paulavaara, kuvaus ja leikkaus: Janne Järvinen

Ruskeasuo

Kaikki tietävät keskiajalle sijoittuvista elokuvista kohtauksen, jossa kaksi urhoa painaa kaikin voimin miekat ristiin, ja siinä ne pysyvät kuin yhteen hitsattuina.

”Siinä sitten kyräillään, puuskutetaan ja lopulta aletaan solvata toista, eikö niin?” Petter Brodin naurahtaa kliseiselle elokuvakohtaukselle.

”Tosiasiassa tuosta miekat ristikkäin -tilanteesta on ainakin neljäkymmentä eri vaihtoehtoa päästä eteenpäin. Se on kirjojen mukaan tiedetty jo keskiajalla”, Markus Koivisto naurahtaa.

Rio Gandara / HS
Markus Koiviston pahin miekkailuvamma on aivotärähdys, jonka hän sai kaaduttuaan pää edellä lattiaan. Mustelmat ovat arkipäivää.
Markus Koiviston pahin miekkailuvamma on aivotärähdys, jonka hän sai kaaduttuaan pää edellä lattiaan. Mustelmat ovat arkipäivää.

Näitä vaihtoehtoja nähtiin lauantaina Ruskeasuon urheiluhallissa, jossa käytiin kansainväliset historiallisen miekkailun kilpailut. Helsinki Longsword Open on osa Pohjoismaista historiallisen miekkailun liigaa, jonka osakilpailut järjestään myös Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Lauantain kilpailussa kyseessä oli 1300-luvulta peräisin oleva saksalainen miekkailu, niin sanottu Lichtenauer-koulukunnan miekkailu. Toisesta historiallisen miekkailun lajista, bolognalaisesta miekkailusta tämä eroaa esimerkiksi siinä, että miekkaa pidetään kahdella kädellä.

Miekkailijoita oli Pohjoismaiden lisäksi esimerkiksi Britanniasta ja Irlannista.

Jotain maagista siinä on, kun miekat kilahtavat toisiaan vastaan, ja miekkailijoiden kasvot ovat piilossa mustan maskin takana. Toppausten ja suojien alla syntyy litroittain hikeä ja kymmenittäin mustelmia.

”Jos säikähdät helposti, älä opettele miekkailemaan”, Koivisto sanoo.

Rio Gandara / HS
Miekkailijat kisaavat terävillä miekoilla mattojen leikkaamisesta. Näillä taistellessa jälki voisi olla pahaa, Markus Koivisto muistuttaa.
Miekkailijat kisaavat terävillä miekoilla mattojen leikkaamisesta. Näillä taistellessa jälki voisi olla pahaa, Markus Koivisto muistuttaa.
Rio Gandara / HS
Norjalainen Petter Brodin on harrastanut miekkailua kahdeksan vuotta. Kilpailemisen hän aloitti kolme vuotta sitten.
Norjalainen Petter Brodin on harrastanut miekkailua kahdeksan vuotta. Kilpailemisen hän aloitti kolme vuotta sitten.

Lause on keskiaikaisesta runosta, mutta pitää paikkansa edelleen.

”Jos pelkäät mustelmia, tämä ei ole oikea laji. Mutta on tämä turvallisempaa kuin vaikka jalkapallo tai jääkiekko”, hän vakuuttaa.

Petter Brodin nyökkäilee vieressä. Koivisto on joskus saanut aivotärähdyksen, Brodin käteensä tikin, siis yhden.

Hikiset miehet ovat juuri riisuneet maskinsa ja juttelevat leppoisasti, joten puheet turvallisuudesta voi ehkä jotenkin uskoa.

Mutta vielä äsken heidän välillään kalisi kaksi 140-senttistä metallimiekkaa. Muutamassa sekunnissa rento rupattelu vaihtui taisteluksi, joka oli täynnä lyöntejä, potkuja, miekan kalahduksia.

Miekka onkin suurin syy siihen, miksi miekkailuharrastus on yleensäkin aloitettu. Joku on pienestä pitäen piirrellyt miekkoja, toinen katsonut Kolmea muskettisoturia tai Zorroa. Kun saa käteensä ensimmäistä kertaa feder-teräsmiekan, ymmärtää hyvin sen, mitä moni sanoo: ”Miekat nyt vain ovat siistejä.”

Rio Gandara / HS
Saksalaisessa miekkailussa käytettävä feder-miekka on 140 senttimetriä pitkä.
Saksalaisessa miekkailussa käytettävä feder-miekka on 140 senttimetriä pitkä.

Saman vastauksen saa miehiltä ja naisilta, joita on yhä enemmän saksalaisenkin miekkailun harrastajissa.

”Vaikka olen pienikokoinen, tuntuu, että miekka tasaa sitä kokoeroa”, kertoo 28-vuotias Hanna Kallio.

Miekkojen lisäksi häntä on aina kiinnostanut voimien mittely. Se on johtanut siihen, että Kallionkin keho on parin vuoden ajan ollut jatkuvasti mustelmilla miekkailun takia.

”Etenkin kesäisin huomaan, että ihmiset jäävät monesti tuijottamaan mustelmia”, Kallio naurahtaa ja esittelee olkapäässä ja ranteessa olevia taistelun jälkiä.

Ja useimmat niistä ovat peräisin miesten miekoista, sillä naisharrastajia on edelleen niin vähän, että harjoitusvastustajiksi heitä ei riitä. Kansainvälisissä kilpailuissa pystytään järjestämään naisille omat sarjansa.

Suomalainen naismiekkailu on muutenkin matkalla maailmalle. Kilpailut järjestäneen Historiallisen miekkailun seuran EHMS:n puheenjohtaja Eliisa Keskinen on käynyt hakemassa mitaleita kilpailuista eri puolilta maailmaa.

Pian Keskinen tunnetaan lajin harrastajien parissa entistä paremmin, sillä hän on suunnittelemassa nimeään kantavaa feder-miekkaa naisille.

Kyllä, historiallinen miekkailu sopii naisillekin, miekkailijat vakuuttavat. Kun kädessä on miekka ja kasvoilla naamio, ei miekkailijan sukupuolta edes erota teräksen kalinassa.

Rio Gandara / HS
Kilpailuissa on omat sarjat miehille ja naisille. Erotuomarin lisäksi on kolme tuomaria, jotka laskevat osumista tulevia pisteitä.
Kilpailuissa on omat sarjat miehille ja naisille. Erotuomarin lisäksi on kolme tuomaria, jotka laskevat osumista tulevia pisteitä.
Rio Gandara / HS
Myös naiset harrastavat historiallista miekkailua. Lauantain kilpailuissa heitä oli sekä tuomareina että kilpailijoina.
Myös naiset harrastavat historiallista miekkailua. Lauantain kilpailuissa heitä oli sekä tuomareina että kilpailijoina.
Rio Gandara / HS
Teräsmiekan iskuja vastaan varustaudutaan esimerkiksi erikoishanskoilla ja topatulla miekkailutakilla.
Teräsmiekan iskuja vastaan varustaudutaan esimerkiksi erikoishanskoilla ja topatulla miekkailutakilla.
Rio Gandara / HS
Mats Bergström toimi lauantain kilpailussa tuomarina. Hän valmisteli pistettä, jossa miekkailijat halkaisevat bambumattoja terävällä miekalla.
Mats Bergström toimi lauantain kilpailussa tuomarina. Hän valmisteli pistettä, jossa miekkailijat halkaisevat bambumattoja terävällä miekalla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat