Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kalasatamassa asutaan älykodeissa – ”jos olen keskustassa, voin napsaista kahvinkeittimen päältä pois”

Helsingin seudusta yritetään kehittää älyasumisen koelaboratoriota

Kaupunki
 
Jukka Gröndahl / HS
Titta Sopasella ja Petja Partasella oli onnea. He voittivat hitas-arpajaisissa ja pääsivät viime keväänä muuttamaan Kalliosta Kalasatamaan älykotiin Mariuksen kanssa.
Titta Sopasella ja Petja Partasella oli onnea. He voittivat hitas-arpajaisissa ja pääsivät viime keväänä muuttamaan Kalliosta Kalasatamaan älykotiin Mariuksen kanssa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Kalasatama

Moni kiireinen miettii pysäkillä, jäikö silitysrauta päälle ja tuliko sammutettua kaikki valot.

Tällaisista huolista ei enää tarvitse välittää, kun on päässyt asumaan Helsingin Kalasatamaan älykkääseen hitas-kerrostaloon ja älykotiin kuten Petja Partanen ja Titta Sopanen pikkupoikansa Mariuksen kanssa.

Älytalossa sähkö ja ”äly” kulkevat samassa verkossa, ja asukkaat käyttävät kodin etäohjauspalvelua. Virta katkeaa pistorasioista kännykän painalluksella.

”Ei tarvitse olla enää neuroottinen. Jos olen keskustassa, voin napsaista kahvinkeittimen päältä pois”, Partanen kertoo avarassa kodissaan.

Ja kun pakkanen paukkui tammikuussa, Partanen pystyi kännykällään kytkemään autonsa lämmittimen päälle.

Kalasatama on ensimmäinen älykkäiden energiajärjestelmien mallialue, jossa yrityksillä on mahdollisuus yhdistellä uusinta energia-, informaatio- ja viestintäteknologiaa.

”Avaamme yrityksille lisää mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää maailmanluokan älykkäitä ja puhtaita ratkaisuja. Yritykset pystyvät esittelemään aluetta ja myymään osaamistaan maailman markkinoille”, Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kuvaa.

Sitran tuoreen selvityksen mukaan alan yrityksillä olisi tarjolla 1 500 miljardin euron kansainväliset markkinat vuoteen 2020 mennessä.

Helsinki ei ole yksin kehittämässä pääkaupunkiseudulle vähähiilistä, laadukasta asumista ja helppoa liikkumista, mutta myös edistämässä jätteiden kierrättämistä.

Espoolla on elinkeinojohtaja Tuula Antolan mukaan mahdollisuuksia houkutella yrityksiä testaamaan uusia ratkaisuja esimerkiksi Finnoon ja Keran alueelle. ”Otaniemessä voitaisiin kokeilla älykästä liikennettä ja vaikkapa valaistusta”, Antola luettelee.

Vantaan elinkeinojohtaja Jose Valanta taas toivoo, että kaupungeista tulisi eläviä koelaboratorioita. ”Toivon, että syntyy paljon ihmisten arkikäyttöön sopivia uutuuksia. Että tavallinen perheenäiti voisi pelastaa maailmaa”, hän korostaa.

Vähähiilistä, älykästä kaupunkia lykkii eteenpäin myös valtio. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kasvusopimusta pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) mukaan sopimus solmitaan helmikuussa. Siinä tähdätään alueellisten innovaatioiden aikaansaamiseen. Valtio ohjaa hankkeeseen 2,5 miljoonaa euroa kolmen vuoden ajan.

Yritykset ja korkeakoulut hakevat rahoitusta Tekesiltä.

”Yli miljoonan asukkaan alue on mainio näyteikkuna, jossa voidaan käyttää hyväksi suomalaista osaamista, houkutella investointeja ulkomailta ja luoda työpaikkoja”, Rehn sanoo.

Asunnossa älykäs sähköverkko ei juuri näy päälle päin. Eteisessä on kaappi, johon on kätketty Helenin ja ABB:n huoneistoautomaatiojärjestelmä. Sen avulla voi pienentää sähkön ja veden kulutusta jopa 15 prosenttia.

Rakennusinsinööriksi opiskellut Partanen kertoo aina harrastaneensa sähkön säästöä. ”Oli hyvä, että Helsingin kaupunki vaati, että taloon laitetaan järjestelmät, joilla pystyy seuraamaan kulutusta.”

Jukka Gröndahl / HS
Tältä älykoti näyttää mobiilissa.
Tältä älykoti näyttää mobiilissa.

Säästäminen käy helposti. Partanen kirjautuu HIMA-palveluun tunnuksillaan, ja ruutuun ilmestyvät kuluvan vuorokauden luvut sähkön ja veden kulutuksesta. Iltapäivän lukemat ovat 25 litraa lämmintä ja 52 litraa kylmää vettä. Lämpötila on 22,5 astetta. Perhe seuraa myös sähkön hintaa.

Älyratkaisujen kehittämistä ryhtyy käytännössä ohjaamaan perustettava Smart & Clean -säätiö, johon pääkaupunkiseudun kaupungit, Lahti ja Uudenmaan liitto ovat sitoutumassa 2,5 miljoonalla eurolla. Hanketta valmistellut Sitra panee likoon 2,5 miljoonaa samoin kuin yritykset.

”Eri toimijoita, kuten isoja ja pieniä yrityksiä, VTT:tä ja korkeakouluja vedetään mukaan ratkomaan ongelmia ja luomaan uusia innovaatioita”, Climate Leadership Councilin johtokunnan puheenjohtaja Pertti Korhonen kertoo.

Hänen johtamansa Outotec on kiinnostunut kehittämään fosforin kierrätystä.

Hupeneva, lannoitukseen tarvittava aine pitäisi saada erotetuksi vesistöistä ja kaupunkien jätevesistä sekä palauttaa hyötykiertoon. Siitä kiittäisi myös Itämeri.

Kalasatamassa Sopasen ja Partasen perheen ikkunasta näkyy Salmisaaren hiilivoimalan hahmo.

”Ei olisi hullumpaa, jos voimala häviäisi nopeasti. Eniten odotan sitä, että liikenneyhteydet paranevat niin, että voimme luopua autosta”, Petja Partanen sanoo.

Oikaisu 3.2. kello 8:40: Sitran tuoreen selvityksen mukaan alan yrityksillä olisi tarjolla 1 500 miljardin (ei 1,6 miljardin, kuten ensin virheellisesti väitettiin) euron kansainväliset markkinat vuoteen 2020 mennessä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat