Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Lentomelu voi estää asuinalueita kasvamasta – ”Valituksissa aletaan vedota lentomeluun kuin liito-oraviin”

Meluennusteet tehdään pariksi vuodeksi, rakentamissuunnitelmat kymmeniksi vuosiksi. Tuorein kiista melusta on leimahtanut Vantaalla.

Kaupunki
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/46423e8f05facda2db914d795e7f8d58ce3b367e-LENTOMELU.jpg
Lentomelu ei häiritse kivistöläisiä
Lentokoneiden aiheuttamat meluhaitat ovat puhuttaneet rakenteilla olevassa Kivistön kaupunginosassa Vantaalla. Hämeenlinnanväylän ja kehäradan kupeessa sijaitsevan tulevan kaupunkikeskuksen asukkaita melu ei kuitenkaan häiritse. Toimittaja Fanny Fröman. Kuvaus ja leikkaus Terhi Liimu.

Muuttuvat arviot lentokoneiden melusta saattavat tulevaisuudessa vaikeuttaa asuntojen rakentamista Helsingin seudulla.

Meluongelma voi hankaloittaa uusien asuintalojen rakentamista myös vanhoihin lähiöihin.

Kasvavan lentoliikenteen ja uusien asuinalueiden yhteensovittamisesta saattaa kehkeytyä vaikeasti ratkaistavia kiistoja tulevaisuudessa.

Lentomelu on jo vaikuttanut uudisrakentamiseen Tuusulan keskustassa. Iso pala lohkesi pois asuntoalueesta, joka on tarkoitus tehdä Hyrylän entiselle varuskunta-alueelle.

Alunperin kunta kaavaili uudesta Rykmentinpuistosta noin 13 000 asukkaan kotipaikkaa.

”Nyt tulee 2 400 asukasta vähemmän”, kertoo kaavoituspäällikkö Asko Honkanen.

Asukasmäärän vähennyksen sinetöi Korkein hallinto-oikeus (KHO), kun se hyväksyi valtion lentokenttäyhtiön Finavian tekemän valituksen. Finavia halusi varmistaa, että lentokoneet voivat käyttää Helsinki-Vantaan kolmatta kiitotietä jatkossakin.

KHO nojasi päätöksessään Finavian viimeisimpään päivitykseen meluvyöhykkeistä vuodelta 2008. Alan asiantuntijat nimittävät sitä uudeksi verhokäyräksi. Sen meluennuste yltää vuoteen 2025.

Tuusula oli perustanut suunnitelmansa voimassa olevaan Uudenmaan maakuntakaavaan. Sen pohjana ovat vuonna 2002 lasketut melukäyrät, joiden ennustetaan ulottuvan vuoteen 2020.

Finavia on toistuvasti esittänyt Uudenmaan liitolle, että uusin käyrä merkittäisiin maakuntakaavaan.

”Näin ei ole tapahtunut, vaikka ympäristöministeriökin on edellyttänyt sitä”, sanoo ympäristöjohtaja Mikko Viinikainen.

Jukka Gröndahl / HS
Johanna Häkkänen seuraa lentokoneita kotipihallaan Vantaanlaaksossa. Tytär Jenni Huhta ei kummemmin koneista piittaa.
Johanna Häkkänen seuraa lentokoneita kotipihallaan Vantaanlaaksossa. Tytär Jenni Huhta ei kummemmin koneista piittaa.

Lentomelualueella asuu Finavian mukaan 15– 20 000 ihmistä. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa Johanna Häkkänen perheineen.

Nelivuotias poika Joona Huhta ei jaksa äidin mukaan enää bongata koneita. Nytkään hän ei Japanista tulevaa, unikoin koristeltua konetta huomaa – eikä kolmen minuutin kuluttua saapuvaa seuraavakaan.

”Lapset ovat tottuneet niihin”, kertoo Jenni Huhtaa, 2, sylissään kantava Häkkänen.

Häkkäsen ja Timo Huhdan perhe on asunut 1970-luvun lopulla rakennetulla rivitaloalueella kolme vuotta. ”Eivät koneet enää minuakaan häiritse”, Häkkänen sanoo. ”No, tietysti vähän kesällä, kun ikkunat ovat auki.”

Melusta kärsivien joukko on kutistunut, sillä vielä 25 vuotta sitten heitä oli 97 000.

Tuorein melukiista leimahti alkuvuodesta lentokenttäkaupungissa Vantaalla kehäradan varressa. Kaupunki haluaa viitisensataa asuntoa Kivistön kaupunkikeskukseen, mutta yksityinen ihminen valitti asemakaavasta. Hämeenkylässä asuva mies vetosi lentomelun aiheuttamiin haittoihin asumisessa.

Helsingin hallinto-oikeus antanee ratkaisunsa kesällä, mutta se myös voi viedä vuosia.

Vantaan ympäristökeskuksen asiantuntijan Krister Höglundin mukaan kaupunki on tehnyt suunnitelmat varman päälle. ”Valitukselle ei ole perusteita. On löydetty uusi tapa valittaa.”

Valitukset huolettavat myös johtaja Merja Vikman - Kanervaa Uudenmaan liitosta. Hän pelkää, että ”valituksissa aletaan vedota lentomeluun samaan tapaan kuin liito-oraviin. Molemmat saattavat muuttaa ajan kuluessa paikkaa”.

Uudenmaan liitto valmistelee parhaillaan maakuntakaavaa vuodelle 2050. Siinä hahmotetaan tulevaisuuden rakentamista maan suurimman lentokentän seutuvilla Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Tuusulassa.

Ennusteet lentoliikenteen määrästä ehtivät vaihtua moneen kertaan seuraavina vuosikymmeninä.

”Kukaan ei tiedä, kuinka paljon lentoliikenne kasvaa, jos esimerkiksi Tampereen ja Turun matkustajat ryhdytään syöttämään junalla Vantaalle”, Vikman-Kanerva sanoo.

”Toisaalta mistä sen tietää, jos Pietarin Pulkovon kenttä alkaa houkutella aasialaisia matkustajia”, hän lisää.

Varmaa ainakin on se, että Helsinki-Vantaan kentällä on käynnissä historian suurin mullistus. Uusia terminaaleja ja lähtöportteja rakennetaan yhteensä 900 miljoonalla eurolla lähivuosina, ja Finnair ottaa käyttöön uusia, suuria Airbus-koneita.

Tavoitteena on kasvattaa matkustajien määrä 16 miljoonasta 20 miljoonaan vuoteen 2020. Uusia tulijoita havitellaan etenkin Aasiasta.

”Tämä ei tarkoita, että nousujen ja laskujen määrä kasvaisi samassa suhteessa. Koneet suurenevat ja ottavat enemmän matkustajia. Aasian-koneiden määrä ehkä tuplaantuu”, arvioi Finavian Mikko Viinikainen.

Nyt Aasian-lentoja on 15 päivässä, tulevaisuudessa ehkä 30.

Meluarvioihin vaikuttaa toisaalta se, että konetyypit muuttuvat hiljaisemmiksi ja laskeutumistekniikka kehitetään.

Jukka Gröndahl / HS
Santra Suominen (vas) ja Anniina Kouri asuvat Vantaan Vierumäeltä
Santra Suominen (vas) ja Anniina Kouri asuvat Vantaan Vierumäeltä

Niin kuntien kuin valtion virkamiehet kertovat ymmärtävänsä, kuinka tärkeä kansainvälinen lentokenttä Suomelle ja Helsingin seudulle. Jo nyt kentällä käy töissä 20 0000 työntekijää.

”Me rakennamme kaupunkia sadaksi vuodeksi, mutta melun laskentamallilla päästään seuraavat kymmenen vuotta eteenpäin”, kuvaa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd).

Helsingin seudulla tarvitaan kuitenkin kaiken aikaa lisää asuntoja. Suurimmat ennusteet povaavat seudulle lähes 600 000:ta uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Maltillisin vaihtoehtokin ennakoi 325 000 hengen kasvua.

Ympäristöministeriö edellyttää, että väkeä pitäisi asuttaa entistä enemmän mieluiten raiteiden ja muiden liikenneväylien tuntumaan. Lisäksi pitäisi tiivistää vanhoja harvaan rakennettuja asuinalueita.

Ristiriitaa pohditaan myös ympäristöministeriössä. ”Tilanne tuntuu epävarmuutena kasvukunnissa”, tietää ympäristöneuvos Ari Saarinen.

Hän viittaa Finaviaan, jolla on ainoana alan tieto ja taito ja sitä kautta valtaa. ”Pitäisi saada enemmän läpinäkyvyyttä.”

Tuore ilmailulaki ja valmistella olevan melunhallinta-asetus tuovat Saarisen mukaan tasapainoa maankäytön suunnitteluun.

Asetus vaatii eri viranomaisia istumaan heti ensi alkuun saman pöydän ääreen etsimään kompromisseja ja hakemaan asumiseen turvallisia vaihtoehtoja.

Johanna Häkkänen pohtii, kumpi vaikuttaa elämään enemmän, lentomelu vai liikenteen melu Hämeenlinnanväylältä. ”Melkeinpä liikenteen melu, koska meluaitaa ei ole tehty.”

Kaikki on Häkkäsen mielestä suhteellista. Hän asui aikoinaan Helsingissä Käpyläntien ja Koskelantien risteyksessä. Meteliä oli keskiyölläkin, kun hälytysajoneuvot starttasivat liikkeelle.

Lentomelun ja rakentamisen yhteensovittamisessa on pohtimista. ”Lisää tontteja pitäisi saada, etteivät asuntojen hinnat nouse pilviin.”

Vantaanlaaksossa tontteja on ollut saatavilla. Häkkäsen tuttavaperhe rakensi lähistölle omakotitalon pari vuotta sitten.

”Määräykset vaativat tavallista paremmin ääntä eristäviä ikkunoita, ovia ja seiniä”, kertoo Maiju Helin.

Hän pitää taloa hiljaisena, ulkona on kylläkin melua.

Finavian verkkopalvelussa voi tarkastella lentokoneiden aiheuttamaa melutasoa reaaliaikaisesti yhdeksässä pääkaupunkiseudun mittauspisteessä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat