Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Päivähoitomaksujen jättikorotukset eivät toteudu kaikkialla – pääkaupunki­seudulla vastustetaan hallituksen aikeita

Pääkaupunkiseudun päättäjät vastustavat hallituksen aikeita nostaa päivähoitomaksuja

Kaupunki
 
Päiväkotilasten vanhemmat kertovat, miltä hoitomaksu tuntuu
Päiväkotilasten vanhemmat kertovat, miltä hoitomaksu tuntuu
Munkkiniemeläisen päiväkoti Ruusun lasten vanhemmat kertovat, mitä mieltä he ovat päivähoitomaksuista. Toimittaja Virve Rissanen, kuvaus Janne Järvinen, leikkaus: Janne Elkki

Vaikka eduskunta päättäisikin nostaa varhaiskasvatuksen maksujen enimmäismäärää, se ei tarkoita, että maksimimaksut tulisivat voimaan kaikissa kunnissa. Kunta saa edelleen päättää, millaisia maksuja se perii kuntalaisiltaan päivähoidostaan.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla (23.1.) tuoreessa lakiluonnoksessa esitettävän, että enimmäismaksu päivähoidosta olisi syksystä lähtien 354 euroa lasta kohden. Se tarkoittaisi korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvien maksun korottamista jopa 22 prosentilla. Esimerkiksi kahden lapsen keskituloisilta, yhteensä reilut 6 100 euroa tienaavilta vanhemmilta maksua perittäisiin 673 euroa kuukaudessa.

”Suunnitellut korotukset ovat kohtuuttoman suuria. On vaikea nähdä, että Helsingissä lähdettäisiin tekemään näin valtavia korotuksia”, sanoo Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Emma Kari. Kari on myös oppositiopuolue vihreiden kansanedustaja.

Esitettyjen korotusten taustalla on strategisen hallitusohjelman tavoite lisätä kuntien maksutuloja 54 miljoonalla eurolla.

Varhaiskasvatusmaksujen jättikorotuksiin suhtautuvat Karin tavoin nuivasti myös päivähoitopäättäjät naapurikaupungeissa Espoossa ja Vantaalla.

”Veikkaan, että meillä on näiden kanssa tilaa toimia. Maksujen suuruuden kanssa pitää käyttää espoolaista harkintaa”, sanoo Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti (kok).

Vantaan opetuslautakunnan puheenjohtaja Janne Leppänen (kok) sanoo, että suunnitellut korotukset kuulostavat ikäviltä.

”Itsellänikin on kaksi lasta. Ymmärrän hyvin lapsiperheiden tuskan”, Leppänen kertoo.

Hän ei kuitenkaan lähde vielä uumoilemaan, millaisiin ratkaisuihin Vantaalla päädytään.

Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Kari kertoo saaneensa asiakasmaksuista paljon palautetta ja kyselyitä vanhemmilta.

”He ovat hädissään. Moni on lähettänyt laskelmia siitä, kuinka maksujen korotus vaikuttaisi heidän perheensä talouteen ja kuinka kova isku olisi tosiasiassa”, Kari kertoo.

Hänen mukaansa maksukorotukset olisivat ongelmallisia siksikin, että suurimman maksuluokan tuloraja tulee vastaan nopeasti.

”Kyse ei ole rikkaista tai erityisen hyvätuloisista, vaan ihan tavallisista perheistä”, Kari sanoo.

Helsingissä korkeinta varhaiskasvatusmaksua maksaa 24 prosenttia eli neljäsosa perheistä, varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas kertoo. Lähes joka viidennessä perheessä tulot ovat niin pienet, että maksua ei peritä lainkaan.

Karin mukaan tulorajat eivät vastaa nykyisyyttä. Yksi mahdollisuus maksujen oikeudenmukaistamiseen olisi uuden ylimmän tulorajan – ”supermaksuluokan” – käyttöönotto.

Vantaan Leppänen toteaa, että moni lapsiperhe on ahdingossa jo muutenkin ja varsinkin pienituloisilla on vaikeaa. Hän kuvailee Suomea ”kannustinloukkujen luvatuksi maaksi”.

Päivähoitomaksujen korotus voisi johtaa siihen, että lapsi ei menisikään päiväkotiin, vaan vanhempi jäisi kotiin hoitamaan lastaan.

”Se taas vähentäisi kunnan verotuloja, jos äiti ei olisikaan tuottamassa kunnan kassaan verotuloja”, Leppänen pohtii.

Valtionjohdon esittämät kiristykset päivähoitoon ovat muutenkin herättäneet keskustelumyrskyn. Viime vuonna eduskunta hyväksyi kiristykset, joiden mukaan ryhmäkokoja voidaan kasvattaa, henkilöstömitoitusta väljentää ja päivähoito-oikeutta rajata esimerkiksi työttömien lapsilta.

Kuten asiakasmaksuissa, näidenkin kohdalla kunnat saavat itse päättää, ottavatko ne kiristykset käyttöön vai eivät. Esimerkiksi Helsinki ja Espoo ei lähde rajaamaan päivähoito-oikeutta. Vantaa rajaa, mutta ei suurenna ryhmäkokoja.

Ovatko lapset sitten eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat?

”En näe tätä niin suurena eriarvoistavana asiana”, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen.

Hänen mukaansa kuntien käytännöt esimerkiksi loma-aikojen maksuhyvityksistä eroavat jo nyt toisistaan. Helsingin Karin mielestä tilanne tulee olemaan haankala monessa kunnassa, joilla ei ole varaa olla kiristämättä vyötä niin maksuissa kuin rajauksissakin.

”Samaan aikaan kun varhaiskasvatuksen laatu heikkenee ryhmäkokojen kasvattamisen myötä, hintaa nostetaan massiivisesti”, Kari sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää kuntien lausuntoja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista 24. helmikuuta mennessä. Sekä päivähoito-oikeuden rajaukset että uudet maksut tulisivat voimaan elokuun alusta.

Kuntaliiton Lahtisen mukaan keskustelu päivähoito-oikeudesta ja -maksuista on saanut suuret mittasuhteet. Hänestä mielessä pitäisi pitää Suomen taloudellinen tilanne.

”Tässä tilanteessa ikävät asiat koskettavat varhaiskasvatustakin. Ja kyse on lapsen oikeudesta saada varhaiskasvatusta. Eihän sitä ole kukaan viemässä mihinkään”, Lahtinen sanoo.

Kimmo Räisänen
Hallitus kaavailee päiväkodin palvelumaksuihin korotuksia. Esimerkiksi korkeimpaan maksuluokkaan suunnitellaan yli 70 euron korotusta. Tällöin lapsen päivähoidosta joutuisi maksamaan 354 euroa kuukaudessa. Kuva Päiväkoti Ruusun pihalta Munkkiniemestä.
Hallitus kaavailee päiväkodin palvelumaksuihin korotuksia. Esimerkiksi korkeimpaan maksuluokkaan suunnitellaan yli 70 euron korotusta. Tällöin lapsen päivähoidosta joutuisi maksamaan 354 euroa kuukaudessa. Kuva Päiväkoti Ruusun pihalta Munkkiniemestä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat