Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Halusiko Alvar Aalto Finlandia-talosta mustan? Tältä se näyttäisi

Finlandia-talon surullisenkuuluisa marmoripinta joudutaan taas remontoimaan. Alun perin Alvar Aalto ehdotti, että talo olisi voitu rakentaa mustasta kivestä. Vai ehdottiko?

Kaupunki
 
Tältä näyttäisi musta Finlandia-talo.
Tältä näyttäisi musta Finlandia-talo.
Fakta

Finlandia-talon remontit

 Helsinki valmistelee jälleen Finlandia-talon remonttia. Se on tarkoitus toteuttaa 2020-luvulla.

 Edellinen laaja julkisivuremontti valmistui vuonna 1999.

 Finlandia-talon rakennusvaiheessa ei ymmärretty, että Carraran marmori ei kestä Suomen sääoloja.

Etu-Töölö. Elettiin 1990-luvun ahdistuneesti yskiviä alkuvuosia. 1980-luvun uhmakas nousu oli katkennut kuin kananlento ja Suomi polvistunut syvään lamaan.

Omalla tavallaan aikakauden tunnelmaa kuvasi hyvin, että samoihin aikoihin Finlandia-talon fasadi, yksi kansakunnan arkkitehtuurin symboleista, alkoi kiskoa viimeisiä, korisevia hengenvetojaan. Kansallisarkkitehti Alvar Aallon suurteoksen valkoisesta marmorista veistetty julkisivu kupruili ja taipuili kuin ulos unohdettu pärekori.

Finlandia-talon vieraita kierrättävillä oppailla oli vieraille mielenkiintoista kerrottavaa. Heidän mukaansa Alvar Aalto oli alun perin ehdottanut, että Finlandia-talo olisi voitu verhoilla myös mustalla kivellä.

Se oli hätkähdyttävä tieto: esimerkiksi kestävä, kotimainen graniitti olisi säästänyt Helsingiltä kymmenien miljoonien eurojen remonttikustannukset.

Helmikuun alussa vuonna 2016 Suomi on taantumassa ja Finlandia-talon julkisivu kupruilee ja taipuilee taas. Edellisestä remontista on vasta 16 vuotta, mutta Helsinki on jo perustanut työryhmän valmistelemaan 2020-luvulle kaavailtua uutta remonttia. Peruskorjaukseen on varattu 60 miljoonaa euroa.

Kohta ollaan siis taas saman kysymyksen ääressä kuin 1990-luvulla. Onko Finlandia-talon pakko olla valkoista marmoria?

Jo edellisestä remontista päättäessään Helsinki tiesi, mitä on tulossa. Finlandia-talon alkuperäinen julkisivumateriaali, Italialaisen Carraran kaupungin mukaan nimetty marmori, kestää pohjoisen ankaria sääoloja erittäin heikosti. Alkuperäisiä marmorilaattoja piti tukea verkoilla, etteivät ne olisi pudonneet ohikulkijoiden päälle. Nykyiset laatat taas alkoivat taipuilla jo muutaman talven jälkeen.

1990-luvulla poliitikot päätyivät kuitenkin uusimaan julkisivun samalla kivilaadulla, vaikka vuonna 1993 tehdyn suojelupäätöksen mukaan riittää, että rakennuksen julkisivu säilytetään ”alkuperäistä vastaavana”. Seiniä varten tutkittuja muita kivilajeja pidettiin liian tummina alkuperäiseen ideaan verrattuna.

Mutta jos Aallolle kerran olisi kelvannut mustakin Finlandia-talo, eikö uudessa remontissa voitaisi tyytyä edes vähän vaimeampaan valkoiseen? Säästyisi kaupungilta monta miljoonaa.

”Ei”, Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh sanoo.

”Ei tuollaisesta suunnitelmista ole löytynyt ainakaan meiltä minkäänlaista merkintää. Mutta tunnen kyllä tämän tarinan mustasta Finlandia-talosta.”

Alvar Aalto -säätiöllä on hallussaan valtavasti Aalto-tietoa. Olisiko neula voinut hukkua heinäsuopaan? Finlandia-talon suunnitteluvaiheessa eri materiaalivaihtoehdoilla ei ole ollut historiallista merkitystä.

Lindh lupaa pyytää, että museon henkilökunta tutkisi vielä arkistoja. Sitä odotellessa ehdin soittaa muutaman puhelun.

Ensimmäisenä puhelimeen vastaa Finlandia-talon suunnittelu- ja rakennusaikana Aallon toimistossa työskennellyt entinen työntekijä, joka ei halua nimeään julkisuuteen. Taustatietoja hän antaa oikein mielellään.

”Mutta ei. Ainakaan niinä viitenätoista vuotena, kun minä työskentelin Aallon toimistossa, en ikinä kuullut, että Finlandia-talon väriksi olisi ehdotettu mustaa”, entinen työntekijä sanoo.

”Voisiko tämä liittyä jotenkin Alajärven kaupungintaloon? Siinähän on paljon mustaa. Jos tässä on jonkinlainen sekaannus? Voisit kuitenkin soittaa vielä Erik Adlercreutzille. Tai Jussi Rautsille. He voisivat tietää.”

Myös arkkitehti Adlercreutz ja ympäristöneuvos Rautsi ovat Aallon entisiä alaisia. Mutta vesiperä tulee heiltäkin.

”En ole itse asiassa edes kuullut tästä suunnitelmasta”, Adlercreutz sanoo.

”Vaikka onhan Finlandia-talon julkisivussa nytkin mustaa. Ne mustat pystyviivat.”

Joissain tarinoissa juuri ne viivat ovat muistomerkki suunnitelmasta tehdä Finlandia-talosta musta. Vuosina 1968–1978 Aallon toimistossa työskennellyt Jussi Rautsi ei usko tähänkään.

”Olen kuullut tämän tarinan. Mutta Finlandia-talon oli tarkoitus olla vain osa valtakunnan uutta kulttuurikeskusta. Aalto suunnitteli suuria kokonaisuuksia, ja sitä ajatellen tuntuu oudolta, että yksi rakennus olisikin ollut musta”, Rautsi sanoo.

Aallon kuuluisassa keskustasuunnitelmassa valkoisten kulttuurirakennusten rivistö olisi peilautunut Töölönlahdesta tuoden mieleen venetsialaiset palatsit. Lopulta rakennuksista toteutettiin vain Finlandia-talo.

Tällä välin Alvar Aalto -säätiössä on tehty tutkimuksia, mutta vihjeitä mustasta Finlandia-talosta ei ole löytynyt. Museolla on hallussaan muun muassa kattava kokoelma Aaltoon liittyviä lehtileikkeitä, mutta niistäkään ei ole paljastunut mitään.

”Tämä saattaa olla vain urbaani legenda”, säätiön johtaja Tommi Lindh sanoo.

Lindhin mukaan tarinaa ei enää nykyään kerrota Finlandia-talon opastetuilla kierroksilla.

Finlandia-talon tulevaisuudesta Lindhillä on selkeä mielipide. Julkisivun pitäisi olla jatkossakin valkoista marmoria. Aaltoa kunnioittaen, epäkäytännöllisyydestä huolimatta.

”Tämä on myös Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön mielipide”, Lindh sanoo.

Kaupungin tilakeskuksesta kerrotaan, että erilaisia materiaalivaihtoehtoja aiotaan ottaa tutkittavaksi.

”Valkoinen väri on kuitenkin tärkeä”, kiinteistöviraston projektinjohtaja Erja Erra sanoo.

Lopullisesti asiasta päättävät kaupungin poliitikot.

Tarina mustasta Finlandia-talosta alkaa tuntua epäuskottavalta. Vielä on yksi kivi kääntämättä. Alvar Aalto -säätiöstä vinkattiin, että vastaus voisi löytyä Finlandia-talon rakennustoimikunnan pöytäkirjoista.

Jutun täytyy olla valmis parin tunnin päästä, mutta kaupunginarkistosta löytyy neljä hyllymetriä Finlandia-talon rakentamiseen liittyviä papereita.

Hiki alkaa kerääntyä otsaryppyihin. Selvityksiä, urakkasopimuksia, pöytäkirjoja, lausuntoja... mutta sitten: Finlandia-talon rakennustoimikunnan pöytäkirjat. Parin kokouksen jälkeen tulee vastaan ensimmäinen maininta julkisivusta.

Siitä käy ilmi, että materiaaliksi on päätetty valita marmori jo joskus aiemmin. Ei mainintaa mustasta Finlandia-talosta.

Voi Alvar, minkä teit!

Seppo Heinonen / Lehtikuva
Alvar Aalto esittelee Finlandia-talon pienoismallia kesäkuussa 1966.
Alvar Aalto esittelee Finlandia-talon pienoismallia kesäkuussa 1966.
Kaisa Rautaheimo / HS
Finlandia-talon julkisivu on valkoista Carraran marmoria. Se ei kestä suomalaista ilmastoa.
Finlandia-talon julkisivu on valkoista Carraran marmoria. Se ei kestä suomalaista ilmastoa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat