Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Otaniemen Dipoli remontoidaan entisajan loistoonsa – ”Siitä ei tule perinteistä hallintobunkkeria”

Aalto-yliopisto remontoi suomalaisen modernin arkkitehtuurin helmen alkuperäiseen asuunsa. Remontin hintalappua yliopisto ei kerro.

Kaupunki
 

Otaniemi

Espoon Otaniemessä sijaitsevaa Dipolia remontoidaan paraikaa entisajan loistoon. Vuoden 1972 Ety-kokouksen päänäyttämö on jättimäisen teltan peitossa. Rakennuksesta on tarkoitus muokata Aalto-yliopiston uusi päärakennus.

”Siitä ei tule perinteistä hallintobunkkeria vaan opiskelijoiden ja henkilökunnan olohuone. Siitä tulee myös tärkein kohtauspaikka yliopiston ja sen partnereiden välille”, sanoo Aallon vararehtori Antti Ahlava.

Erkki Laitila
Seiväsmatkat Oy:n yhtiökokous Dipolissa vuonna 1975.
Seiväsmatkat Oy:n yhtiökokous Dipolissa vuonna 1975.

Dipoli valmistui vuonna 1966. Aikakauden radikaalin rakennuksen suunnittelusta vastasivat myöhemmin avioituneet arkkitehdit Reima Pietilä ja Raili Paatelainen. Espoon kaupunginmuseon johtaja Timo Tuomi hehkuttaa rakennusta suomalaisen modernin arkkitehtuurin kruununjalokiveksi.

”Rakennus pitäisi ehdottomasti suojella. Se on aikansa ikoninen työ”, Tuomi sanoo. Remontin yhteydessä rakennus onkin nyt suojeltu asemakaavalla. Aiemmin se ei ollut.

”Monille oli kova pala, että Pietilä julkesi käyttää vapaata orgaanista muotoa. Monille se on kova pala vieläkin.”

Aalto-yliopiston vararehtori Ahlava lupaa, ettei remontti muokkaa rakennuksen ulkoisia tai olennaisia sisäosan piirteitä.

”Tarkoitus on palauttaa rakennuksen arkkitehtuuri alkuperäiseen loistoonsa. Esimerkiksi kattoikkunoita ja betonilattioita palautetaan alkuperäiseen asuun”, Ahlava sanoo.

”Isot juhlasalit säilyvät myös edelleen kokous-, ravintola- ja tapahtumakäytössä. Kokous- ja toimistotilat tulevat sinne, missä ne ovat aiemminkin olleet.”

Täysin entisellään rakennuksen sisätilat eivät kuitenkaan pysy. Rakennukseen tulee muun muassa uusia huonekaluja sekä kolme uutta ravintolaa. Uuden ravintolan avulla on tarkoitus houkutella Dipoliin ihmisiä muualta Espoosta ja Helsingistä asti.

”Otaniemen ja Keilaniemen alueella työskentelee ja asuu paljon ihmisiä, mutta sieltä puuttuu hyvä ravintola”, Ahlava sanoo.

”Dipolin toiseen kerrokseen on tulossa edustava ravintola ja siihen toivotaan ihmisiä Espoosta ja Helsingistä. Tähän asti, jos on halunnut mennä parempaan ravintolaan on pitänyt mennä Munkkiniemeen tai Tapiolaan asti.”

Remontin yhteydessä rakennukseen tehdään myös tuntuva saneeraus. Rakennuksesta uusitaan muun muassa ilmastointi ja siihen rakennetaan maalämpöjärjestelmä.

”Se ei näy ulospäin, mutta se on tärkeä osa yliopiston ekologista lämmöntuotantoa”, Ahlava sanoo.

Talotekniikan uusiminen muodostaa remontin suurimman menoerän. Ahlava ei suostu kertomaan remontin hintaa.

”Yliopistolla on linjaus, ettemme kommentoi hintaa. Meillä on ollut yt-neuvotteluita ja säästämme kauheasti. Siitä saattaa syntyä väärinymmärryksiä, kun käytämme rahaa rakentamiseen”, Ahlava sanoo.

”Pitkällä aikavälillä tästä syntyy säästöä, kun rakennuksen käyttöaste nousee ja toimimme tiiviimmissä tiloissa.”

Remontin on tarkoitus valmistua kesällä 2017.

Reijo Koskinen
Dipolin peruskivi muurattiin vuonna 1965.
Dipolin peruskivi muurattiin vuonna 1965.
Matti Tapola / IS
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa teki ensimmäisen valtiovierailunsa Suomeen marraskuussa 1974. Toisen vierailupäivänsä aikana hän vieraili teekkareiden luona Dipolissa. Vierailun aikana Kaarle avasi nimikkokadun ja joi kossuryypyn päälle.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa teki ensimmäisen valtiovierailunsa Suomeen marraskuussa 1974. Toisen vierailupäivänsä aikana hän vieraili teekkareiden luona Dipolissa. Vierailun aikana Kaarle avasi nimikkokadun ja joi kossuryypyn päälle.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat