Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HSL:n selvitys: Ruuhkamaksu olisi Helsingissä keskimäärin 340 euroa vuodessa – nämä maksurajat ohjaisivat liikennettä

Pienin kertamaksu olisi 20 senttiä. Maksaminen perustuisi portteihin, joilla ei tarvitsisi pysähtyä. Lasku tulisi kotiin kerran kuussa.

Kaupunki
 
Tapio Vanhatalo
Tiemaksujen on laskettu nopeuttavan bussiliikennettä. Matka Klaukkalasta Helsingin keskustaan nopeutuisi jopa neljällä minuutilla.
Tiemaksujen on laskettu nopeuttavan bussiliikennettä. Matka Klaukkalasta Helsingin keskustaan nopeutuisi jopa neljällä minuutilla. Kuva: Tapio Vanhatalo
Fakta

Tiemaksuista monia selvityksiä

 Viime keväänä Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallitus halusi tiemaksuista lisäselvityksiä.

 Siihen mennessä seudulla oli tutkittu kilometripohjaista järjestelmää, jonka vaikutuksia työmatkaliikenteeseen ja autoilijoiden kuluihin oli vaikea hahmottaa.

 Valtakunnallisia tiemaksuja on selvittänyt pariin otteeseen liikenne- ja viestintäministeriö.

 

Helsingin seudun ruuhkat on mahdollista saada kuriin pienemmillä tienkäyttömaksuilla kuin vielä pari vuotta sitten ennakoitiin.

Tänään julkaistavassa tiemaksuselvityksessä Helsingin seudun liikenne (HSL) toteaa, että 80 miljoonan euron vuosituotoilla on samanlainen ohjausvaikutus liikenteeseen kuin 150 miljoonan euron vuosituotoilla.

Ruuhkautuminen voidaan saada hallintaan pienillä jopa vain 20 sentin kertamaksuilla, jolloin matkoihin käytetty aika lyhenee ja liikenne sujuvoituu.

”Me ymmärsimme aivan selvityksen loppuvaiheessa, että tiemaksuissa kannattaa tavoitella vain kustannustehokasta optimia”, sanoo HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen.

Aiemmissa selvityksissä on tutkittu sekä liikenteen ohjausvaikutusta että väylähankkeiden lisärahoitustarvetta, joka Helsingin seudulla on pohjaton. Kuntien yhdessä sopimassa tie- ja raidehankkeiden listassa olisi tarvetta 150 miljoonan euron lisäykselle joka vuosi.

Toinen iso oivallus on se, että liikenneministeriössä ja aiemmin myös HSL:ssä hellitty ajatus kilometripohjaisesta ja satelliittipaikannukseen perustuvasta laskutusjärjestelmästä on aivan liian kallis tuottoihin nähden. Sama tulos saadaan huomattavan paljon edullisemmilla porteilla, joita maailmalla on käytössä paljon.

”Porttitekniikka on saatavilla kaupan hyllyltä. Se on edullista, ja sen toimintavarmuus on testattu”, Puntanen sanoo.

Satelliittipaikannusta ei ole saatu kaupallistettua niin nopeasti kuin on kuviteltu. Sen investoinnit ovat yhä 2,5-kertaiset porttitekniikkaan verrattuna.

Autoilijat ajavat portin läpi, ja ne tunnistavat joko rekisterinumerosta tai sitten autoon asennetusta tunnistuslaitteesta, kenelle lasku menee. Autoilija saa laskun kotiinsa esimerkiksi kerran kuussa. Ajoa ei tarvitse pysäyttää eikä portilla tarvitse kaivella kolikoita esiin.

Teknologisia vertailuja on HSL:lle tehnyt Traficon. Liikenteen analyyseista vastaa Strafica.

Jos tiemaksut otettaisiin käyttöön, niitä maksaisi noin viidennes seudun aamuruuhkassa liikkuvista ihmisistä. Henkilöautoilijoista tiemaksua maksaisi arviolta 40 prosenttia aamuruuhkan kulkijoista.

”Toisin kuin luullaan, tiemaksuja eivät maksaisi kaikki autoilijat. Kustannus riippuu siitä, kuinka monen porttilinjan läpi ajetaan”, Puntanen sanoo.

Keskimääräinen kustannus työmatka-autoilijalle olisi 340 euroa vuodessa, mikä vastaa kunnallisveron korotusta yhdellä prosentilla.

HSL:n selvityksessä on kaksi kaarenmuotoista porttivyöhykettä ja kolme poikittaisen liikenteen porttivyöhykettä. Helsingin kantakaupungin maksuraja noudattelee Hakamäentien linjaa ja ulompi maksuraja Kehä III:sta.

Tällä periaatteella ja noin 20–80 sentin porttihinnoilla HSL on arvioinut, millainen maksurasitus tiemaksuista koituisi pääkaupunkiseudun 14 kunnan työmatkalaisille. Kärjessä ovat Sipoo ja Kauniainen, joiden työmatka-autoilijoista karkeasti ottaen viidennes maksaisi tiemaksuja. Vantaalaisista ja espoolaisista työmatka-autoilijoista selvästi alle viidennes olisi maksajina.

”Kehyskunnissa ja myös Espoossa ja Vantaalla on paljon sellaisia autoilijoita, jotka eivät ylitä porttivyöhykkeitä”, Puntanen sanoo.

Tavaraliikenteeltä maksuja ei perittäisi, ja yksi suuri hyötyjä uudistuksesta olisikin pääkaupunkiseudulla toimiva kuljetuskalusto. Ruuhkien vähentyessä ja liikenteen muuttuessa sujuvammaksi myös tavaraliikenteen kuljetusketjut nopeutuvat.

Yhtä lailla bussiliikenne nopeutuisi. Selvityksen mukaan esimerkiksi Klaukkalan ja Helsingin keskustan välinen matka-aika lyhenisi neljällä minuutilla. Lohjalta bussi kulkisi yli viisi minuuttia nopeammin Helsingin ytimeen.

HSL arvioi, että kestävien kulkumuotojen kuten joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuus kaikesta liikenteestä kasvaisi peräti neljällä prosenttiyksiköllä. Yksin joukkoliikenteen osuus kasvaisi kahdella prosenttiyksiköllä.

”Muutos on todella iso, koska meillä meni yhdenkin prosenttiyksikön nousuun vuosia”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo.

Joukkoliikenteen osuus HSL:n jäsenkunnissa kipusi 42 prosentista 43 prosenttiin vuonna 2012, kun seudulla oli investoitu muun muassa kaupunkiratoihin, jokeribussiin ja informaatioteknologiaan. Pääkaupunkiseudulla tehdään vuosittain 365 miljoonaa matkaa, joten yhden prosenttiyksikön muutos kulkumuoto-osuuksissa tarkoittaa kymmeniätuhansia matkoja.

Helsingin seudun väkiluvun kasvu on ollut viimeiset 15 vuotta prosentin luokkaa. Tämä tahti tarkoittaisi sitä, että vuoteen 2025 mennessä uusia asukkaita olisi tullut seudulle noin 200 000.

Ennusteet liikenneruuhkien kasvusta ovat synkkiä. Jos mitään ei tehdä, voimakkaasti ruuhkautuvia välejä syntyy kaikille Helsingin sisääntuloväylille sekä Kehä I:lle Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän välille.

Aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella edes mittava investointiohjelma ei pystyisi helpottamaan liikenteen kasvun aiheuttamia haittoja.

Tiemaksujen on laskettu vähentävän autoliikennettä etenkin Helsingin kantakaupungissa ja Kehä I:n ja Kehä II:n vyöhykkeillä. Molemmilla alueilla autoliikenteen ajokilometrit supistuisivat liki 20 prosentilla.

Muualla Helsingin seudulla muutokset ovat tätä hieman pienempiä, mutta edelleen merkittäviä.

Liikennemäärien vähentymisen ansiosta melu, liikenteen päästöt ja onnettomuudet vähenisivät. Liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenisivät viidellä prosentilla.

Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuisi vuodessa 150 ihmistä vähemmän.

Nyt valmistunut selvitys menee seuraavaksi HSL:n hallitukselle tiedoksi ja jatkotoimia varten. Ilman lakimuutoksia tiemaksuja ei voi ottaa käyttöön.

”Lähtökohta on se, että jos tiemaksut otetaan käyttöön, raha tulee palauttaa seudun liikenteen kehittämiseen”, luonnehtii Suvi Rihtniemi.

”Tiemaksut eivät saa vähentää valtion rahoitusta seudulle.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat