Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingin palokunta ajoi sähköautolla jo yli sata vuotta sitten – välillä hevoset oli silti kutsuttava apuun

Kaupunki
 
Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo
Koneenkäyttäjä Johan Flink istui kuljettajan paikalla, kun Signe Brander valokuvasi uutta sähköautoa ja sen letkurattaita pääpaloaseman pihassa vuonna 1909. Kyytiin mahtui kuljettajan lisäksi neljä palomiestä.
Koneenkäyttäjä Johan Flink istui kuljettajan paikalla, kun Signe Brander valokuvasi uutta sähköautoa ja sen letkurattaita pääpaloaseman pihassa vuonna 1909. Kyytiin mahtui kuljettajan lisäksi neljä palomiestä. Kuva: Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo

Toisin kuin nykyisin, 1900-luvun alussa viranomaisilla oli Helsingissä käytössään sähköautoja. Jopa vuonna 1909 käyttöön otettu Helsingin ensimmäinen paloauto oli sähkökäyttöinen.

Auto oli myös Suomen eli silloisen Suomen suurruhtinaskunnan ensimmäisiä paloautoja – ehkä jopa ensimmäinen.

Vuonna 1907 palomiehet matkasivat letkut ja muu sammutuskalusto mukanaan hevosten vetämillä kärryillä tulipalopaikoille. Konsepti oli sinällään täysin toimiva, mutta aika oli kuitenkin jo ajamassa siitä ohi.

”Helsingin poliisilaitokselle oli hankittu vuonna 1907 kaksi sähköautoa, minkä seurauksena poliisi ehti palopaikalle nopeammin kuin palokunta”, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen palomuseon hoitaja Jari Auvinen.

Samana vuonna Helsingin palopäällikkö eli silloiselta titteliltään kaupungin palomestari Gösta Wasenius lähti opintomatkalle Saksaan. Kokemus osoittautui erittäin innostavaksi.

”Hän totesi silloin, että suurimpiin saksalaisiin palokuntiin oli hankittu sähköautoja”, Auvinen sanoo.

Helsingin kaupunginmuseo
Gösta Wasenius
Gösta Wasenius

Helsinkiin palattuaan Wasenius, joka oli myös lahjakas urheilija ja pidetty seuramies, ehdotti ylintä toimivaltaa palokunta-asioissa silloin nauttineelle palolautakunnalle, että sähköauton ostamista varten merkittäisiin seuraavaksi vuodeksi määräraha. Näin myös tapahtui, ja 16 200 markalla Helsingin palolaitos tilasi Nürnbergistä Saksasta akkukäyttöisen paloauton.

”Palolaitoksen koneenkäyttäjä Flink lähetettiin Saksaan tutustumaan auton käyttöön ja toimintaan.”

Teknisten asioiden taitajana kollegoidensa keskuudessa tunnetulle Johan Flinkille matka oli varmasti ikimuistoinen. Palokalustotehdas Vereinigte Feuerwehrgeräte-Fabriken G.m.b.H:ssa Flinkiä odotti hevosta jykevämpi ja erikoisempi työjuhta: 2 000-kiloinen sähköpaloauto. Yksin akusto painoi noin 600 kiloa.

Vertailun vuoksi: Painoltaan paloauto ei eronnut paljoakaan esimerkiksi nykyaikaisesta Tesla Model S -sähköautosta, joka painaa kokonaisuudessaan 2 100 kiloa. Akut tuovat kokonaismassaan noin 950 kiloa, eli vaikka aikaa on kulunut 107 vuotta, on akkutekniikka edelleen varsin raskasta.

Muilta osin ajoneuvot toki eroavat kuin yö ja päivä. Lähtien siitä, että Tesla ei ole sähköllä kulkeva paloauto, vaan sähköllä kulkeva luksusauto. Valmistaja on ilmoittanut sen toimintasäteen olevan vähimmillään 442 kilometriä.

Sähköpaloauton valmistaja puolestaan lupasi 1900-luvun alussa, että enimmillään 35 kilometrin tuntinopeudella kulkevalla hälytysajoneuvolla pystyisi ajamaan yhden akkujen latauksen turvin 25 kilometrin matkan.

”Ei se kyllä yhdellä latauksella ihan sitä 25 kilometriä mennyt, mitä valmistaja kehui. Sanotaanko, että auto oli joka tapauksessa tyhjää parempi”, Auvinen toteaa.

Hevosilla oli sähköpaloauton käyttöönoton jälkeenkin ensiarvoisen tärkeä rooli palolaitoksen työssä. Jouduttiinpa ne välillä jopa valjastamaan uutuuttaan kiillelleen sähköauton eteen.

”Ajateltiin, että eiköhän tuo latausmittarin mukaan kestä vielä yhden lyhyen hälytyksen. Sitten kävikin niin, että pari kolme heppaa joutui vetämään auton Korkeavuoren mäkeä takaisin ylös latinkiin.”

Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin palolaitoksen sähköauto tuntemattoman kuvaajan ikuistamana vuonna 1910.
Helsingin palolaitoksen sähköauto tuntemattoman kuvaajan ikuistamana vuonna 1910.

Sähköpaloauto oli vuodesta 1909 lähtien pääpaloaseman eli nykyisen Erottajan paloaseman ensilähdön vahvuudessa. Tuona vuonna myös helsinkiläisten arjen tallentajana parhaiten tunnettu valokuvaaja Signe Brander ikuisti katseita kääntäneen auton pääpaloaseman pihassa. Auvinen muistelee nähneensä myös toisen valokuvan samasta kulkupelistä.

Auvinen kuvailee sähköpaloautoa ”kivaksi kokeiluostokseksi”. Koska auton toimintavarmuus oli kuitenkin mitä oli, jäi sen käyttöikä Helsingissä melko lyhyeksi. Historiallisen paloauton loppuvaiheista ei ole tarkkaa tietoa Helsingin pelastuslaitoksen palomuseossakaan.

”Meillä ei ole mitään tietoa tämän auton ’kuolemasta”’, Auvinen sanoo.

Tiettävästi auto poistettiin käytöstä jo 1920-luvun loppupuolella. Se saatettiin huutokaupata varaosiksi.

Auvinen harmittelee, ettei sähköpaloautoa löydy palomuseon kokoelmista.

”Jos tämä sähköauto olisi vielä olemassa, niin se olisi Euroopan harvinaisin paloajoneuvo. Se olisi aivan uniikki.”

Auvinen ei tiedä varmasti, onko jossain vielä tallella 1900-luvun alun sähköpaloautoja. Saksasta sellaisen voi vielä mahdollisesti löytää.

Helsingin palolaitos ei hankkinut enää uusia sähköpaloautoja, ja uudet polttomoottoriautot syrjäyttivät yleisestikin sähkökäyttöiset kulkuneuvot. Ensimmäinen bensiinikäyttöinen paloauto saapui Helsinkiin Scania-Vabiksen tehtaalta Ruotsista vuonna 1917.

Tästä alkoi palokunnan hevosten siirtyminen historiaan. Yksi uusi paloauto poisti rivistä kaksi hevosta.

”Vuonna 1917 oli vielä 29 hevosta. Vuonna 1934 oli enää jäljellä viimeinen hevonen Kallion toisella virallisella paloasemalla.”

Viimeisen hevosen viimeinen hoitaja oli palokorpraali Hjalmar Jokinen. Kun hän jäi eläkkeelle, loppui myös hevosen virkaura. Jokinen sai hevosen lahjaksi palokunnalta.

Helsingin pelastuslaitoksella on tätä nykyä lähes 200 erilaista autoa tai muuta maalla käytettävää ajoneuvoa. Lukema sisältää muiden muassa paloautot, ambulanssit ja huoltoautot. Vesille Helsingin pelastuslaitos pääsee yhdeksällä öljyntorjunta-aluksella tai -veneellä.

Helsingin pelastuslaitoksen palomuseo löytyy Erottajan pelastusasemalta Korkeavuorenkadulta. Se on auki yleisölle keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 12–16.

Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin pääpaloaseman hevoset 1920-luvulla.
Helsingin pääpaloaseman hevoset 1920-luvulla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat