Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Laura Räty Helsingin hätämajoituskohusta: Kaikkia asunnottomia on vaikea auttaa

”Lähtökohta on tietenkin se, että kaikkia hädänalaisia autetaan, mutta mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty

Kaupunki
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Ankara pakkanen on koetellut Helsingissä erityisesti Itä-Euroopan romaneja, joilla ei ole ei-helsinkiläisinä asiaa Hietaniemenkadun palvelukeskukseen.
Ankara pakkanen on koetellut Helsingissä erityisesti Itä-Euroopan romaneja, joilla ei ole ei-helsinkiläisinä asiaa Hietaniemenkadun palvelukeskukseen. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok) vakuuttaa, että ketään avun tarpeessa olevaa asunnotonta ei jätetä paleltumaan taivasalle Helsingissä. Näin siitä huolimatta, että hätämajoitus on tarkoitettu ensisijaisesti vain helsinkiläisille.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo teki tammikuussa selvityspyynnön yhdenvertaisuusvaltuutetulle, koska hänen mielestään Helsingin kaupunki laiminlyö perustuslakia asunnottomien hätämajoitusta järjestäessään. Asia on siirtynyt sittemmin eduskunnan oikeusasiamiehen puntaroitavaksi.

Honkasalon mielestä Helsinki rikkoo erityisesti niin sanottujen paperittomien ihmisten – siis ulkomaalaisten henkilöiden, joilla ei ole oleskelulupaa – ihmisoikeuksia. Ei-helsinkiläisten asunnottomien asemasta Helsingissä on huolissaan myös Helsingin diakonissalaitos sekä useat yhdistykset ja muut tahot, jotka julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton, jossa vaaditaan kaikille yhtäläistä oikeutta hätämajoitukseen.

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn mukaan Helsingissä on käytössä hätämajoitukseen liittyvä ohje, joka on laadittu sosiaali- ja terveysvirastossa sosiaalihuoltolain ja muiden asiaankuuluvien lakien pohjalta.

”Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee lähtökohtaisesti kotikunnasta riippumatta. Ensisijaisesti kartoitetaan kuitenkin kaikki muut vaihtoehdot kuin kriisimajoitus”, Räty sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asunnotonta autetaan matkustamaan omalle kotipaikkakunnalleen. Diakonissalaitos kritisoi kannanotossaan Helsingin kaupungin ohjeistusta, jonka mukaan rekisteröimätön EU-kansalainen pääsee kaupungin sosiaalipalveluiden piiriin ainoastaan, jos hän suostuu palaamaan kotimaahansa.

Käytäntö on ajanut esimerkiksi romanisiirtolaisia kaduille. Diakonissalaitoksen mukaan ainakin 14 ihmistä jäi tammikuun pakkasissa ilman kaupungin hätämajoituspaikkaa Helsingissä, ja heille järjestettiin lopulta katto pään päälle tavallisten helsinkiläisten kodeista.

Räty kertoo, ettei Hietaniemenkadun palvelukeskuksen hätämajoituksen ovia ole ohjeistettu sulkemaan kenenkään hätää kärsivän nenän edestä.

”Lähtökohta on tietenkin se, että kaikkia hädänalaisia autetaan, mutta mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset. Siksi onkin hyvä, että oikeusasiamies nyt tutkii ja tulkitsee, mitä kunnan vastuulle kuuluu”, Räty toteaa.

”Jos oikeusasiamiehen linja on se, että kunnan velvollisuuksiin kuuluu järjestää kaikille kunnan alueella oleskeleville aina majoitus, niin onhan se kovin eri asia, mitä nykyisin tehdään”, hän jatkaa.

Räty arvioi oikeusasiamiehen olevan nyt paljon vartijana. Hänen mukaansa Helsinki tietysti muuttaa linjauksiaan, mikäli oikeusasiamies katsoo sen olevan tarpeen.

”Olemme sitten Helsingissä aika suuren haasteen edessä. Asunnottomuuden hoito on muutenkin Helsingissä hyvin vaikea asia johtuen siitä, että kaupungissa ei ole riittävästi asuntoja.”

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Maija Anttilan (sd) mukaan kaikkia ihmisiä ”pitää ehdottomasti auttaa silloin, kun on hätätilanne ja apua tarvitaan”.

”Kyllä Helsingin tavoitteena on ollut, että kukaan ei jää ulos muuten kuin omasta tahdostaan”, Anttila sanoo.

Anttilan mielestä on tärkeää, että Helsingin kaupungin ohjeistuksia muokataan tarvittaessa ja hätämajoituskapasiteetin lisätarvetta kartoitetaan. Olennaista on hänen mukaansa myös se, että katsotaan tarpeeksi paljon kohti tulevaisuutta.

”Helsinkiin voi jäädä turvapaikanhakijoiden päätösten jälkeen lisääntyvissä määrin niin sanottuja paperittomia. Se on isojen kaupunkien kohdalla kansainvälinen ilmiö, jolta mekään emme voi sulkea silmiämme”, Anttila kertoo.

Anttilan mielestä Helsingissä kannattaisi pohtia niin sanotun joustavan kapasiteetin lisäämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi puitesopimusten tekemistä palveluntuottajien kanssa, mikä mahdollistaisi hätämajoituspaikkojen ja terveyspalvelujen väliaikaisen lisäämisen aina tarpeen vaatiessa.

Helsingin kaupunki tulee laatimaan hätämajoitusjärjestelyistään oman lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Trond H. Trosdahl
Mäkelänkadulla oli asunnottomien yökahvila vuonna 2013.
Mäkelänkadulla oli asunnottomien yökahvila vuonna 2013.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat