Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vantaa testaa lasten kellokortteja päiväkodeissa

Koko Suomen piti laskuttaa päivähoidosta käytön mukaan vuonna 2015. Toisin kävi, mutta Vantaalla varaudutaan muutokseen kirjaamalla päiväkotilasten tulemiset ja lähtemiset älypuhelimeen.

Kaupunki
 
Mika Ranta / HS
Maija Majamaa toivottaa Eliakselle ja Hertalle mukavaa päivää. Majamaan vanhemmat keksivät uudesta järjestelmästä paljon parantamisen varaa.
Maija Majamaa toivottaa Eliakselle ja Hertalle mukavaa päivää. Majamaan vanhemmat keksivät uudesta järjestelmästä paljon parantamisen varaa. Kuva: Mika Ranta / HS
Fakta

Maksut nousevat syksyllä

 Ensi syksynä päivähoitomaksut todennäköisesti nousevat suurimmalla osalla perheistä, eniten suurimmassa tuloluokassa. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva luonnos uudeksi laiksi tavoittelee kunnille 54 miljoonan euron lisätuottoa ensi vuonna.

 Luonnos ei kehota eikä kiellä kuntaa siirtymästä tuntiperusteiseen maksuun. Valtio säätää, kuinka suurta maksua voi enintään periä.

 Kokoaikaista maksua voidaan ottaa, jos lapsi on varhaiskasvatuksessa yli 35 tuntia viikossa. Korkeintaan 20 tuntia viikossa tarkoittaa, että maksua on lupa periä enintään 60 prosenttia kokoaikaisesta maksusta. Jos tuntimäärä jää 20 ja 35 tunnin väliin, ”kunnan perimä maksu on suhteutettava lapsen varhaiskasvatusaikaan”.

 Korkeinta maksua maksaa noin neljännes vanhemmista. 16 prosenttia ei maksa päivähoidosta mitään.

Jokiniemi. Ruokopillin päiväkodin eteisessä Vantaalla vanhemmat kertovat nykyisin ensimmäisenä älypuhelimelle, että lapsi saapui nyt. Jokainen väläyttää laitteelle sinistä muovilätkää, jota kutsutaan tägiksi.

Mika Ranta / HS
Tältä tägit näyttävät. Jokaisella lapsella on omansa, toisella vanhemmalla usein kaksoiskappale.
Tältä tägit näyttävät. Jokaisella lapsella on omansa, toisella vanhemmalla usein kaksoiskappale.

Viidessä vantaalaispäiväkodissa on alettu tammikuussa kokeilla sitä, että perheet kirjaavat kännyköille tulot ja lähdöt. Maksuihin kirjaus ei vaikuta – vielä.

”Yksinkertaisempaa ei voisi ollakaan”, sanoo Jukka Satukangas. Kolmivuotiaan Anni -tyttären kampaus vie tänään isältä enemmän aikaa kuin tägin kanssa säätäminen.

Vantaan idea on olla valmiina, jos tulevaisuudessa varhaiskasvatuksesta laskutetaan eri tavalla kuin nykyisin.

”Emme ole siirtyneet tuntiperusteiseen tarkkaan laskutukseen, mutta tarvitsemme luotettavan ja helpon digitaalisen seurantajärjestelmän”, varhaiskasvatusjohtaja Sole Askola-Vehviläinen kertoo.

Ruokopillin johtaja Silja Rahkamo sanoo toisen syyn: aikaa säästyy lapsille. Henkilökunnan ei tarvitse kirjata läsnäolotietoja erikseen käsin. Tapa toimia voi auttaa hienosäätämään työvuoroja nykyistä fiksummiksi.

”Näemme esimerkiksi, paljonko lapsia todella on paikalla ennen kahdeksaa tai puoli viiden jälkeen.”

Vantaalla todellista hoitoaikaa seurataan jo perhepäivähoidossa, ja siellä kirjaukset myös näkyvät laskussa. Vastaavaa sähköistä järjestelmää on kokeiltu Espoossa perhepäivähoidossa ja Helsingissä muutamassa päiväkodissa. Kummassakaan ei ole edes alustavia suunnitelmia muuttaa laskutusta.

Muutama vuosi sitten otsikot huusivat, että vuonna 2015 koko maassa päivähoidosta maksetaan todellisen hoitoajan mukaan. Muutoksesta puhuttiin edellisen hallituksen ohjelmassa.

Haaveet eivät toteutuneet täysin. Pieniä kokeiluja on tehty eri puolella maata, ja osassa kunnista on puututtu laskutusjärjestelmiin pysyvästi.

Missään tuntiperusteinen laskutus ei toki ole täysin vapaata, ja ajoista pitää yhä ilmoittaa etukäteen. Esimerkiksi Mikkelissä tuntimäärän voi valita seitsemästä vaihtoehdosta. Tätä verrataan toteutuneeseen kuukausittain. Jos lapsi on ollut hoidossa kaksi tuntia arvioitua enemmän, maksu nousee. Kun näin käy useasti peräkkäin, maksuluokkaa muutetaan.

Kokeilujen oppi on, että lasten hoitopäivät todella lyhenevät. Virkamiehet kehuvat helpotusta työvuorojen suunnitteluun, vanhemmat koko järjestelmää.

Toisaalta tuntiperusteisuus näyttäisi pienentävän kunnan tuloja, mutta kustannukset eivät laske samaan tahtiin. Aikuisten tarkkaan säädelty määrä suhteessa lasten määrään ei muutaman lapsen lyhyemmästä päivästä heilahda. Sijaisten palkkaamisessa tai vuoropäivähoidossa ehkä vähän säästetään. Kuntaliitossa uskotaan, että pikkuhiljaa malli silti yleistyy, vaikka järjestelmän rakentaminen on kunnalle iso investointi.

”Tätä mietitään enenevässä määrin”, arvioi erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.

Vantaalla kokeilu on vasta alkanut. Ruokopillin eteisessä vanhemmilta sataa kritiikkiä ja kehuja.

”Tämä on hankala käyttää. Aamuihin tuli yksi ylimääräinen toimenpide muiden päälle”, huokaa Heikki Majamaa, kun hän merkitsee Hertan, 4, ja Eliaksen, 2, tarhapäivän alkaneeksi. Hänestä ajatus on hyvä, toteutus ei.

Tommi Latosaari sen sijaan kehuu selkeyttä ja helppoutta, kun hän tuo tytärtään Oliviaa, 3, hoitoon.

”Uusi tapa laskuttaa olisi myös reilu.”

Mika Ranta / HS
Aila Jääskö toi lapsenlapsensa Kielo Siiskosen hoitoon ja tutustui samalla ensimmäistä kertaa uuteen järjestelmään. Ei kuulemma ole vaikeaa.
Aila Jääskö toi lapsenlapsensa Kielo Siiskosen hoitoon ja tutustui samalla ensimmäistä kertaa uuteen järjestelmään. Ei kuulemma ole vaikeaa.
Mika Ranta / HS
Tommi Latosaari kirjaa tyttärensä Olivian saapumisen hoitoon.
Tommi Latosaari kirjaa tyttärensä Olivian saapumisen hoitoon.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat