Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asuntojen hinnat nousivat pilviin Helsingin seudulla – HS:n kartta näyttää hinnanmuutoksen eri alueilla

Helsingin kantakaupungissa asuntojen hinnat nousivat kymmenessä vuodessa jopa 80 prosenttia.

Kaupunki
 
Jenniina Nummela
Espoon Kauklahdessa asuntojen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa yli 80 prosentilla.
Espoon Kauklahdessa asuntojen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa yli 80 prosentilla. Kuva: Jenniina Nummela

Sörnäinen 80 prosenttia, Kaisaniemi 73 prosenttia, Ruoholahti 69,2 prosenttia, Hakaniemi 75,5 prosenttia. Asuntojen hinnat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet Helsingin kantakaupungissa kuin raketit.

Vielä vuonna 2005 asuinneliö maksoi Kampissa 3 610 euroa, mutta vuonna 2015 hinta on noussut jo 6 134 euroon. 50 neliön kaksiosta haaveilevan pitää siis nykyään maksaa 306 700 euroa, kun vielä vuonna 2005 asunnon olisi saanut 180 500 eurolla. Rahan arvon kehityksen huomioimisen jälkeen hinnannousut eivät ole aivan näin suuria, mutta silti esimerkiksi Kampin tapauksessa lähes 100 000 euron luokkaa.

HS keräsi vanhojen vapaarahoitteisten asuntojen hintatilastot postinumeroalueittain pääkaupunkiseudulla liikennöivien junien, metron ja syksyllä avattavan Länsimetron asemien ympäristöstä. Kattavuuden vuoksi mukaan otettiin myös muutaman raitiotielinjan päätepysäkit.

”Asuntojen hintakehitys osoittaa sen, mille alueille tarvitaan lisää asuntoja”, Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoo.

Suomessa asunnot ovat tyypillisesti kalleimpia Helsingin ydinkeskustassa ja eteläisessä kantakaupungissa. Näillä alueilla keskimääräiset neliöhinnat pyörivät jo yli 6 000 eurossa. HS:n rakentamassa raideliikennekarttaan pohjaavassa vertailussa asunnot olivat kalleimpia Kaivopuistossa, jossa 50 neliön asunnosta joutui viime vuonna maksamaan yli 343 000 euroa. Mitä kauemmas kiskot vievät, sitä halvemmaksi asunnot keskimäärin muuttuvat.

”Asuntojen hintojen erot ovat kasvaneet selvästi pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä, mutta myös pääkaupunkiseudun sisällä”, Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtaja Seppo Laakso sanoo.

Hinnat heijastelevat ihmisten asenteita: esimerkiksi Itä-Helsingin ja kantakaupungin välinen houkuttelevuusero on kasvanut.

Karttaan valituista asemanseuduista hintojen nousu on ollut rajuinta Helsingin Pikku-Huopalahdessa ja vuoden 2006 asuntomessualueena toimineessa Espoon Kauklahdessa. Pikku-Huopalahdessa tehdyissä asuntokaupoissa asuineliönhinta on noussut 96,8 prosenttilla ja Kauklahdessa 84,1 prosentilla. Tilaston piikkipaikoille nousseilla alueilla on kuitenkin viime vuonna tehty alle 20 asuntokauppaa, joten yksittäiset kaupat ovat vaikuttaneet keskiarvoon kilpakumppaneita enemmän.

Niistä alueista, joilla asuntokauppoja tehtiin useita kymmeniä, kovimman arvonnousun on kokenut Pasila, jossa hinnat nousivat 81,6 prosenttia.

”Pasilan maine on parantunut. Kaupungistuminen ja asuntojen hintojen alhainen lähtötaso ovat johtaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana siihen, että itäisen kantakaupungin hinnat ovat nousseet nopeasti. Pasila alkaa nyt muodostua tämän vyöhykkeen jatkeeksi.”, Seppo Laakso sanoo.

Asunnon hintaa nostavat erityisesti alueen etäisyys keskustasta, palvelutaso, liikenneyhteydet ja maine. Liikenneyhteyksistä juuri raideliikenne koetaan tutkimusten mukaan houkuttelevimmaksi. Kysynnän lisääntyminen johtaa hintojen nousuun.

”Pääkaupunkiseudulla kannattaa siis rakentaa nimenomaan raideliikennevyöhykkeille ”, Laakso sanoo.

Viereisellä kartalla ilmiö on havaittavissa esimerkiksi Espoossa, jossa hinnat nousevat rakenteilla olevan Länsimetron ansiosta keskimääräisesti huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi vanhan Rantaradan varrella.

”Liian suoria johtopäätöksiä kannattaa kuitenkin välttää, koska keskimääräiseen hintojen nousuun vaikuttaa vahvasti myös se, kuinka paljon alueelle rakennetaan uusia asuntoja”, Laakso sanoo.

Palvelujen osuutta asuntojen hinnannousuun voi Laakson mukaan tarkastella esimerkiksi palvelukeskittymäksi muodostuneessa Tikkurilassa, jossa asuinneliöstä joutuu maksamaan viitisen sataa euroa enemmän kuin sen naapureissa Hiekkaharjussa ja Puistolassa.

”Tikkurilan vetovoima on noussut jo selvästi Länsi-Vantaan ohi”, Laakso sanoo.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan vanhojen asuntojen hintaideksi on 2010-luvulla noussut Etelä- ja Länsi-Helsingissä huomattavasti enemmän kuin ansiotasoindeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kantakaupunkiin havittelevat joutuvat tyytymään jatkuvasti pienempiin neliöihin.

”70–80 prosentin hintojen nousu kymmenessä vuodessa on yleiseen kehitykseen nähden paljon. Metropolialueella on ilman muuta jo merkkejä Tukholman taudista: hinnat ovat karkaamassa käsistä”, Ari Pauna sanoo.

Vielä pääkaupunkiseudulle ei kuitenkaan Paunan mukaan ole muodostunut asuntohintakuplaa.

”Mutta, jos emme nyt reagoi tähän kaupungistumiskehitykseen, niin meillä voi olla Tukholman kaltaisia ongelmia jo viiden–seitsemän vuoden tähtäimellä. Lääke on yksinkertainen: pitää rakentaa paljon kaikenlaisia kohtuuhintaisia asuntoja.”

Lisätty 31. tammikuuta klo 10.19: Asuntojen hinnannousu on laskettu nimellisillä hinnoilla. Inflaatio pienentää muutosta.

Lisätty 4. helmikuuta klo 10:06: Jutussa kerrottiin ensin, että vanhojen asuntojen hintaindeksi on noussut Helsingissä 2010-luvulla huomattavasti ansiotasoindeksiä nopeammin. Todellisuudessa hintaindeksi on noussut huomattavasti ansiotasoindeksiä enemmän vain Etelä- ja Länsi-Helsingissä. Koko Helsingin tasolla hintaindeksi on tällä hetkellä vain hieman korkeammalla kuin ansiotasoindeksi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat