Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Koulu katkesi paniikkihäiriöön, mutta nyt Seppo Boström opiskelee taas – Kerava oppi löytämään ongelmaiset nuorensa

Kerava rakensi vuodessa keinon auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Yksi heistä on Seppo Boström, joka uskalsi jälleen kouluun.

Kaupunki
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Seppo Boström opiskelee ammattikorkeakoulussa insinööriksi. Vielä vuosi sitten opiskelu olisi ollut aivan liian suuri ponnistus. Nyt se sujuu omaan tahtiin.
Seppo Boström opiskelee ammattikorkeakoulussa insinööriksi. Vielä vuosi sitten opiskelu olisi ollut aivan liian suuri ponnistus. Nyt se sujuu omaan tahtiin. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Fakta

Hollannissa kehitetty auttamistapa

 Tajua mut! on alunperin Hollannissa kehitetty tapa toimia, jota Suomeen on ollut tuomassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

 Mallia on kokeiltu aiemmin Mikkelissä ja Espoossa. Tänä vuonna ollaan aloittamassa ainakin Riihimäellä.

 Lasta tai nuorta tuetaan varhaisessa vaiheessa tämän omien tarpeiden pohjalta. Ammattilaiset tekevät työtä yhdessä. Autettavien nuorten ikä vaihtelee kaupungeittain: Keravalla alaikäraja oli aluksi 16 ja nyt 13, Espoossa avun piiriin otetaan jo yhdeksänvuotiaita.

 Espoossa toimintamalli on juuri muuttunut projektista pysyväksi osaksi kaupungin toimintaa. Tuhansia nuorten kanssa työtä tekeviä on koulutettu mallin käyttäjiksi. Espoossakin ensimmäiset tulokset ovat lupaavia, mutta liikkeelle on päästy hitaammin. Sitran teettämässä selvityksessä epäiltiin syyksi isoa organisaatiota ja muutosvastarintaa.

 Pilottivaiheen aikana mallia on kehitetty Espoossa edelleen niin, että se olisi entistä selkeämmin kätevä työväline, jolla ammattilaiset löytäisivät toisensa.

Keravalla on tehty alle vuodessa jotain, minkä rakentaminen kestää yleensä paljon kauemmin. Kaupunki otti käyttöön mallin, joka todella auttaa nuoria.

Yksi heistä on Seppo Boström, jonka opinnot jäivät kesken paniikkihäiriön vuoksi.

Vuosi sitten hänen elämänsä oli kutistunut yhä ahtaampaan tilaan. Näin oli käynyt, vaikka hän saikin terapiaa alkuperäiseen ongelmaansa eli paniikkihäiriöön.

Oma koira oli tärkein syy lähteä ulos kotoa.

”Aloin tehdä pidempiä lenkkejä myöhään illalla, kun ulkona oli vähän ihmisiä.”

Sitten Boström kohtasi etsivää nuorisotyötä tekevän Maria-Elisa Järvensivun. Yhdessä keskusteltiin, mitä Boström koki tarvitsevansa juuri nyt. Järvensivu kääri hihansa ja kokosi kokonaisen ammattilaisryhmän Boströmiä auttamaan.

Kyseessä on Tajua mut! -nimellä kulkeva auttamistapa. Sitä on nyt testattu radanvarsikaupungissa runsaan vuoden.

Luvut ovat pikkukaupungille komeita. Helmi–joulukuun välillä uuden mallin avulla on tavoitettu 85 nuorta. Heistä noin joka neljännen elämä on muuttunut lyhyessä ajassa: on löytynyt esimerkiksi opiskelupaikka tai asunto.

Itse palvelut, joita nuorille tarjotaan, eivät ole muuttuneet. Kyse on uudesta tavasta etsiä tuuliajolle joutuneelle nuorelle tukea – ilman raskasta byrokratiaa tai soittelurumbaa.

Kaikki alkaa siitä, että joku nuoren kanssa tekemisissä oleva aikuinen ilmoittaa olevansa huolissaan nuoresta. Asian ottaa hoitaakseen etsivä nuorisotyöntekijä, joka sitten kokoaa muita ammattilaisia nuoren tueksi tämän toiveiden mukaan.

Nuoren ei tarvitse itse jaksaa hakea ja jonottaa tarvitsemiaan palveluita monesta paikasta, vaan etsivä nuorisotyöntekijä auttaa löytämään ne.

Ammattilainen voi tässä tarkoittaa melko laajaa joukkoa ihmisiä: siis työntekijöitä esimerkiksi oppilaitoksista, sosiaali- ja terveyspalveluista, nuorisotyöstä, erilaisista järjestöistä tai vaikka lähikirjastosta.

Boström kaipasi mielekästä tekemistä, rohkeutta ja rytmiä päiviinsä. Hän halusi jatkaa rakennusalan opintojaan.

Kesäksi hän pääsi mieleiseensä kuntouttavaan työtoimintaan eli puutarhatöihin, aluksi parina päivänä viikossa. Sopiva harrastuskin löytyi – nyrkkeily. Hän toivoi ja myös sai tukea terveellisen ruokavalion rakentamiseen.

”Aluksi jännitti kovasti”, Boström sanoo.

Vähitellen rohkeus kasvoi. 29-vuotias mies on palannut opiskelemaan rakennustekniikkaa ammattikorkeakoulu Metropoliaan.

Järvensivun mukaan uuden auttamistavan hyvä puoli on siinä, että ammattilaiset tekevät työtä entistä tiiviimmin yhdessä. Yksin ei tarvitse hallita kaikkea.

”Keravalla, ihan niin kuin kaikkialla, on ruuhkaa mielenterveys- ja päihdepuolella. Uusi malli nopeuttaa sitä, kuinka pian nuoren asioita pääsee selvittämään. Voi sanoa, että tule huoneeseeni käymään, katsotaan yhdessä miten aloitetaan.”

Joskus ilmoitus ei johda kuin yhteen yhteenottoon. Vain kaksi keravalaisnuorista on kieltäytynyt avusta kokonaan. Muutamaa ei yrityksistä huolimatta ole tavoitettu.

Sitran tuore raportti arvioi, että Keravan mallin kaltaista jalkautuvaa työtä tarvittaisiin enemmän. Nuorilta saatu palaute on pääosin myönteistä.

Kaikki alkaa Järvensivun mukaan luottamuksen rakentamisesta.

”Se vie aikaa, mutta on kaikkein tärkeintä.”

Boströmin tulevaisuus näyttää taas valoisalta. Hän ei enää eristäydy muista.

Opiskelu sujuu omassa tahdissa, mutta valmistuminen tuntuu mahdolliselta. Niin myös edessä siintävä työelämä.

Kaisa Rautaheimo / HS
Seppo Boström löysi apua kohdattuaan etsivää nuorisotyötä tekevän Maria-Elisa Järvensivun.
Seppo Boström löysi apua kohdattuaan etsivää nuorisotyötä tekevän Maria-Elisa Järvensivun.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat