Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kymmenien vuosien vuokrasopimuksia, kilpailevia yrittäjiä ja vaiettu sopimus – Mitä Tapiolan urheilupuistossa oikein tapahtuu?

Länsimetro aloittaa liikennöinnin syksyllä, mutta Tapiolan urheilupuiston suunnittelu pitäisi aloittaa alusta, vaatii kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Puistoa on suunniteltu jo seitsemän vuotta.

Kaupunki
 
Fakta

Hanke on kestänyt useita vuosia

  Tapiolan urheilupuistoa on suunniteltu 7 vuotta.

  Alun perin alueelle oli tarkoitus rakentaa iso jalkapallostadion.

  Alueella on jo Esportin omistamat tennishallit, Bluesin kotihalli Metro-areena sekä Esportin omistama monitoimihalli sekä useita jalkapallon harjoituskenttiä.

  Esport Centerin tennishalleilla on vuokra-aikaa vuoteen 2038. Niiden häätäminen alueelta ennen vuokrasopimuksen loppumista saattaisi maksaa kaupungille paljon.

  Tapiolan jalkapallostadion Oy:n rahoitus ja taustavaikuttajat ovat vaihtuneet prosessin aikana useita kertoja.

  Alueella on metroasema, joka tulee käyttöön ensi kesänä, kun länsimetro aloittaa liikennöinnin.

 

Tausta

Espoon urheilupuolue haluaa pelastaa Bluesin

 

Pitäisikö Espoon kaupungin pelastaa jääkiekkojoukkue Blues?

Tämä kysymys liittyy olennaisesti Tapiolan urheilupuiston kehittämiseen, onhan Bluesin kotihalli talousvaikeuksissa rypevä Espoon Metro-areena Tapiolan urheilupuistossa.

Espoon kaupungilta on uponnut satojatuhansia euroja Bluesin ympärillä toimiviin espoolaisyrityksiin.

Viimeisin kädenojennus oli yhteistyösopimus Metro-areenan toimintaa pyörittävän Espoon Areenat Oy:n (Esar) kanssa. Sopimus tarkoittaa käytännössä verorahojen työntämistä yritykselle.

Pian sopimuksen solmimisen jälkeen Esar joutui yrityssaneeraukseen Metro-areenaa kotihallinaan käyttävän jääkiekkojoukkue Espoo Bluesin talousvaikeuksien vuoksi.

Tämän jälkeen kaupungin virkamiehet alkoivat puhua ääneen Bluesin pelastamisesta kaupungin rahoilla. Tätä ovat kannattaneet virkamiehet Martti Merra (kok) ja Sampo Suihko sekä kaupunginvaltuutettu ja ulkoministeri Timo Soini (ps).

Tapiola. Suuri espoolainen unelma urheilupuistosta odottaa yhä toteutumistaan. Länsimetro aloittaa liikennöinnin ensi kesänä, mutta urheilupuiston seisakkeella matkustaja kohtaa vuosikausia vanhat harjoitushallit. Espoo ei ole saanut alueen suunnittelua käyntiin, ja puiston tonteista taistelee kolme yritystä.

Tapiolan urheilupuistosta piti tulla Espoon jalokivi, urheilun ja vapaa-ajan pyhiinvaelluskohde sekä Finnair-stadionin kilpailija. Alue näyttää kuitenkin samalta kuin seitsemän vuotta sitten, jolloin alueen kehittämistä ideoitiin.

Nyt alueen suunnittelu on aloitettava alusta, vaatii kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok).

Alun perin oli tarkoitus, että tänne kohoaisi Espoon merkittävin urheilukeskus, jopa 22 500 katsojaa vetävä jalkapallostadion, joka toimisi myös viihdetapahtumien järjestäjänä.

Viime vuonna Espoon kaupunki lopetti yllättäen tukensa hankkeelle eikä jatkanut enää stadionin kaavavarausta.

Nyt kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) esittää, että alueelle ei toteutetakaan seitsemän vuotta suunniteltua jalkapallostadionia, sillä se on liian suuri alueelle.

”Meidän liikuntatoimemme ja jalkapalloilijoiden edustajat ovat arvioineet, että siellä ei ole tarvetta näin suurelle hallille”, Mäkelä perustelee.

Hänen mukaansa olisi myös toivottavaa, että alueella tulisi sellaista toimintaa, joka tarjoaisi palveluita jatkuvasti.

Espoon elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää maaliskuussa, hylätäänkö stadionhanke lopullisesti.

Alueen suunnittelusta ei kukaan Espoossa halua kommentoida HS:lle mitään.

”Nyt on päätetty, että ei suunnitella aluetta halli kerrallaan vaan lähdetään kokonaisuudesta”, kuvailee alueen projektipäällikkö Antti Mäkinen.

Nyt alueelle on tarkoitus järjestää monipuoliset edellytykset jalkapallon harrastajia varten. Lisäksi alueelle halutaan monipuolisesti eri liikuntalajeja ja tarpeen mukaan liikuntahalleja.

Alueelle kaavaillaan liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä palveluita ja majoitustoimintaa, mikä voisi tarkoittaa hotellia.

Jalkapallostadion Oy
Tapiolan urheilupuistoon on suunniteltu muun muassa stadionia.
Tapiolan urheilupuistoon on suunniteltu muun muassa stadionia.

Jalkapallostadion on Mäkisen mukaan niin hallitseva ja kookas, että se rajoittaisi alueen muuta suunnittelua.

”Jos se tulisi, tämä alue olisi oikeastaan sitten tällainen kuin nyt muilta osin.”

Mitä jalkapallostadionin rakentaminen sitten rajoittaisi, sitä Mäkinen tai kaupunginjohtaja Mäkelä eivät kerro.

Alueen muut toimijat, Esport-yhteisöt ja Jussi Salonojan yhtiöt, eivät katso hyvällä isoa stadionia. Jussi Salonojan Tapiolan monitoimiareena Oy omistaa Espoon Metro-areenan, jääkiekkojoukkue Bluesin kotihallin.

Tapiolan monitoimiareena Oy:n mukaan kaupunki on solminut yhtiön kanssa sopimuksen, jossa kaupunki lupaa, että se ei tuo alueelle kilpailevaa liiketoimintaa.

”Stadion on selkeästi suunnattu tapahtuma-areenaksi, ja sillä harjoitettaisiin monitoimiareenan kanssa kilpailevaa liiketoimintaa, mikä on vastoin sitä, mistä kaupungin kanssa on sovittu, kun monitoimiareena on rakennettu”, lukee HS:n saamassa vastineessa.

Tapiolan monitoimiareenan vastine Espoon kaupungin hyväksymälle poikkeamispäätökselle.
Tapiolan monitoimiareenan vastine Espoon kaupungin hyväksymälle poikkeamispäätökselle.

Kaupunginjohtaja Mäkelä myöntää kuulleensa saman väitteen. ”En tiedä tuollaisesta sopimuksesta mitään enkä tiedä, mistä siinä puhutaan.”

Jos tällainen sopimus kuitenkin on, sitooko se kaupungin kädet alueen suunnittelussa?

”Sitä minun on täysin mahdotonta arvioida. Se on meidän lakiasiaintoimemme tehtävä”, Mäkelä vastaa.

Muun muassa Ratiopharm-areenan omistava Esport-yhteisö haluaa laajentaa toimintaansa majoitukseen.

”Olisimme kiinnostuneita myös sellaisen hieman pienemmän midiareenan rakentamisesta”, kertoo Esportin omistaja Färid Ainetdin.

Jalkapallostadionia ei silti vielä ole haudattu, sanoo toimitusjohtaja Kim Sussmann.

”Jos Espoo haluaa yksityisellä rahalla rakennetun stadionin ja tapahtumapaikan, tässä on sen mahdollisuus. Tätä pienemmässä hallissa kilpailuetu katoaa ja sitä täytyy tukea yhteiskunnan varoilla. Tähän ei kuluisi verorahoja.”

Jalkapallostadion käyttö olisi suurimmaksi osaksi jalkapalloilijoiden käytössä, Sussmann kuvailee.

”Ajasta olisi varattu 10 prosenttia viihteelle, mutta liikevaihdosta taas tulee 85 prosenttia viihdekäytöstä.”

Hänen mukaansa alueen muiden yritysten toiminta ei kilpailisi jalkapallostadionin kanssa.

 

AIKAJANA: Espoon ja kolmen yrityksen sekasotku 
2009

Espoo tekee suunnitteluvarauksen Tapiolan jalkapallostadionia oy:n hanketta varten. Yritys saa suunnitteluvarauksen myös hotellille tai toimistotiloille.

Myös Esport-yhteisöt saa suunnitteluvarauksen omien toimitilojensa läheisyyteen palveluiden kehittämistä varten.

2014

Tapiolan jalkapallostadion Oy hakee poikkeamispäätöstä parkkipaikoista, jonka Espoo myöntää. Jussi Salonojan Tapiolan monitoimiareena Oy tekee valituksen päätöksestä hallinto-oikeuteen.

2015

Esport-yhteisöt tekee maanvuokrahakemuksen kuplahallia varten, joka halutaan toteuttaa jalkapallostadionin suunnittelualueelle.

Tapiolan jalkapallostadion Oy toimittaa hankesuunnitelman stadionista kaupungille.

Esport-yhteisöt ja FC Honka vetoavat kaupunkiin kirjeellä, jossa vastustetaan jättiläisareenaa alueelle.

Espoo päättää olla jatkamatta stadionin suunnitteluvarausta.

Tapiolan monitoimiareena Oy vetoaa kaupungin kanssa solmittuun sopimukseen, jonka mukaan Tapiolan urheilupuiston alueelle ei voida tuoda kilpailevaa toimintaa.

2016

Kaupunginjohtaja esittää alueen suunnittelun aloittamista alusta ja jalkapallostadionhankkeen hylkäämistä.

Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jättää kaupunginjohtajan esityksen pöydälle.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat