Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

15. sukupolven espoolaisia – Malmströmin suku on asunut samalla tilalla lähes 500 vuotta

Snettansin tila Pohjois-Espoossa on ollut saman suvun hallussa ainakin vuodesta 1540

Kaupunki
 
Melkein 500 vuotta samalla suvulla - tällaiselta näyttää Snettansin tilalla Espoossa
Melkein 500 vuotta samalla suvulla - tällaiselta näyttää Snettansin tilalla Espoossa
Snettansin ratsutilan entinen isäntä Mårten Malmström kertoo, miten vuosisataiset sukuperinteet ovat yhä osan pihapiirin arkea. Toimittaja: Kalle Silfverberg. Kuvaus ja leikkaus Terhi Liimu
Fakta

Pohjois-Espoota suunnitellaan uusiksi

 Espoo laatii uutta yleiskaavaa kaupungin keski- ja pohjoisosiin.

 Kaavassa on tarkoitus varautua 60 000 uuteen asukkaaseen ja 11 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.

 Monet maalaismaisemat on tarkoitus säilyttää, mutta muun muassa Espoonkartanon, Histan ja Kalajärven seuduille hahmotellaan runsaasti lisää asuntoja.

 Visioon kuuluu myös junarata Espoon keskuksesta kohti Vihtiä.

12. kesäkuuta vuonna 1550 Kustaa Vaasa päätti perustaa Helsingin. Silloin Olof Larsson oli ollut isäntänä Snettansin tilalla jo ainakin kymmenen vuoden ajan.

Helmikuisena iltapäivänä 2016 Olof Larssonin pojanpojan tyttärenpojan pojanpojan pojanpojan pojanpojan pojanpojan pojanpoika Alexander Malmström istuu flunssaisena sohvalla tilan päärakennuksessa.

Yhdeksänvuotias Alexander ja hänen kuusivuotias pikkusiskonsa Adèle ovat suvun 15. polvea.

Otetaan perhepotrettia, vaikka lapsia ei kamalasti kiinnostaisi. Isoisä Mårten Malmström sen sijaan esitelmöi mielellään. Salin taulujen ja perintöesineiden ympäröimänä hän puhuu satojen vuosien takaisista sukulaisista kuin elävistä perheenjäsenistä.

Mårten ja hänen vaimonsa Toini ovat tulleet kuvaa varten käymään pihapiirin toisesta asuintalosta. Kolmen sukupolven asuminen samalla tontilla on elävää perinnettä.

”Ensin ajattelin, että herranjumala, en asuisi näin lähellä edes omia vanhempiani”, miniä Jessica Malmström sanoo.

Muutenkin pihalla näyttää perinteiseltä. Pohjois-Espoossa Röylän kylän kupeessa sijaitseva Snettans on maalaismaiseman ympäröimä. Sijainti viljavan maan ja laajojen metsien rajalla oli houkutteleva jo keskiajalla.

Ruotsin valtakunnan ensimmäiset maakirjat laadittiin 1500-luvun alkupuolella, joten sitä vanhempia tietoja omistajista on hyvin niukasti.

”Tämä edustaa varhaisinta perintötilatyyppiä ja on harvinainen, koska yleensä omistus on jossakin vaiheessa katkennut”, sanoo Suomen maatalousmuseo Saran johtaja Teppo Vihola.

Vaikka välillä on ollut vaikeita aikoja, tila on saatu pidettyä suvussa. Hilkulla se oli muun muassa vuonna 1616. Talon tytär Gertrud Sigfridsdotter vaati käräjillä, että kahdeksan taalerin verovelka olisi annettava anteeksi, koska muuten hän ei pääsisi naimisiin. Kruunu suostui, mies löytyi ja tilan talous koheni.

Tilan säilymistä on auttanut myös sen koko ja sijainti. Snettans on sittenkin juuri tarpeeksi tavanomainen ja sen verran kaukana Helsingin keskustasta, että se ei käynyt statussymbolista, kun vaurastuneet pääkaupunkilaiset hankkivat lähiseudulta kartanoita 1800-luvulla.

Harmaassakin säässä Snettansin pihapiiri on komea. Aitta 1700-luvulta, tilan vanhin rakennus. Vaja, jonne varastoidulla reellä Mårten Malmström muistaa kulkeneensa lapsena sukuhaudalle Espoon kirkolle. Ja iso navetta, jossa on nykyään lehmien sijasta kaupunkilaisten hevosia.

Jukka Gröndahl / HS
Kuivurina ja viljavarastona toimiva vanha navetta on aivan kylätiessä kiinni.
Kuivurina ja viljavarastona toimiva vanha navetta on aivan kylätiessä kiinni.

Niitä kaupunkilaisia on yhä enemmän. Loppukesästä otetaan käyttöön Espoon rannikkoa mullistava länsimetro. Asukkaita kunnassa on jo 270 000 – ja lisää tulee lähes 5 000 vuodessa.

Mitä espoolaisuus merkitsee heille, joiden juuret pitäjässä ulottuvat lähes 480 vuoden päähän?

”Se merkitsee tätä ympäristöä”, sanoo tilan nykyinen isäntä Thomas Malmström ja nyökkää ikkunasta näkyvän savipellon ja metsän suuntaan. ”Mutta myös kaupunkia.”

”Ja sitä, että tuntee perusväestöä aika hyvin”, isä Mårten täydentää. ”Vaikka meitä kantaväestöä onkin vain pieni promille.”

Kantaväestöä?

”No, ne on nämä vanhat tilat. Ja myös he, jotka tulivat sotien jälkeen. Tai kyllä toinen polvi on jo täysin espoolainen”, Mårten pohtii.

Turvapaikanhakijat ovat kaupungin tuoreimpia tulokkaita. Heitä ei tosin näillä kulmilla näy. ”En usko, että irakilainen haluaa muuttaa tänne pellon laitaan. Se olisi enemmänkin rangaistus.”

”Me ollaan kumminkin vähän sellainen katoava porukka. Kun ollaan niin lähellä kasvukeskusta, niin varmaan se leviää tännekin joskus”, Thomas sanoo kaupunkiasutuksesta.

Jukka Gröndahl / HS
Snettansin isäntä Thomas Malmström teki helmikuussa maatöitä. Tila elää maa- ja metsätaloudesta sekä hevostallistaan.
Snettansin isäntä Thomas Malmström teki helmikuussa maatöitä. Tila elää maa- ja metsätaloudesta sekä hevostallistaan.

Espoo valmistelee parhaillaan kaupungin pohjoisosiin yleiskaavaa, jossa varaudutaan jopa 60 000 uuteen asukkaaseen. Espoonkartanon seutu on muuttumassa paljonkin.

”Jos sen omistaisin, niin en ikinä… Meillä on niin pitkä perinne, ettei meitä kiinnosta lähteä gryndaamaan.”

1990-luvulla Mårten Malmström lobbasi voimallisesti sen puolesta, että hänen tilansa jätettäisiin kaavoissa rauhaan. Yhtäältä se tarkoitti, ettei kaavoitettaisi asuntoja, toisaalta sitä, että Nuuksion kansallispuiston rajalla saisi edelleen harjoittaa metsätaloutta.

Hän onnistui, ja uudenkin kaavan ensimmäisten luonnosten mukaan Snettansin seutu säilyisi maalaismaisena.

Toistaiseksi metsä, pellot ja hevostallin pitäminen elättävät tilaa. Pinta-alaa on yhteensä noin 400 hehtaaria.

Vaikka taloja ei tulisikaan naapuriin, maailman muuttuminen näkyy myös maataloudessa. Viime vuoden kaurasadosta lähtee ensimmäistä kertaa erä suoraan Kiinaan. Terveellisenä pidetyn kauran kysyntä on siellä kuulemma kova.

Tulot tulevat tarpeeseen.

”Totta puhuen jättäisin tämän mielelläni seuraavallekin sukupolvelle”, Thomas Malmström sanoo, kun perhe on jo kuvattu.

Jukka Gröndahl / HS
Malmströmien suku on asunut jo 16 sukupolven ajan Snettansin tilalla Pohjois-Espoossa. Kuvassa vasemmalta Jessica, Alexander, Thomas, Adèle, Mårten, Sofia ja Toini Malmström.
Malmströmien suku on asunut jo 16 sukupolven ajan Snettansin tilalla Pohjois-Espoossa. Kuvassa vasemmalta Jessica, Alexander, Thomas, Adèle, Mårten, Sofia ja Toini Malmström.
Jukka Gröndahl / HS
Mårten ja Toini Malmströmin tyttärentytär Sofia Malmström isovanhempiensa hoidossa.
Mårten ja Toini Malmströmin tyttärentytär Sofia Malmström isovanhempiensa hoidossa.
Jukka Gröndahl / HS
Snettansin päärakennus (oik.) on vuoden 1840 tienoilta ja taustalla näkyvä vanhemman polven asuinrakennuskin 1870-luvulta.
Snettansin päärakennus (oik.) on vuoden 1840 tienoilta ja taustalla näkyvä vanhemman polven asuinrakennuskin 1870-luvulta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat