Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kohu kiiskiveistoksesta ei hetkauta – Espoon uuteen sairaalaan tulee lähes 300 taideteosta

Rakennuskustannuksista noin yksi prosentti varataan rakennuksen tai sen ympäristön taiteelliseen parantamiseen. Kirsi Kivivirta tekee Espoon sairaalaan kuudesta osasta koostuvan teoksen.

Kaupunki
 
Savi taipuu keraamikon käsissä taiteeksi sairaalan seinälle
Savi taipuu keraamikon käsissä taiteeksi sairaalan seinälle
Keraamikko Kirsi Kivivirralle työskentely tarkoittaa vuoropuhelua saven kanssa. Kivivirta tekee palapelimäisiä seinäteoksia syksyllä valmistuvaan Espoon sairaalaan. Kurkista keraamikon työhuoneeseen Kalliossa! Toimittaja: Satu Pajuriutta, kuvaus: Juhani Niiranen, leikkaus: Janne Elkki
Fakta

Prosentti taiteelle

 Syksyllä 2016 Jorvin sairaalan viereen valmistuvaan Espoon sairaalaan tulee kuusi erillistä tilaustaideteosta.

 Rakennuskustannuksista noin yksi prosentti varataan rakennuksen tai sen ympäristön taiteelliseen parantamiseen.

 Taide tuo rakennettuun ympäristöön viihtyisyyttä ja persoonallisuutta.

 Sairaalaan tilattujen teosten on tarkoitus edistää hyvinvointia ja tervehtymistä.

Kallio/Karvasmäki. Valkoiset keramiikkalaatat on sommiteltu pöydälle kuin palapelin palaset. Oikeassa palapelissä osat napsahtavat saumattomasti toisiinsa.

Posliinipalat sen sijaan eivät, sillä osa on käyristynyt polttouunissa kaareviksi.

Keraamikko Kirsi Kivivirta tekee taidetta työhuoneellaan Kalliossa, Arlan saunan yläkerrassa.

Juhani Niiranen / HS
Keraamikko Kirsi Kivivirta tekee kuudesta osasta koostuvan työn Espoon sairaalaan. Kuvassa näkyy vielä keskeneräinen kaivo. Palat kiinnitetään alumiinilevyille.
Keraamikko Kirsi Kivivirta tekee kuudesta osasta koostuvan työn Espoon sairaalaan. Kuvassa näkyy vielä keskeneräinen kaivo. Palat kiinnitetään alumiinilevyille.

Kivivirta keskittyy ja painaa varmoin ottein vanhan kiinalaisen veitsen sentin paksuiseen kosteaan savilevyyn.

Hän pitää vaiheesta, jossa työ alkaa konkreettisesti hahmottua. ”Ikään kuin piirrän veitsellä ja teen valintoja muodoista.”

Kivivirta tekee sairaalataidetta. Sitä, josta viime aikoina on kohuttu.

Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden Lastensairaalan taide kohahdutti hiljattain. Veikko Hirvimäen teos Kalajuttu, kiiskeä esittävä veistos, herätti keskustelua 20 000 euron hintansa takia.

Suomen Taideyhdistys lahjoitti lastensairaalalle 20000 euroa. Summalla hankitaan Veikko Hirvimäen puuveistos Kalajuttu (2011) sairaalan kahvilan kattoon.
Suomen Taideyhdistys lahjoitti lastensairaalalle 20000 euroa. Summalla hankitaan Veikko Hirvimäen puuveistos Kalajuttu (2011) sairaalan kahvilan kattoon.

Kivivirran teos tulee syksyllä valmistuvaan Espoon uuteen sairaalaan Jorviin. Hänen käsissään posliinipaloista valmistuu Espoon sairaalaan kuudesta osasta koostuva teos. Näiden vaaleiden keramiikkareliefien äärellä moni sairaalassa kävijä tulee pysähtymään. Palapelinomaiset työt tulevat sairaalan hissiauloihin, joihin tullaan pysäköintihallista.

Jorvin uuteen sairaalarakennukseen tulee yhteensä kuusi tilaustaideteosta. Lisäksi 270 potilaan yksityishuoneisiin tulee omat taideteokset.

Mitä sairaalataide sitten on?

”Kun taidenäyttelyissä voi käsitellä aika rankkojakin aiheita, kuten esimerkiksi kuolemaa tai poliittisia aiheita, niin sellaisia angstisia teoksia ei potilashuoneisiin tule”, kertoo kokoelmaintendentti Henna Paunu Espoon modernin taiteen museosta Emmasta.

Hän on mukana toimikunnassa, joka valitsee taidetta Espoon uuteen sairaalaan. Toimikunta halusi sairaalaan hyvinvointia edistäviä teoksia.

Myös terveydenhuollon puolella puhutaan taiteen puolesta.

”Sairaalaan tulee meidän vip-asiakkaita. Kyseessä on ikääntyneiden kuntoutus- ja kotiuttamissairaala, ja kun sairaalassa yleensä ollaan heikossa kunnossa, niin haluamme, että se ympäristö on esteettisesti kaunis ja viihtyisä. Se viestii arvostusta käyttäjille ja henkilökunnalle”, toimikunnan puheenjohtaja, Espoon perusturvajohtaja Juha Metso sanoo.

Entä mitä taide saa maksaa?

Jorvissa noudatetaan prosenttiperiaatetta. Sadasosa rakennuskustannuksista käytetään siis taiteeseen. Näin käytettävissä oleva raha on etukäteen budjetoitavissa.

”Tilat mahdollistavat taidetta eri tavoin ja johonkin kohtaa hintavampikin ratkaisu voi olla perusteltu. Käytettävissä oleva rahamäärä pitää käyttää vastuullisesti niin, että kokonaisuudesta tulee hyvä”, Metso sanoo.

Espoon uuden sairaalan potilashuoneisiin tulee paljon grafiikkaa.

”Suomalaisen grafiikan katselmus 50-luvulta nykypäivään”, valottaa Paunu.

”Teosten ansiosta huoneista, jotka muutoin ovat toistensa kaltaisia, tulee uniikkeja. Ne poistavat huoneista laitosmaisuutta ja tuovat niihin arvokkuutta.”

Keramiikkataiteilija Kirsi Kivivirran töiden lisäksi sairaalaan tulee viisi muuta tilaustyötä.

Suunnittelijapari Aamu Songin ja Johan Olinin Company tekee Maljakkopuu-teoksen. Sairaalaan tulee 18 metallista maljakkopuuta, jotka elävät sen mukaan miten niistä roikkuvia suupuhalletusta lasista tehtyjä maljakoita käytetään potilashuoneissa.

Jaakko Mattila tekee saattohoito-osastolle suurikokoisista, abstrakteista akvarelleista koostuvan teoskokonaisuuden. Akvarellien väri- ja muotomaailma on läpikuultava, kirkas ja kevyt.

Hiljaiseen huoneeseen tulee Leena Nion, Taneli Rautiaisen ja Jenni Toikan yhteisteos, joka rakentuu toistensa päälle pinotuista eri sävyisistä ja vahvuisista lasisoiroista muodostaen valoa heijastavan röpelöisen seinämän. Teoksessa käytettävä lasi kerätään lasiyrityksen ylijäämäpaloista.

Pääoven yhteyteen tulee Oona Tikkaojan geometrinen kierteen mallinen veistos, joka koostuu alumiinikolmioista. Alumiinikolmiot ovat ulkopuolelta mattavalkoisia ja sisäpuolelta sinisensävyisiä.

Hanna Vihriälältä valmistuu sisääntuloaulan kattoon Ketohanhikki ja ravintola-alueen edustan kattoon Suolaheinä. Teokset koostuvat noin 350 000 muovihelmestä, jotka on pujoteltu teräsvaijereihin. Sitkeät ruohokasvit on Vihriälän teoksissa suurennettu monumentaaliseen kokoon.

Espoon sairaalaan tilatun kuusiosaisen teoksen jokaiseen osaan Kivivirta on sommitellut vesiaiheen. Abstrakteimmissa töissä vesi on sekoittunut kiviin ja maahan. Sieltä se nousee kaivon ja ruukkujen kautta ihmisen luokse ja lopulta kulhoihin ja kuppeihin.

”Tarkoitukseni on kuvata vettä ja sen puhdistavaa ja parantavaa voimaa”, Kivivirta sanoo.

Juhani Niiranen / HS
Keraamikko Kirsi Kivivirran teos koostuu posliininpaloista.
Keraamikko Kirsi Kivivirran teos koostuu posliininpaloista.

Työtä suunnitellessaan Kivivirta pohti sitä, että teokset kestäisivät mahdollisimman hyvin aikaa ja monenlaisia katsojia. Kaikki sairaalaan tulevat eivät ole potilaita, vaan ohi kulkee päivittäin esimerkiksi sairaalan työntekijöitä.

”Ajattelen, että työni kulkureittien varrella tarjoavat heillekin lyhyen pysähtymisen.”

Tällaiseen julkiseen tilaan tulevan teoksen on Kivivirran mielestä kestettävä hyvin aikaa.

”Teosten on jätettävä asioita auki, eikä alleviivata liikaa. Tällöin ne antavat katsojalle oman paikkansa teoksessa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat