Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jenni Haukio luki satuja selkokielellä

Jopa puoli miljoonaa suomalaista hyötyisi selkokielisestä kirjallisuudesta, mutta sitä on saatavilla liian vähän, sanoo Leealaura Leskelä Kehitysvammaliiton Selkokeskuksesta.

Kaupunki
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/cebd1207dc2b8af6666aa0ae9e4ec3115274eb40-jenni_haukio.Still001.jpg
Jenni Haukio: Lukuhetkessä syntyi hieno fiilis
Tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio luki selkokielisiä tarinoita Valteri-koulu Ruskiksessa Helsingissä. Haukio sai lukuhetken jälkeen välitöntä palautetta. Toimittaja, leikkaus: Heidi Lämsä, kuvaus: Terhi Liimu.

”Oli erittäin antoisaa”, sanoo tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio.

Hän on juuri lukenut kaksi tarinaa Marja ja Leea Simolan selkokielisestä satukirjasta Miten joutsen sai mustat jalat. Yleisönä on Valteri-koulu Ruskiksen oppilaita sekä koululle vierailulle tulleita HJK:n talvileiriläisiä.

”Kun näki vielä, että kuulijat tempautuivat mukaan tunnelmaan ja selvästi keskittyivät sanomaan, syntyi hieno yhteisöllinen fiilis, joka on kyllä tosi palkitseva”, Haukio jatkaa.

Valterissa koulua käyvistä oppilaista lähes puolet tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia. Esimerkiksi Jere Tikkanen kommunikoi apuvälineellä, joka muuttaa kirjoitetun tekstin puheeksi.

”Rouva Haukiolla on mielestäni hyvä lukuääni”, Tikkanen kommentoi Haukion tarinakertojan taitoja.

Haukio on suojelija Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen kampanjalle Luetaan ääneen selkokirjaa.

”Meidän arviomme mukaan noin puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee selkokieltä. Yleiskieli on heille liian vaikeaa. Kirjoja ei pysty lukemaan, koska kieli tulee esteeksi”, sanoo kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä Selkokeskuksesta.

Leskelän mukaan monipuolista uutta selkokielistä kirjallisuutta tarvittaisiin kipeästi lisää.

”Fiktiota, tietokirjallisuutta, kirjallisuutta verkossa, e-kirjoja. Tarvetta on valtavasti. Kirjoja tulee noin 10–15 nimikettä vuodessa, se on liian vähän.”

Selkokielen tarve yhdistetään usein lapsiin ja nuoriin, mutta Leskelän mukaan selkokielistä tekstillä on kysyntää myös muissa ikäryhmissä.

”Ikääntyvissä ihmisissä on yllättävänkin paljon selkokielen tarvitsijoita. Mutta tarkkaa tutkimusta [selkokielestä hyötyvien] ikäkausittaisesta jakaantumisesta ei toistaiseksi ole”, Leskelä sanoo.

Helmikuun 24. päivä vietettiin myös kansainvälistä ääneen lukemisen teemapäivää.

Viena Kytöjoki / Lehtikuva
Jenni Haukio
Jenni Haukio
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat