Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Arabian kilpailija nököttää unohdettuna Espoossa – entisestä keramiikkatehtaasta toivotaan kylätaloa

Espoon Kera sai nimensä keramiikkatehtaasta. Aaltopellillä vuorattu rakennus on yhä olemassa, mutta sen tulevaisuus on epävarma.

Kaupunki
 
Jyri Vilja / Espoon kaupunginmuseo
Keran vanhan tehdasrakennuksen katolla on laatikkomainen osa, jonka alla on hissin konehuone. Laatikon kyljissä oli muinoin Kera Oy:n mainoksia. Alkuperäiset ikkunat ovat vuodelta 1948.
Keran vanhan tehdasrakennuksen katolla on laatikkomainen osa, jonka alla on hissin konehuone. Laatikon kyljissä oli muinoin Kera Oy:n mainoksia. Alkuperäiset ikkunat ovat vuodelta 1948. Kuva: Jyri Vilja / Espoon kaupunginmuseo
Fakta

Kerasta keskustellaan valtuustotalolla

 S-ryhmän logistiikkakeskuksen siirtyminen Espoosta Sipooseen merkitsee mittavaa mullistusta Kilossa sijaitsevan Keran juna-aseman ympäristöön. Kun ruokarekkojen ralli Kerassa hiljenee, vapautuu varastoilta tilaa uusille asunnoille.

 Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Turuntie, idässä Kuninkaisten ja Lansan asuinalueet, etelässä Turunväylä ja lännessä

Kehä II.

 Espoon kaupunki valmistelee parhaillaan Keran kaavoitusta siten, että osayleiskaava-alueelle voisi rakentaa asuntoja vähintään 14 000 asukkaalle.

 Osayleiskaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä, ja kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksia 8. maaliskuuta saakka. Keran osayleiskaavasta järjestetään tiedotustilaisuus 18. helmikuuta kello 18 Espoon valtuustotalossa.

Kilo. Espoon oma Teurastamo tai Kaapelitehdas? Tällaisia käyttötarkoituksia havitellaan vanhalle keramiikkatehtaalle, joka on antanut nimensä Keran alueelle ja asemalle. Toisaalta tehdas saattaa kadota, kun Kerasta tulee tuhansien ihmisten koti.

Viime vuonna Kera Oy:n entistä keramiikkatehdasta toivottiin valtuustoaloitteella säilytettäväksi ja asukkaiden käyttöön. Pari vuotta sitä ennen rakennukselle haettiin purkulupaa.

Parhaillaan nähtävänä oleva osayleiskaavaehdotus ei vielä ota kantaa siihen, suojellaanko rakennus vai ei. Tehtaan kohtalo ratkeaa lopullisesti vasta asemakaavavaiheessa.

Entisen keramiikkatehtaan rakennus näkyy rantaradan pohjoispuolella Karamalmin teollisuusalueella. Espoon kaupunginmuseon mielestä kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas maamerkki. Tätä voi olla vaikea uskoa, sillä rakennus on tällä haavaa päällystetty aaltopellillä ja saanut kylkeensä lisäsiiven.

Espoon kaupunginmuseo
Kuvassa on noin vuosina 1936–1958 käytössä ollut tehtaan paperileima.
Kuvassa on noin vuosina 1936–1958 käytössä ollut tehtaan paperileima.

Kotiseutuaktiivi ja espoolaispoliitikko Tony Hagerlundin (vihr) mielestä keramiikkatehtaan loiston päiviä voisi kunnioittaa ja palauttaa mieliin, kun aluetta aletaan uudistaa.

”Se tuo karheutta, identiteettiä ja olisi siis myös investointi tukemaan juurtumista ja jopa yleistä onnellisuutta”, Hagerlund maalailee. Hänellä on toki keskivertoespoolaista syvempi side rakennukseen, sillä Hagerlundin isoisä oli tehtaalla töissä ja mummola sijaitsi Keran tehtaan alueella.

Hän haaveilee, että vanhasta tehtaasta kuorittaisiin rumat pellit ja siitä tehtäisiin toimintaa vilisevä kylätalo, jossa keramiikkatehtaan tuotantokin pääsisi esiin.

Tehtaan historia ulottuu vuoteen 1917, jolloin paikalle perustettiin Viherlaakson Kattotiili Oy. Seuraavien vuosikymmenten aikana tehtaassa valmistettiin paljon käyttöesineitä – kukkaruukkuja, kulhoja, kannuja ja maljakoita, ja myös taidekeramiikkaa. Raaka-aineena oli punasavi, jota nostettiin läheisiltä Nuijalan pelloilta.

Laura Kannasmaa / Espoon kaupunginmuseo
Keran tehdas valmisti runsaasti käyttökeramiikkaa, kuten teekannuja.
Keran tehdas valmisti runsaasti käyttökeramiikkaa, kuten teekannuja.

Kera-nimen ottanut yhtiö sai sinnikkään hakemisen jälkeen rautatieseisakkeen vuonna 1946. Uusi, tiivis asuinalue nousisi juuri aseman ympärille.

Tehdas toi leivän parhaimmillaan sadalle työntekijälle. Siellä työskenteli tunnettuja keraamikkoja kuten Valentina Modig, Kerttu Suvanto, Eva Corander ja Viola Lindroth-Grönmark.

1940- ja 1950-luvuilla Keran maljakoissa oli paljon maalattuja kukkia ja muita kuvioita.

”Sodanjälkeinen aika oli sellaista, että ihmiset kaipasivat väriä ja kaunista ympärilleen”, tehtaan vaiheita selvittänyt Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää kertoo.

Museon kokoelmissa on noin 1 500 Keran keramiikkaesinettä Karjala-ruukuista seinätauluihin.

Sodan jälkeen alkoivat vaikeudet. Vuoden 1945 kesällä tehtaalla sattui tuhoisa tulipalo. Uudelleenrakentaminen kesti kolme vuotta, koska pulaa oli kaikesta materiaalista.

Kun Arabia laajeni, ulkomailta tuotiin halpaa keramiikkaa ja muoviakin alettiin käyttää astioiden valmistuksessa, yhtiön talous kärsi.

Kiitosta tuli, kun Artekillekin suunnitellut Marita Lybeck (1906–1990) oli Keran taiteellisena johtajana 1950-luvun puolivälin jälkeen. Hän suunnitteli käytännöllistä, pinottavaa käyttökeramiikkaa ja käytti selkeitä värejä kuten mustaa, keltaista ja turkoosia.

Lybeckin tuotteet nostivat myyntiä, mutta eivät tarpeeksi, jotta yritys olisi selvinnyt. Keramiikkatehtaan toiminta loppui 41 vuoden jälkeen vuonna 1958.

Nyt talossa toimii muun muassa konevuokraamo. Rakennuksen omistaa perheyhtiö Algol, joka harjoittaa teollisuuden ja terveydenhuollon tuotteiden maahantuontia.

Laura Kannasmaa / Espoon kaupunginmuseo
Kukkamaalaukset olivat tyypillisiä koristeita maljakoissa.
Kukkamaalaukset olivat tyypillisiä koristeita maljakoissa.

”Se olisi täysin kohtuuton ratkaisu, että mahdollisesta suojelusta tuleva velvoite jäisi vain omistajille. Jos kaupunki tai jokin muu toimija ottaisi vastuun siitä, että rakennus jää muistomerkiksi, niin sehän sopii”, Algolin toimitusjohtaja Alexander Bargum sanoo.

”Minun on vaikea nähdä sen rakennushistoriallista arvoa. Suhtautuminen omistajana on kuitenkin positiivinen, jos keksitään hyviä tapoja ja ideoita ja kohtuus siihen, kuka kantaa kustannukset”, Bargum sanoo.

On ehdotettu, että Espoo ostaisi rakennuksen, mutta kaupunki on säästökuurilla.

”Taloudelliset argumentit eivät ikinä puolla säilyttämistä, mutta jos Keraan voidaan rakentaa kodit 15 000 uudelle asukkaalle, niin kai on varaa säilyttää yksi alueen identiteetin ja historian kannalta tärkeä rakennus”, Tony Hagerlund sanoo.

Lähteenä on käytetty myös Pirkko Sillanpään artikkelia Kera Oy:sta Glorian Antiikki -lehden numerossa 6/1995.

Laura Kannasmaa / Espoon kaupunginmuseo
Sodan jälkeen monissa Keran valmistamissa esineissä oli kukkia ja värejä.
Sodan jälkeen monissa Keran valmistamissa esineissä oli kukkia ja värejä.
Mauno Mannelin / Espoon kaupunginmuseo
Kera Oy sai alkunsa vuonna 1917, kun Vilho Penttilä perusti aluksi tiilitehtaan Kauniaisten ja Kilon asemien väliin alueelle, jolla oli tiilien tekoon sopivaa savea. Kuva on 1930-luvulta.
Kera Oy sai alkunsa vuonna 1917, kun Vilho Penttilä perusti aluksi tiilitehtaan Kauniaisten ja Kilon asemien väliin alueelle, jolla oli tiilien tekoon sopivaa savea. Kuva on 1930-luvulta.
Mauno Mannelin / Espoon kaupunginmuseo
Kauniaisten ja Kilon asemien välisessä laaksossa oli jalostamiseen kelpaavaa savea. Savennosto sai aikaan suuria vesialtaita, joissa toisinaan pulikoitiin. Kuva on otettu vuosien 1939 ja 1945 välillä.
Kauniaisten ja Kilon asemien välisessä laaksossa oli jalostamiseen kelpaavaa savea. Savennosto sai aikaan suuria vesialtaita, joissa toisinaan pulikoitiin. Kuva on otettu vuosien 1939 ja 1945 välillä.
Mauno Mannelin / Espoon kaupunginmuseo
Keramiikkatehdas noin 1940-luvun puolivälissä. Elokuussa 1945 rakennus tulipalo tuhosi rakennuksen ja sen uudelleenrakentamiseen meni sodan jälkeisen materiaalipulan takia kolme vuotta.
Keramiikkatehdas noin 1940-luvun puolivälissä. Elokuussa 1945 rakennus tulipalo tuhosi rakennuksen ja sen uudelleenrakentamiseen meni sodan jälkeisen materiaalipulan takia kolme vuotta.
Erkki Niukkanen / Espoon kaupunginmuseo
Kauppaopistolaisia vierailemassa Keran tehtailla vuonna 1953.
Kauppaopistolaisia vierailemassa Keran tehtailla vuonna 1953.
Laura Kannasmaa / Espoon kaupunginmuseo
Keramiikkatehtaalla tehtiin paljon kukkaruukkuja. Viivakoristelu ja punasaven näkyviin jättäminen oli tyypillistä tuotannolle.
Keramiikkatehtaalla tehtiin paljon kukkaruukkuja. Viivakoristelu ja punasaven näkyviin jättäminen oli tyypillistä tuotannolle.
Laura Kannasmaa / Espoon kaupunginmuseo
Sodan jälkeen monissa Keran valmistamissa esineissä käytettiin värejä.
Sodan jälkeen monissa Keran valmistamissa esineissä käytettiin värejä.
Laura Kannasmaa / Espoon kaupunginmuseo
Espoon kaupunginmuseolla on kokoelmissaan noin 1500 Keran valmistamaa esinettä. Tämä vuoka on yksi niistä.
Espoon kaupunginmuseolla on kokoelmissaan noin 1500 Keran valmistamaa esinettä. Tämä vuoka on yksi niistä.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat