Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

U2 tarjosi ravintolaillan Helsingissä – nyt 90-luvun trendipaikka katoaa Eerikinkadulta

Helsingin ravintolat ovat kulkeneet vajaassa 30 vuodessa rennosta ruoasta fine diningiin ja takaisin. Eerikinkadun Helmi oli uranuurtaja.

Kaupunki
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/4e775da21204d6ebb821d3055185a0b2c8620740-helmi.jpg
U2 tarjosi helsinkiläisille baari-illan Helmessä
Yli 20 vuotta Eerikinkadulla toiminut Ravintola Helmi sulkee helmikuun lopussa. Ravintolan pääomistaja Jussi Kivi muistelee lämmöllä sitä, kun U2-yhtye tarjosi illan Helmessä 1990-luvulla. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus: Joonas Laitinen

Kamppi. Haikea ja helpottunut. Näin kuvailee tunnelmiaan ravintola Helmen pääomistaja Jussi Kivi.

Kivi on ajanut kotoaan Espoosta Länsiväylää pitkin Helsingin keskustassa sijaitsevalle Eerikinkadulle jo yli 20 vuoden ajan. Helmikuun lopussa rutiini katkeaa, kun Kivi ja kumppanit pistävät ravintolan ovet säppiin.

”Itkuhan siinä pääsi, kun kerroin asiasta henkilökunnallemme, mutta tavallaan meillä kävi myös hyvä tuuri”, Kivi sanoo.

Mutta palataan tuuriin myöhemmin. Ensin on kerrottava tarina Helsingin ravintolamaailman kehityksestä.

Helmi perustettiin vuonna 1993 laman keskellä pyristelevään Helsinkiin.

”Helmi edusti uutta 1990-luvun kulttuuria, jossa ravintolakäynti pyrittiin tekemään asiakkaalle helpoksi. Rennoille illanviettopaikoille, joissa oli sekä baari että ruokaravintola, oli kysyntää”, sanoo Hotelli- ja ravintolamuseon tutkija Maria Ollila.

Jopa irlantilaisyhtye U2 kävi Helmessä istumassa iltaa, mistä Jussi Kivi kertoo lisää yllä olevalla videolla.

Vastaavaa rentoa aatemaailmaa edustavia paikkoja nousi tuolloin paljon. Aikakauden tuotteita ovat muun muassa ullanlinnalainen Maxill sekä Kruununhaassa sijainnut Safka.

”1990-luvun alussa oli selvästi kysyntää nuorekkaille ja kansainvälisille ravintoloille. Mannermaiset tuulet puhalsivat ja asiakkaille tarjottiin makuja, joita he olivat aiemmin saaneet vain ulkomailta”, sanoo Helsingin Sanomiin ravintolakritiikkejä kirjoittava vapaa toimittaja Anna Paljakka.

Vapaamuotoisempien ravintoloiden marssia ja ravintoloiden määrän kasvua vauhditti alan sääntelyn vapautuminen. Helsingissä oli vuonna 1990 noin 400 anniskeluoikeuksilla varustettua ravintolaa.

Vuotta myöhemmin Alkolta poistettiin oikeus päättää, kenelle tiukasti säännellyt anniskeluoikeudet myönnettiin ja kenelle ei. Samalla myös muuta ravintolan perustamiseen liittyvää sääntelyä purettiin.

Tämän seurauksena Helsinkiin tuli vuosikymmenen aikana lähes 400 uutta ravintolaa, joilla oli anniskeluoikeus. Tarjonta siis kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa.

Sääntelyn purkamisen lisäksi uusien ravintoloiden putkahtelua lietsoi Suomen talouden nopea kasvu.

Suomen talous kasvoi vuosina 1994–2008 lähes poikkeuksetta useamman prosentin vuosivauhtia. Hurjinta kasvu oli vuonna 1997, jolloin talous kasvoi nykyoloihin käsittämätöntä 6,3 prosentin vuosivauhtia.

Kaapo Kamu
Keittiömestari Hans Välimäen Chez Dominique edusti fine dining -trendiä.
Keittiömestari Hans Välimäen Chez Dominique edusti fine dining -trendiä.

Kasvu näkyi myös Helsingin ravintoloiden lautasilla.

”Silloin alkoi fine dining -hype ja innostuminen Michelinin tähdistä. Tähtiä ei ole ehkä maailmalla arvostettu enää samassa mittakaavassa, mutta Suomessa ne tekivät tehtävänsä”, Paljakka sanoo.

”Olivathan ne ravintolat laadukkaita, mutta myös huudittoman kalliita. Ne vetosivat joihinkin ihmisiin ja osoittivat nousukautta”, hän jatkaa.

Fine diningia tai Jussi Kiven sanoin ”piperrystä” kokeiltiin myös Helmessä.

”Piperryspelleilyä kokeiltiin meilläkin, mutta ei siitä tullut mitään”, Kivi sanoo.

”Mutta ei asiakkaat meilläkään olleet köyhiä ja kipeitä, firmojen pikkujouluissa oli tuohon aikaan piikit auki.”

Kämp Groupin ruoka- ja juomapalveluista vastaava johtaja Terhi Oksanen-Alén paikantaa fine dining -ravintoloiden kultakauden 2000-luvun taitteeseen ja vuosituhannen alkuun.

”Silloin ’fainareita’ tuli paljon ja tuntui, että se oli ainoa oikea näkökulma. Nykyisin näkökulmia on useampia ja monet yksityiset ja kokkivetoiset paikat uskaltavat tehdä yksinkertaisempaa ruokaa”, hän sanoo.

”Ruoan ei aina tarvitse olla piperrystä ollakseen hyvää ja kiinnostavaa”, aiemmin Savoytakin johtanut Oksanen-Alén jatkaa.

Laadukasta ravintolaruokaa löytyy hänen mielestään Helsingistä juuri nyt runsaasti.

”Olin jouluna hyvistä raaka-aineistaan tunnetussa Australiassa, jossa olin vaihdossa vuonna 1988. Olin ylpeä siitä, miten paljon suomalainen ravintolakulttuuri on mennyt eteenpäin. Ehkä jopa Australian ohi.”

Kaikkein hienoimpien ravintoloiden määrän vähentymistä vauhditti vuonna 2008 alkanut finanssikriisi.

”Se tappoi sen buumin Suomesta aika lailla täysin”, Helmen Kivi sanoo.

Samaa mieltä on ravintolakriitikko Paljakka. Chez Dominique, G.W. Sundmans, Postres ja Luomo, hän listaa. Niitä yhdistivät paitsi se, että ateriasta sai maksaa viineineen lähes 200 euroa, myös se, että ne ovat kuolleet viime aikoina. Kehityksen voi ymmärtää, sillä näiden ravintoloiden menestys perustui paljolti yritysten edustusillallisiin.

”Fine dining -paikat eivät välttämättä olleet niin sanottuja oman rahan paikkoja, vaan niiden palveluita hyödynsivät erityisesti yritykset nousukauden huumassa”, Hotelli- ja ravintolamuseon tutkija Ollila sanoo.

Finanssikriisi iski kovaa myös Helmeen.

”Huono aika alkoi 2009. Sen jälkeen touhu on ollut pahimmillaan sitä, että baariin tullaan vasta kahdelta ja on vedetty hirveät pohjat alle”, Kivi sanoo.

Helmeä ei kuitenkaan kellistänyt talouslama vaan rakenteiden läpi jyräävä basso.

Eerikinkadun ravintolan bassot kaatoivat, sillä ne löivät läheiseen asuntoon niin kovaa, että Helsingin ympäristökeskus vaati ravintolaa leikkaamaan äänentasoja, mikäli se haluaa jatkaa klubien pyörittämistä. Se taas olisi vaatinut remontin, joka ei olisi kannattanut taloudellisesti.

Mutta ei Helmi kokonaan kuole. Se jatkaa catering-toimintaansa Espoossa. Kuvaan astui se alussa mainostettu onni.

”Löysimme ostajan marraskuussa ja löimme kaupat lukkoon joulukuussa. Se oli onni, sillä nyt meidän ei tarvinnut ryhtyä kaupittelemaan tätä alennushintaan. En minä kuitenkaan vielä eläkepäiville Thaimaahan pääse.”

Aikajana: Helsinkiin on tullut tuhat uutta ravintolaa vuoden 1990 jälkeen
1991
Juha Metso
Helsingin Telakkakadulla toimiva turkkilaisravintola Ani on on perustettu vuonna 1982. Turhan Ugucun omistama Ani on Helsingin kenties vanhin turkkilaisravintola.
Helsingin Telakkakadulla toimiva turkkilaisravintola Ani on on perustettu vuonna 1982. Turhan Ugucun omistama Ani on Helsingin kenties vanhin turkkilaisravintola.

Suomi poistaa laistaan ulkomaalaispykälän, joka esti esimerkiksi ulkomaalaisten yritysomistukset. Helsingissä oli 1990-luvun alussa arviolta 80 etnistä ravintolaa, vuosikymmenen lopussa ravintoloita oli yli 110. Etnisten ravintoloiden kasvu on jatkunut, sillä 2010-luvun alussa ravintoloita oli jo 400.

1993

TV-kokkina suomalaisten tietoisuuteen noussut Jyrki Sukula ja Mikko Leisti avaavat Helmen. Se edustaa uudenlaista baarin- ja ravintolan yhdistävää trendiä.

1998

Hans Välimäki avaa kahdella Michelin-tähdellä palkitun Chez Dominiquen. Helsinki elää fine dining -ravintoloiden huumaa. Nokian menestys ruokkii myös hienoimpia ravintoloita.

2008

Finanssikriisi ravistelee taloutta maailmanlaajuisesti. Tämä vaikeuttaa ravintoloiden toimintaa. Useat fine dining -ravintolat joutuvat vaikeuksiin.

2009

Tomi Björck ja Matti Wikberg perustavat Farangin. Myöhemmin kaksikko perustaa myös Gaijinin, Boulevard Socialin ja Brondan. Osin kaksikon vaikutuksesta moderni etninen ruoka lisää suosiota ravintoloiden lisäksi myös kotikeittiöissä.

2011

Ensimmäinen ravintolapäivä.

2014

Trendikäs katuruoka kasvattaa suosiota massojen ruokkijana. Helsinki järjestää keväällä katuruokatapahtuman, joka kerää useita tuhansia ihmisiä Helsingin Kauppatorin ja Senaatintorin ympäristöön.

2015

Helsingissä on 1 386 anniskeluoikeuksilla varustettua ravintolaa. Hieman 1990-luvun alusta muistuttavat laadukkaat, mutta rennot ravintolat yleistyvät.

Tatu Hiltunen
Trendikäs katuruoka on kasvattanut suosiotaan massojen ruokkijana.
Trendikäs katuruoka on kasvattanut suosiotaan massojen ruokkijana.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat