Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingin seudulta puuttuu jopa 20 000 asuntoa – ”Suomen talouskasvulle syntyy tulppa”

Jos kaupungistuminen kiihtyy entisestään, tulevaisuudessa joka vuosi pitäisi rakentaa 14 000 uutta asuntoa, kertoo tuore selvitys.

Kaupunki
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Talvinen ilmakuva Helsingin Kauppatorin rannasta vuodelta 2013.
Talvinen ilmakuva Helsingin Kauppatorin rannasta vuodelta 2013. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Pääkaupunkiseutu on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja, mutta asuntotuotanto ei ole pysynyt väestön lisäyksen vauhdissa. Seudulle on syntynyt 20 000 asunnon vaje.

”On mahdotonta arvioida, kuinka paljon asukkaita jää muuttamatta seudulle siksi, ettei heille löydy sopivaa asuntoa”, sanovat tutkimuksen tekijät Terttu Vainio, Kaj Mäntylä sekä Harri Nuuttila VTT:ltä.

Jos kaupungistuminen jatkuu samalla vauhdilla, ja asuntovajetta halutaan samalla kuroa umpeen, seudulle pitäisi rakentaa noin 14 000 asuntoa joka vuosi tulevaisuudessa, tutkijaryhmä arvioi.

Jotta uudet asunnot nousisivat sinne, missä kysyntää on eniten, Helsinkiin pitäisi valmistua määrästä ainakin 40 prosenttia eli 5 600 joka vuosi. Espooseen ja Kauniaisiin olisi rakennettava yli 3 500 asuntoa ja Vantaalle lähes 2 500 asuntoa.

Loput 2 800 asuntoa pitäisi saada syntymään kehyskuntiin –Keski-Uudellemaalle sekä Kirkkonummelle, Sipooseen sekä Hyvinkäälle.

Lisää painetta rakentaa uusia asuntoja tuo kasvava maahanmuutto, joka keskittyy Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Myös turvapaikanhakijoiden määrä lähes kymmenkertaistui vuonna 2015. Oleskeluluvan saaneet hakevat perheen yhdistämistä, mikä tuo ennen pitkää tuhansia maahanmuuttajia.

”Jos pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa ei saada lisättyä, on riski, että koko maan talouskasvulle syntyy tulppa”, sanoo Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok).

Ongelmaa pystytään Rauhamäen mielestä ratkomaan kuntien ja valtion yhteistyöllä eli MAL-sopimuksilla niin kuin tähänkin astikin on tehty. Niissä on sovittu asuntotuotannon tavoitteista, kaavoituksen määristä ja investoinneista liikenneväyliin, joiden rahoitukseen valtio on osallistunut.

Tavoitteet eivät vain ole toteutuneet. Tuotanto on jäänyt vuosina 2012–2015 jälkeen noin 5 000 asunnolla. Huonoimmin maaliin ovat pinnistelleet Helsingin kehyskunnat, jotka jäivät sovitusta tavoitteesta runsaat 2 000 asunnolla.

Ympäristöministeriö ja seudun kunnat neuvottelevat parhaillaan uudesta sopimuksesta. Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmaan ei ole kirjattu valtion osallistumista liikennehankkeisiin.

”Tavoitteista pitäisi tehdä sitovia, vapaaehtoisuus ei näytä toimivan”, Rauhamäki tähdentää. ” Ja kannustimiksi olisi saatava valtion rahoitusta liikenneväylien investointeihin”, hän jatkaa.

Asuntopolitiikasta vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) mukaan ”rakentamisen lisääminen on valtiovallan toiveissa”.

”Parhaillaan tutkitaan, löytyykö hallituksella mahdollisuuksia vastaantuloon”, Tiilikainen sanoi viime viikolla.

HS:n tietojen mukaan neuvottelupöydällä ovat erilaiset mahdollisuudet ja mallit, joiden avulla valtio voisi osallistua Raide-Jokerin kustannuksiin. MAL-sopimuksen kohtalo ratkeaa maalis-huhtikuussa.

Vaikka sopimus syntyisikin, Rauhamäen mukaan pääkaupunkiseudulle tarvitaan vahva itsehallintoalue. ”Silloin pystyttäisiin kaavoittaman tontteja niin, että kunnat pääsisivät paremmin maaliin.”

Voimakas muuttoliike Helsingin seudulle ja maan muihin suurimpiin kasvukeskuksiin vaatii VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan rakentamaan yli 760 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Niistä jopa lähes puolet eli 365 000 pitäisi rakentaa Helsingin seudulle.

Tutkimuksen tilasivat ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus, Kuntarahoitus, SAK, Suomen Hypoteekkiyhdistys sekä konsulttiyritysten SKOL.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat