Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinki ajaa yhä moottoriteiden poistamista – naapurit syyttävät ruuhkien luomisesta

Kirkkonummella epäillään, että Länsiväylän muuttaminen kaduksi rikkoisi ihmisten perusoikeuksia

Kaupunki
 
Helsingin uusi yleiskaava selitettynä kahdessa minuutissa
Helsingin uusi yleiskaava selitettynä kahdessa minuutissa
Kaavoittaminen kuulostaa etäiseltä byrokratialta, mutta sillä päätetään siitä, minkälainen kotikadustasi tulee ja miten työmatkasi sujuu. Videografiikka selittää, mistä Helsingin uudessa yleiskaavassa on kyse.
Tästä on kyse

Bulevardit mahdollistavat kasvun

 Helsingin yleiskaava tähtää siihen, että Helsingissä asuu vuonna 2050 noin 870 000 asukasta.

 Helsinki arvioi, että se saa bulevardien avulla enemmän asukkaita ja työpaikkoja kuin ilman niitä.

 Helsingin poliitikkojen on määrä päättää yleiskaavasta tämän vuoden syksyllä.

Helsinki on nostanut naapurinsa takajaloilleen. Tällä kertaa puhinaa aiheuttaa Helsingin suunnitelma muuttaa kaupunkiin johtavat moottoritiemäiset väylät kaupunkibulevardeiksi.

”Suomen kansalaisille tulee taata vapaa liikkuvuus pääkaupunkiin ja sieltä pois. Vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on vastoin kansalaisten perusoikeuksia”, sanotaan Kirkkonummen Helsingin yleiskaavaa koskevassa lausunnossa.

Kirkkonummen lausunto kuvaa hyvin, millaiselle kierteelle keskustelu Helsingin yleiskaavasta on lähtenyt.

Enää ei ole kyse vain siitä, mihin Helsingin uudet asukkaat jatkossa sijoitetaan. Nyt puhutaan myös siitä, millaiseksi koko Etelä-Suomi kehittyy.

Helsingin yleiskaavatyön rohkein ehdotus on muuttaa Helsingin moottoritiemäiset sisääntuloväylät niin sanotuiksi kaupunkibulevardeiksi.

Bulevardisoinnin tarkoituksena on saada lisätilaa asunnoille ja yrityksille, vähentää autoilua sekä lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Käytännössä tähän päästäisiin laskemalla teiden ajonopeuksia, rakentamalla bulevardeille pikaraitiotiet ja pystyttämällä asuntoja sekä yrityksiä lähemmäs teiden varsia.

Suunnitelmaa on kaupattu elävää kaupunkikulttuuria pursuavilla havainnekuvilla, joissa teiden varsia piristävät kahvilat, ravintolat ja iloiset ihmiset.

Esimakua aikeista tarjoaa Mannerheimintien pohjoispäähän suunniteltu muutos, jota alla oleva vaihtokuva esittelee.

 

Helsingin naapureiden mielestä suunnitelma toisi myös paljon ankeutta. Niiden mielestä luvassa olisi liikenneruuhkia Kehä I:sen ja Kehä III:sen väliseen Suomeen sekä saasteita bulevardien varsille.

Helsingin bulevardisuunnitelmia vastustavat Kirkkonummen lisäksi ainakin Espoo, Vantaa, Tuusula ja Nurmijärvi.

”Bulevardeista muodostuisi täydellinen liikennetulppa muualta Suomesta Helsinkiin tultaessa”, sanoo Kirkkonummen kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo (ps). Hän ehdotti perusoikeuksia koskevan kohdan lisäämistä Kirkkonummen lausuntoon.

”Helsinki on pääkaupunki. Sen pitäisi ajatella, mikä on parasta koko Suomelle ei pelkästään Helsingille. ”

Antti Hämäläinen / IS
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoo pikaraitioteiden muodostavan tärkeän osan Helsingin yleiskaavasta. Hän sanoo Helsingin pyrkivän siihen, etteivät kaupunkibulevardit luo liiallista ruuhkautumista.
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoo pikaraitioteiden muodostavan tärkeän osan Helsingin yleiskaavasta. Hän sanoo Helsingin pyrkivän siihen, etteivät kaupunkibulevardit luo liiallista ruuhkautumista.

Helsingin kaavoitusta johtava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoo, että Helsinki pyrkii siihen, ettei ”liiallista ruuhkautumista synny millekään vyöhykkeelle”.

”Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella tämä kyllä onnistuu. Helsingille on tietenkin tärkeää, että keskustaamme pääsee helposti eri liikennevälineillä.”

”Bulevardien liikenteen runkona toimivat pikaratikat. Ne ovat tehokas joukkoliikenneväline ja jättävät tilaa myös autoilijoille.”

Bulevardipessimismi ei rajoitu ainoastaan kaupunkeihin, sillä myös esimerkiksi Liikennevirasto, Uudenmaan ely-keskus ja Helsingin seudun kauppakamari suhtautuvat suunnitelmiin varauksella.

”Tehtävänämme on ajatella koko Suomen liikennettä. Sen työn kannalta paras ratkaisu ei ole tehdä aivan kaikista väylistä bulevardeja”, sanoo Liikenneviraston liikennejärjestelmäasiantuntija Anni Rimpiläinen.

Rimpiläinen sanoo, että Liikennevirasto kannattaa ajatusta Helsingin tiivistämisestä. Viraston mielestä uutta kaupunkia voitaisiin tehdä myös rakentamalla nykyistä korkeammalle ja tiiviimmin.

Helsingin suunnitelmista Liikennevirasto kannattaa ainoastaan Vihdintien, Itäväylän ja Laajasalontien muuttamista bulevardeiksi.

”Tuusulanväylällä valtakunnallista liikennettä on vähän, mutta sillä on paljon liikennettä lentokentälle, joten sitä pitää pohtia”, Rimpiläinen sanoo.

”Länsiväylä on tavaraliikenteen reitti Länsisatamaan, joten myös sen tulisi säilyä valtion väylänä.”

Sinnemäen mielestä bulevardeja tarvittaisiin huomattavasti Liikenneviraston näkemystä enemmän, sillä ne ovat olennainen osa yleiskaavan asuinrakentamismahdollisuuksia.

”On jotakuinkin mahdotonta ajatella, että bulevardisoinnin mahdollisuudet koskisivat vain Vihdintietä ja Itäväylää.”

Moottoritiet ovat valtion omistamia teitä. Helsinki ei siis pysty yksin päättämään teiden muuttamisesta bulevardeiksi.

”Kaupungin ja valtion olisi hyvä neuvotella, että mitä tässä tehdään ja millä aikataululla. Olemme hieman ihmetelleet, että näistä ei ole käyty neuvotteluja”, Rimpiläinen sanoo.

Jos valtio ja Helsinki eivät pääse sopuun, oikeuslaitos päättää viime kädessä kumman intressi on tärkeämpi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat