Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinkiläisten museon ensimmäinen näyttely tulee ulkomailta – nyt museoon halutaan muitakin kuin turisteja

Skeittareiden videoprojekti poiki oman nurkan toukokuussa avautuvaan 17 miljoonan euron museoon.

Kaupunki
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/3de6beb62519404abdd4e0fe3af91b06d45d1fdf-2425330-KYNSITARKASTUS_08.jpg
Näin torjut flunssan - kansakoulun opein
1930-luvun koululaisen kauhun hetkiin kuului kynsitarkastus. Helsingin kaupunginmuseon lehtorit Anna Finnilä ja Hilkka Vallisaari näyttävät, kuinka se tapahtuu.

Kruununhaka. Brondinin kahvilan kultamaalattu ikkuna, Merivaaran funkiskalusteet, elokuvateatteri Maximin ovet, Elannon kassi, puistonpenkki, kadunlakaisijan kärryt ja keskiolutbaari.

Kaikki tämä on nähtävissä Helsingin kaupunginmuseon uudessa päämuseossa, kun se aukeaa Senaatintorin laidalla toukokuussa.

”Tavallisen meikäläisen museo”, tiivistää museolehtori Hilkka Vallisaari museon pysyvän näyttelyn idean.

Matka tavallisen meikäläisen museoksi alkaa hieman takamatkalta. Senaatintorin kulma on syrjässä jokapäiväisiltä kulkureiteiltä, ja museon aiemmassa toimipaikassa Sofiankadulla noin 70 prosenttia kävijöistä tuli muualta kuin Helsingistä.

Turistit ovat yhä tervetulleita – mutta etenkin helsinkiläiset eväiden syöjät, kaupungilla hengaajat sekä skeittarit, joiden videoprojektista sai alkunsa myös yksi museon nurkkaus.

Siksi kuulostaa hieman nurinkuriselta, että uuden museon ensimmäinen kiertävä näyttely tulee Kroatiasta ja on kiertänyt maailmaa jo kymmenen vuoden ajan.

The Museum of Broken relationships-näyttely kertoo rikkoutuneista parisuhteista. Helsingissä kiertonäyttelystäkin tulee melko helsinkiläinen.

”Toivomme, että aivan tavalliset helsinkiläiset lahjoittaisivat näyttelyyn omiin eroihinsa ja eron tunteisiin liittyviä esineitä. Noin puolet näyttelyn 90 esineestä on tarkoitus saada helsinkiläisiltä”, kertoo näyttelyä kokoava Ivana Druzelić.

Esinekeräys on käynnissä maaliskuun 11. päivään asti.

Pysyvämmät näyttelyt uudessa museossa ovatkin sitten silkkaa Helsinkiä. 1950-luvun olohuoneessa voi eläytyä radion kanssa aikaan ilman televisiota ja kaurismäkeläisen Alku-baarin kyltin alla kuunnella jukeboxista musiikkia ajalta ennen suoratoistoa.

Vuosisadan vaihde ja Signe Branderin valokuvat puolestaan heräävät henkiin, kun kävijä pukee päähänsä virtuaalitodellisuuslasit ja -kuulokkeet.

Museo kattaa lähes puoli korttelia Helsingin vanhimmasta kivitalosta korttelin sisälle rakennettuun uudisrakennukseen asti. Yleisölle avointa tilaa on 2 400 neliömetriä, ja kynnys on tehty niin matalaksi kuin olla voi.

”Olemme miettineet, miten saadaan ihmiset museoon hengailemaan, kohtaamaan toisiaan ja inspiroitumaan”, kertoo museohanketta vetävä Ulla Teräs.

Siksi sisäänpääsy ei maksa mitään ja ovet ovat auki joka päivä. Sisään pääsee kolmesta ilmansuunnasta, ja jos näyttelyt eivät kiinnosta, museoon voi mennä vaikka tekemään töitä tai syömään omia eväitä sen sisäpihoille.

”Tai sopia treffit aulan 1970-luvun sohvalle”, vihjaa museonjohtaja Tiina Merisalo.

Kaupunkilaiset ovat mukana myös näyttelyiden rakentamisessa. Perusnäyttelyyn tulee vaihtuva nurkkaus kaupunkilaisporukoiden omille projekteille. Ensimmäinen porukka ovat skeittarit.

”Skeittileffoissa kaupungin muutos näkyy ehkä paremmin kuin missään”, huomasi helsinkiläinen skeittari, opettaja ja kuntapoliitikko Vesa Korkkula pari vuotta sitten.

Skeittaaja etsii paikat harrastukselleen usein hieman unohdetuilta ja arkisilta kulmilta, ja kun kaupunki muuttuu, ne kulmat muuttuvat ensin.

Korkkula keksi leikata skeittivideoihinsa mukaan takavuosikymmenten valokuvia tutuista skeittipaikoista, ja nyt nuo museon arkistosta löytyneet valokuvat yhdessä skeittiporukan omien kuvien kanssa ripustetaan museon seinälle.

”Ideana on esittää kadonneita skeittipaikkoja ja kaupungin kerrostuneisuutta”, Korkkula kertoo.

Yksi varma täky museossa on Helsingin vanhimmassa kivitalossa eli Sederholmin talossa jälleen avautuva Lasten kaupunki. Vuonna 2013 se ylitti kävijämäärissä niin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilan kuin Sofiankadun päämuseonkin.

Puolentoista vuoden aikana Lasten kaupungissa leikki 110 000 kävijää.

Uusi museo maksaa noin 17 miljoonaa euroa. Toistaiseksi tilat pursuavat maalipurkkeja, mutta muutto on alullaan: rullakoissa odottaa pino eri vuosikymmenten kelkkoja ja upouusi säkkituoli.

Vesa Korkkulan skeittivideo Edla löytyy Vimeo-videopalvelusta.

Täsmennys 3.2. klo 12.47: Korjattu yleisölle auki olevan tilan pinta-ala. Aikaisemmin tilaa kerrottiin olevan noin 3 000 neliötä.

Mika Ranta / HS
Kuplapuhelinkoppeja valmiina ripustettavaksi.
Kuplapuhelinkoppeja valmiina ripustettavaksi.
Mika Ranta / HS
Aikakone on virtuaalimatka Signe Branderin valokuvien maailmaan ja Falkmanin siipi kaupunkitilaa, jonne ei aiemmin ole ollut asiaa.
Aikakone on virtuaalimatka Signe Branderin valokuvien maailmaan ja Falkmanin siipi kaupunkitilaa, jonne ei aiemmin ole ollut asiaa.
Mika Ranta / HS
Museolehtori Hilkka Vallisaari esittelee kaupunkilaisilta aikaisemmin suljettuja tiloja niin sanotussa Falkmanin siivessä, aivan ylipormestarin virka-asunnon takana.
Museolehtori Hilkka Vallisaari esittelee kaupunkilaisilta aikaisemmin suljettuja tiloja niin sanotussa Falkmanin siivessä, aivan ylipormestarin virka-asunnon takana.
Mika Ranta / HS
Uusi kaupunginmuseo levittäytyy neljään rakennukseen. Pääsisäänkäynti on Aleksilta.
Uusi kaupunginmuseo levittäytyy neljään rakennukseen. Pääsisäänkäynti on Aleksilta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat