Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Siemens: Riitaisa HKL ajoi tahallaan metron karille – Helsingin kaikkien aikojen oikeusjuttu alkaa

Riita koskee metron automatisointia, ja pelissä on noin 200 miljoonaa euroa. Summa ylittää kaikki metron kustannusarviot.

Kaupunki
 
Rio Gandara / HS
Siemensin liikennedivisioonan johtaja Juha Lehtosen käsityksen mukaan automaattimetrolla oli useita vastustajia liikennelaitoksen sisällä.
Siemensin liikennedivisioonan johtaja Juha Lehtosen käsityksen mukaan automaattimetrolla oli useita vastustajia liikennelaitoksen sisällä. Kuva: Rio Gandara / HS
Tästä on kyse

Korvauksia vaaditaan puolin jos toisin

 HKL ja Länsimetro-yhtiö irtisanoivat runsas vuosi sitten sopimuksen, jolla Siemensiltä oli tilattu ilman kuljettajaa toimiva automaattimetro.

 Tilaajat haastoivat viime kesänä Siemensin oikeuteen ja vaativat yhteensä noin 200 miljoonan euron korvauksia. Syynä oli etenkin hankkeen viivästyminen.

 Siemens jätti oman vastauksensa korvausvaatimuksineen maanantaina. Se katsoo olevansa syytön viivästyksiin, jotka johtuivat pikemminkin HKL:n osaamattomuudesta.

Helsingissä on alkamassa kaikkien aikojen oikeusjupakka. Riita koskee metron automatisointia, ja pelissä on noin 200 miljoonaa euroa. Summa ylittää kaikki metron kustannusarviot.

HKL ja Länsimetro-yhtiö irtisanoivat runsas vuosi sitten sopimuksen, jolla Siemensiltä oli tilattu ilman kuljettajaa toimiva automaattimetro.

Automaattimetron rakentajaksi valitun Siemensin mukaan tarinan onneton päätös johtuu osittain Helsingin liikennelaitoksen sisäisestä eripurasta.

”Vanhan kaluston automatisointi on niin iso asia, että sillä on oltava asiakkaan puolelta kaikkien tuki. Nyt sitä ei ollut”, sanoo Siemensin liikennedivisioonan johtaja Juha Lehtonen.

HS:n haastattelussa hän muistuttaa, että vastaava hanke Kööpenhaminassa onnistui.

”Erona oli asiakkaan tahtotila.”

Automaattimetrolla oli Lehtosen käsityksen mukaan useita vastustajia liikennelaitoksessa.

Artikkeliin liittyvät

”Ja sitten oli muutamia vahvoja hahmoja, jotka ovat halunneet tämän hankkeen tehdä.”

Näitä hahmoja olivat esimerkiksi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) sekä liikennelaitoksen edellinen toimitusjohtaja Matti Lahdenranta.

He pelastivat hankkeen, kun poliitikoista koostuva johtokunta lopetti hankkeen ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Pekka Sauri ei halunnut maanantaina kommentoida HS:lle Siemensin näkemyksiä.

HKL ja Länsimetro vaativat Siemensiltä noin 200 miljoonan euron vahingonkorvauksia.

Siemens jätti maanantaina käräjäoikeudelle oman vastauksensa, johon kuuluu noin 175 miljoonan euron korvausvaatimus.

HS:n pyytämän arvion mukaan metrokäräjät on euromääräisesti suurin juttu Helsingin kaupungin tai sen liikelaitosten oikeushistoriassa – ja aivan eri luokkaa kuin metron 1980-luvun lahjusjupakka.

Siemensin Juha Lehtosen mukaan sopimuksen purkuun ei ole perusteita. Siemens oli juuri päässyt urakassa vauhtiin: automatiikkaa asennettiin sarjatyönä ja koeajot olivat käynnissä.

Aivan perusteetonta on Lehtosen mukaan väittää, että Siemens olisi vaarantanut Länsimetron aloittamisen ensi elokuussa.

”Sopimuksen purkupäivänä emme olleet vielä edes päässeet työmaalle”, Lehtonen sanoo.

”Meillä oli valmiit suunnitelmat, alihankintasopimukset ja materiaali Suomessa.”

Benjamin Suomela
Metron automatisointia koskevan oikeudenkäynnin arvioidaan kestävän useita vuosia.
Metron automatisointia koskevan oikeudenkäynnin arvioidaan kestävän useita vuosia.

HKL:n korvausvaatimus koostuu muun muassa kauppahinnan palauttamisesta. Toistaiseksi siitä on maksettu vajaat 50 miljoonaa.

Lisäksi liikennelaitos haluaa korvausta siitä, että se joutuu nyt uusimaan koko Helsingin metroa ohjaavan järjestelmän.

Helsingin metron kulkua ohjaavat nyt Siemensin laitteet, eikä niiden käytön korvauksista ole sovittu.

”Sopimuksen purkauduttua HKL käyttää järjestelmää oikeudettomasti ja luvattomasti”, Lehtonen sanoo.

Siemens voisi nyt pysäyttää koko metron, mutta sitä se ei halua tehdä.

Urakka oli vaikea, sen Lehtonen myöntää. Ei ole helppoa automatisoida vanhoja junia lennosta eli niin, että liikenne pyörii koko ajan.

”Silti olen vakuuttunut, että olisimme pystyneet sen homman tekemään”, hän sanoo.

Yksi syy ongelmiin on Lehtosen mukaan alkuperäinen sopimus, jolla työt pantiin alulle.

”Sen sisältö on kohtalaisen epäselvä ja harhaanjohtava”, Lehtonen luonnehtii.

Vaikeinta on ollut sen päättäminen, mitä töitä urakkaan sisältyy, ja mitkä matkan varrella tulevat yllätykset voi laskuttaa lisätöinä. Yksi hyvä esimerkki ovat laituriovet.

”2012 sovimme, että kaikki sen jälkeen tehtävät muutokset ovat lisätöitä. Tämän jälkeen HKL muutti ovien mitoitusta neljä kertaa. Asiakkaalla on kuitenkin junat ja tunnelit, joten hänen on tiedettävä, mihin kohtaan ovi halutaan.”

Lehtosen mukaan HKL ei kuitenkaan kyennyt määrittelemään, mitä haluaa.

”Jos osaamista ei ole, pitää ymmärtää, että muutoksia tulee.”

Toinen iso muutos tuli Lehtosen mukaan silloin, kun HKL tilasi Espanjasta uusia vaunuja. Niitä tuli paljon sovittua enemmän, mutta Siemensin olisi pitänyt käsitellä ne samaan hintaan.

”Siinä vaiheessa homma alkoi haista aika vahvasti, ja mietimme, mikä oli agenda.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat