Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hallituksessa sittenkin riitaa Raide-Jokerista – kaatuuko hanke kokoomuksen ja keskustan kinaan?

Keskustan mielestä pikaratikkaa ei pidä rahoittaa liikenne- ja viestintäministeriön tiukasta budjetista

Kaupunki
 
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, valtiovarainminsiteri Alexander Stubb ja liikenneministeri Anne Berner joutuvat vielä neuvottelemaan Raide-Jokerin rahoituksesta.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, valtiovarainminsiteri Alexander Stubb ja liikenneministeri Anne Berner joutuvat vielä neuvottelemaan Raide-Jokerin rahoituksesta.

Espoon Keilaniemen ja Helsingin Itäkeskuksen välisen pikaraitiotien rakentamisesta on kasvanut jälleen uusi kiistakapula hallituksen sisällä.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) esitti torstaina, että valtio antaisi ratayhteydelle rahaa 84 miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön rahoista.

”Tämä on hanke, jota kaikki hallituspuolueet kannattavat. Kun menemme kehysriiheen, olen varma siitä, että kaikki hallituspuolueet tukevat tätä hanketta”, Stubb sanoi HS:n haastattelussa.

Todellisuudessa hankkeen toteutuminen ei ole lainkaan näin varmaa. Pääministeri Juha Sipilän johtamassa keskustassa hankkeen rahoitusta liikenne- ja viestintäministeriön pussista vastustetaan nimittäin kovasti.

”Uusille infrahankkeille ei ole kehyksissä hirveästi rahaa. Jos ajatellaan, että meillä on vuonna 2017 uusille infrainvestoinneille rahaa 33 miljoonaa ja vuodelle 2018 hieman yli 100 miljoonaa, niin se ei ole tarpeeseen nähden kovin paljon”, sanoi liikenneministeri Anne Berner (kesk) HS:lle perjantaina.

”Infrainvestointitarpeita on useampien miljardien edestä, korjausvelkaa pelkästään 2,4 miljardia, josta 600 miljoonan edestä tehtiin juuri päätöksiä, niin voi sanoa, että väyläinvestoinnit ovat Suomessa tosi vähissä.”

Keskusta haluaa, että rahat otettaisiin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) tammikuisen esityksen mukaisesti Valtion asuntorahaston (VAR) sisältä. Myös tämä on valtion rahaa. Ainoa ero liikenne- ja viestintäministeriön budjetista otettavaan rahaan verrattuna on se, että se tulee teknisesti budjetin ulkopuolelta.

Espoon ja Helsingin välistä poikkiliikennettä parantava raideyhteys uhkaa siis kaatua tekniseen kinaan siitä, mistä valtio rahat hankkeelle antaa.

Keskustan kannalta Tiilikaisen esitys asuntorahaston käytöstä on suorastaan nerokas. Asuntorahaston käyttö ei herätä maakunnissa suurta äläkkää, sillä sen rahoja käytetään jo nyt pääosin Helsingin seudulla ja muissa suurissa kaupunkikeskittymissä. Jos rahat taas otettaisiin liikenne- ja viestintäministeriön pussista, raideyhteys kilpailisi maakuntien hankkeiden kanssa.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ajattelija ymmärtääkseen, ettei keskusta halua antaa vajaata 100 miljoonaa Helsingin ja Espoon liikennettä tukevalle hankkeelle, jos se on pois muun liikenneväylän korjauksesta.

”Kehyksen kautta tapahtuvat päätökset menevät nimenomaan liikennepolitiikka edellä. Valtion asuntorahasto taas tukee asuntotuotantohankkeita. Kriteerit päätöksille ovat erityyppiset”, Berner sanoo.

”Meillä on useita liikennepoliittisilta kriteereiltään tärkeitä hankkeita. Sellaisia hankkeita, joihin voisi kohdistaa muun muassa tätä valtion asuntorahaston tukea on puolestaan paljon vähemmän. Rahaston tehtävänä on edistää asuntotuotantoa ja Raide-jokeri nimenomaan edistäisi sitä merkittävästi.”

Stubb sanoi torstaina vastustavansa rahaston käyttöä siksi, että Raide-Jokerin rahoittaminen asuntorahaston varoin olisi pois kohtuuhintaisesta asuntorakentamisesta. Hän myös arvioi, että rahaston käytössä voisi olla juridisia ongelmia. Kolmas syy vastustukselle on, että hän kannattaa valtiovarainministeriön perinteistä linjaa, jossa valtion menot halutaan pitää budjetin sisällä, jolloin niitä on myös helpompi hallita.

Keskustan Berner sanoi perjantaina, ettei asuntorahaston käytössä pitäisi olla ongelmaa.

”Varmistin asian torstai-iltana ympäristöministeriöstä. Heidän kantansa on, että asuntorahaston käyttö tähän tarkoitukseen on yhä ihan mahdollinen niin teknisesti kuin juridisestikin.”

Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoi HS:lle perjantaina, että rahastoa on käytetty jo tähän asti ”varsin laveasti” eri kuntien asunto- ja infrahankkeiden tukemiseen. Raide-Jokeri-kysymykseen hän ei halunnut ottaa kantaa.

Raide-Jokerin rataosuuden rakentaminen maksaa noin 280 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hankkeen hintaa nostaa ainakin kalustohankinnat ja varikoiden rakentamiskustannukset. Niiden arvioidaan maksavan yhteensä noin 160 miljoonaa. Hanke maksaa kaikkinensa siis vähintään 440 miljoonaa.

Raideyhteyden kohtalo ratkaistaan huhtikuun alun kehysriihessä. Stubb sanoi torstaina olevansa varma siitä, että hallitus pääsee asiasta sopuun. Berner ei ollut perjantaina asiasta yhtä varma.

”Kehysriihi on olemassa sitä varten, että asiasta neuvotellaan. Pitää myös muistaa, että budjettivaltaa käyttää viime kädessä eduskunta”, Berner sanoi.

”Minun tehtäväni on huolehtia siitä, että vastuualueellani olevat eurot käytetään veronmaksajan näkökulmasta mahdollisimman hyvin, vaikuttavasti ja oikein.”

Myöhemmin perjantaina Berner kertoi HS:lle, että on mahdollista, että hankkeelle löydetään myös kolmas rahoitusvaihtoehto. Sen löytyminen ratkeaa kehysriihessä huhtikuun alussa.

Vasta silloin ratkeaa, toteutuuko Raide-Jokeri todella vai tuleeko hankkeen toteutumista lupailleista lausunnoista hallituksen aprillipila.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat