Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Kehärata pelasti treenimatkani” – pääkaupunkiseudun uusien alueiden nuoret kasvavat rakennustyömaan keskellä

Pääkaupunkiseudun uusilla ja uudistuvilla asuinalueilla moni viettää ison osan nuoruuttaan myllerryksen keskellä. Se vaikuttaa lähes kaikkeen.

Kaupunki
 
Saga Tanner Anna Kommonen
Anna Kommonen
Sini Hilve, 16, odottaa länsimetron valmistumista, vaikka rakennustyöt hankaloittavatkin tapiolalaisen arkea. ”Metron valmistuttua pääsen helpommin harrastuksiin Helsinkiin ja kaverit pääsevät Helsingistä helpommin tänne eikä tarvitse enää eksyä busseilla.”
Sini Hilve, 16, odottaa länsimetron valmistumista, vaikka rakennustyöt hankaloittavatkin tapiolalaisen arkea. ”Metron valmistuttua pääsen helpommin harrastuksiin Helsinkiin ja kaverit pääsevät Helsingistä helpommin tänne eikä tarvitse enää eksyä busseilla.” Kuva: Anna Kommonen
Fakta

Vantaalla rakennetaan suhteellisesti eniten

 Pääkaupunkiseudulla rakennetaan vilkkaammin kuin ennen. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että pääkaupunkiseudulle muuttaa koko ajan lisää ihmisiä muualta Suomesta ja ulkomailta.

 Vuosina 2016–2025 tavoitteena on rakentaa Helsingin seudulle noin 130 000 uutta asuntoa.

 Vantaalla rakennetaan tällä hetkellä suhteellisesti enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2014 Vantaalle rakentui 2022 uutta asuntoa. Kehärata aukesi kesällä 2015.

 Suuri osa pääkaupunkiseudun rakentamisesta keskittyy uusien liikenneyhteyksien kuten Länsimetron ja Kehäradan varrelle.

Pääkaupunkiseudulla rakennetaan poikkeuksellisen paljon. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on käynnissä suuria rakennusprojekteja. Ne vaikuttavat myös nuorten ihmisten elämään.

Parikymppinen jätkäsaarelainen Olli Seppälä on saanut seurata uuden asuinalueen muodostumista koko ikänsä.

”Kyllä minä sanoisin, että nuoret viihtyvät Jätkäsaaressa. Tämä maisema muokkautunut aika paljon 20 vuoden aikana, esimerkiksi palveluita on tullut enemmän tähän läheisyyteen.”

Myös vanhempiin alueisiin on tulossa suuria muutoksia, kuten kehäradan varrella sijaitsevaan Vantaan Kivistöön ja Espoon Tapiolaan, jonne valmistuu Länsimetro syksyllä 2016.

Alueiden rakentamisessa huomioidaan ensimmäisenä lapsiperheet: ensin ilmestyvät päiväkodit ja leikkipuistotot, sitten vasta koulut.

”Aluksi uusille alueille muuttaa lapsiperheitä ja ensimmäiset palvelut suunnitellaan sen mukaan. Nuoret tulevat vasta myöhemmin, noin kymmenen vuoden kuluttua,” kertoo Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr).

Esimerkiksi Kivistöön on nousemassa Aurinkokiven koulukokonaisuus vuonna 2016, mutta sinne valmistuu vain alakoulu. Yläkoulu on vasta suunnitteilla ja kivistöläiset nuoret käyvät koulua muualla, kuten Vantaankoskella.

Kun koulu on kauempana, usein myös nuorten kaverit ovat muualla kuin omalla asuinalueella. Kallion lukiossa opiskeleva ja peruskoulunsa Suomalais-venäläisessä koulussa käynyt Alexandra Upornikova on tästä hyvä esimerkki.

”Liikun pääosin Helsingissä, koska entinen peruskouluni ja nykyinen lukioni on siellä,” kertoo kivistöläinen Upornikova.

Nuorten arki muokkautuu rakennustöiden myötä. Jätkäsaaressa asuvan Seppälän mukaan keskeneräisen alueen huonoja puolia ovat palveluiden puute ja karu näköala rakennustyömaille.

”Ihmiset viettäisivät täällä paljon enemmän vapaa-aikaansa, jos tämä ei näyttäisi tältä. Palveluitakin voisi olla monipuolisemmin. Täällä Jätkäsaaressa on aika paljon kaikkia tilpehöörikauppoja, mutta ei esimerkiksi hirveästi mitään kahviloita.”

Asuinalueiden lisäksi pääkaupunkiseudulle nousee uusia kulkuyhteyksiä. Vantaan maankäytöstä vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän (sd) mukaan kehärata on tärkeässä osassa kun puhutaan vantaalaisista nuorista.

”Kehärata yhdistää itävantaalaiset ja länsivantaalaiset nuoret ihan eri tavalla kuin ennen.”

Radan seurauksena lisää palveluita on nuorten ulottuvilla.

”Se pelasti kirjaimellisesti koulu- ja treenimatkani, joita teen joka päivä. Kaveritkin tietävät nykyään, mistä on kyse, kun puhun Kivistöstä”, Upornikova kertoo.

Hyvät kulkuyhteydet ovat nuorille tärkeitä joka puolella pääkaupunkiseutua.

”Liikenteen toiminta on tärkeää, että päästään liikkumaan muuallakin Helsingissä. Koko kaupungin pitää olla avoin nuorille”, Sinnemäki painottaa.

Elokuussa 2016 liikennöinnin aloittava länsimetro yhdistää espoolaiset nuoret myös Helsingin palveluihin.

”Espooseen muodostuu kilpailukykyinen ja vireä kehitysvyöhyke, jonka varrelta löytyy hyvät palvelut. Nuorilla on sujuvampi pääsy palveluihin, ja myös espoolaisten lukioverkkoa on mietitty ajatuksella”, Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo kertoo.

”Metro on hyvä asia,” toteaa lukiolainen Sini Hilve. ”Täältä Tapiolasta pääsee suoraan Helsinkiin vaikka Steissille, eikä helsinkiläisten kavereiden tarvitse huolehtia monimutkaisista bussiyhteyksistä.”

Toimittaja ja kuvaaja kuuluvat Nuorten ääni -toimitukseen. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen hankkeessa nuoret tuovat näkökulmiaan esille mediassa.

Anna Kommonen
Alexandra Upornikova, 16, kertoo, että Kivistöstä on tullut paljon tunnetumpi kehäradan ansiosta. ”Kaverit tietävät nykyään, mistä on kyse, kun puhun Kivistöstä.”
Alexandra Upornikova, 16, kertoo, että Kivistöstä on tullut paljon tunnetumpi kehäradan ansiosta. ”Kaverit tietävät nykyään, mistä on kyse, kun puhun Kivistöstä.”
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat