Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinki päättää terveysmaksujen jättikorotuksista tänään – ”Maksuja ei pitäisi ainakaan nostaa”

Valtioneuvoston asetus korottaa asiakasmaksujen ylärajaa jopa 30 prosenttia. Espoo ja Vantaa ovat jo tyrmänneet jättikorotukset.

Kaupunki
 
Outi Pyhäranta / HS
Moni pelkää, että terveysmaksujen jättikorotukset voisivat johtaa siihen, että pienituloiset kuntalaiset jättäisivät hakematta tarvitsemaansa hoitoa.
Moni pelkää, että terveysmaksujen jättikorotukset voisivat johtaa siihen, että pienituloiset kuntalaiset jättäisivät hakematta tarvitsemaansa hoitoa. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Helsingin päättäjät ratkaisevat tänään maanantaina sen, kuinka suuren loven palveluiden käyttö voi tehdä sairaan kuntalaisen taskuun.

Kaupunginhallitus saa käsiteltäväkseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Luottamusmiesten tulee päättää, minkä verran maksuja voidaan korottaa ja otetaanko Helsingissä käyttöön hallituksen päätöksen mahdollistamat korkeimmat maksut, kuten ennenkin. Erona aikaisempiin vuosiin on korotuksen suuruus: parin prosentin sijaan maksut voisivat nousta kerralla lähes 30 prosenttia.

Korotus koskisi sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja hammaslääkärikäynneistä ajokorttia varten myönnettyyn lääkärintodistukseen ja laitoshoitoon.

Helsingissä terveyskeskuskäynnit ovat olleet kuntalaisille maksuttomia vuodesta 2013 alkaen, eivätkä suunnitellut korotukset liity tähän maksuun.

Maksuihin esitetyt jättikorotukset ovat saaneet aikaan poliittista vääntöä kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Espoo ja Vantaa ovat päätyneet tyrmäämään maksimimaksut.

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti viikko sitten, että maksuja korotetaan indeksikorotuksen verran helmikuun alusta alkaen. Samaan päätyi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuusto viime vuoden lopulla.

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta palautti asian valmisteluun evästyksellä, jonka mukaan maksujen korotus perustuisi vain todellisten kustannusten nousuun ja huomioisi myös yleisen palkka- ja eläketason muutoksen.

Markku Pekurinen
Markku Pekurinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorin, johtaja Markku Pekurisen mukaan on oireellista, että nyt keskustellaan siitä, paljonko terveydenhuollon maksuja voidaan korottaa.

”Maksuja ei pitäisi ainakaan nostaa”, Pekurinen linjaa.

Esimerkiksi perusterveydenhuollon lääkärikäynnin maksua pitäisi laskea tai se pitäisi poistaa kokonaan, kuten Helsinki on tehnyt, Pekurinen sanoo.

Hänen perusteensa on sama kuin monella muullakin: pienituloiset suomalaiset saattaisivat jättää lääkärikäynnit tai hoidot väliin, koska varaa ei ole. Jos maksu estää ihmistä käymässä ajoissa hakemassa hoitoa vaivoihinsa, kustannukset ovat moninkertaiset, kun aikanaan hoitoa haetaan pahentuneeseen vammaan, Pekurinen muistuttaa.

Helsingissä tehtiin vuonna 2000 päätös, jonka mukaan asiakasmaksujen korotuksia ei tarvitsisi tuoda luottamusmiesten päätettäviksi, vaan että käyttöön otettaisiin aina valtioneuvoston päättämät maksimimaksut.

Nyt korotus on kuitenkin niin suuri, että joukko päättäjiä halusi asian kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Sirpa Räihä / HS
Laura Räty
Laura Räty

Asian esittelijänä kaupunginhallituksessa toimii sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok). Esitys on, että Helsingissä otetaan käyttöön valtioneuvoston asetuksen mukaiset enimmäismäärät. Tämä tarkoittaisi siis maksujen korottamista lähes kolmanneksella.

”Helsinki maan pääkaupunkina ei toimi valtiovallan tahtoa vastaan. Ja jos toimii, siitä päättää joku muu kuin minä”, Räty sanoo.

Tällä Räty viittaa siihen, että asiakasmaksujen korotuksissa on kyse julkisen talouden sopeutusohjelmasta. Jos Helsinki ei säästötalkoisiin osallistu, siihen tarvitaan luottamusmiesten eli kaupunginhallituksen päätös.

Esityslistassa huomautetaan, että vaikka marraskuun lopussa päätettyjä maksukorotuksia ei ole huomioitu kaupungin talousarviossa, lisätuloja kaivataan vahvistamaan kaupungin tulopohjaa. Maksujen korottaminen esitetyllä tavalla toisi Helsingin kassaan noin 8,5 miljoonaa euroa.

THL:n Markku Pekurinen toteaa, että korotuksilla saadut eurot ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niillä kuntataloutta paikata. Helsinki käyttää vuosittain sosiaali- ja terveyspalveluihin noin kaksi miljardia euroa.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Maija Anttila (sd) kuvailee suunniteltuja korotuksia rajuiksi. Hän sanoo olleensa sosiaali- ja terveysasioiden kanssa tekemisissä 40 vuotta, mutta ei muista koskaan nähneensä näin suuria kertakorotuksia.

Anttilan mukaan tavallisten ihmisten vastuuta terveydenhuollon kustannusten maksamisesta ei pitäisi muutenkaan enää kasvattaa.

Suomessa kotitaloudet kantavat muutenkin suuremman kuorman sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi vuonna 2013 julkisella rahalla katettiin Suomessa 76 prosenttia terveydenhuoltomenoista. Se on vähemmän kuin Euroopan unionin jäsenmaissa keskimäärin.

Rio Gandara / HS
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd) sanoo seuranneensa sosiaali- ja terveysasioita läheltä 40 vuotta, mutta näin koviin maksukorotuksiin hän ei ole koskaan törmännyt.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd) sanoo seuranneensa sosiaali- ja terveysasioita läheltä 40 vuotta, mutta näin koviin maksukorotuksiin hän ei ole koskaan törmännyt.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat