Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Huutava pula ammattilaisista: Pääkaupunkiseudun päiväkodeista puuttuu 500 lastentarhanopettajaa

Pula lastentarhanopettajista kasvaa vuosi vuodelta, koska yliopistosta valmistuvat eivät riitä täyttämään edes nykyistä vajetta.

Kaupunki
 
Uusi lastentarhanopettaja: Tämän vuoksi en itse vaihtanut heti alaa
Uusi lastentarhanopettaja: Tämän vuoksi en itse vaihtanut heti alaa
Pääkaupunkiseudulta puuttuu jo viitisensataa pätevää lastentarhanopettajaa. Tuore ammattilainen Salsa Liimatainen kertoo, mikä hänen alalleen vetää ja mikä vetää alalta pois.
Fakta

Yhä useampi tulee ammattikorkeakoulusta

 Lastentarhanopettajista suurin osa on kasvatustieteiden kandidaatteja yliopistosta tai ammattikorkeakoulun sosionomeja, joiden tutkintoon kuuluu myös varhaiskasvatusopintoja. Ammattikorkeakoululaisten osuus kasvaa.

 Palkka alkaa 2 300 eurosta.

 Yliopistokoulutusta on lisätty tipoittain. Valtion tämän vuoden budjetissa on rahaa 120 aloituspaikan lisäämiseksi väliaikaisesti eri puolille Suomea. Helsingin yliopisto hakee todennäköisesti kahtakymmentä näistä.

 Ruotsinkielisiä ammattilaisia on ollut vielä vaikeampi löytää.

 Pätevistä lastenhoitajista ei ole yhtä pahaa pulaa, koska lähihoitajia koulutetaan paljon.

Pääkaupunkiseudulta puuttuu ainakin 467 lastentarhanopettajaa ja 49 erityislastentarhanopettajaa.

Toisin sanoen joka kuudennen suomenkielisen lastentarhanopettajan työtä hoiti Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä lokakuussa joku ilman alalle pätevöittävää koulutusta tai paikka oli kokonaan ilman täyttämättä.

Pula pahenee nykymenolla joka syksy. Seudulta valmistuvien määrä ei paikkaa nykyistäkään vajetta. Samalla lapsimäärä kasvaa ja kokeneita ammattilaisia siirtyy eläkkeelle.

Pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin siis satoja kappaleita lisää Salsa Liimataisia. Helsingin isoimmassa päiväkodissa Kallion Franzeniassa tammikuussa aloittanut lastentarhanopettaja sanoo, että pedagogiikkaa painottanut koulutus on tarpeen joka päivä pienimpienkin ryhmässä.

Se auttaa katsomaan kasvatuksen näkökulmasta arkisia tilanteita.

”Esimerkiksi aamupiirissä käydään läpi viikonpäiviä, leikkiryhmissä kehittyvät sosiaaliset taidot. Erilaisissa siirtymätilanteissakin voi tehdä paljon, vaikka nimetä lapselle kehonosia pukemisen yhteydessä tai laulaa vessareissulla.”

Lyhyisiin sijaisuuksiin on vuosia ollut vaikea löytää pätevää väkeä. Nyt myöskään vakipaikkoihin ei aina riitä hakijoita.

”Ensin pitää aina etsiä kelpoista lastentarhanopettajaa. Jos sellaista ei millään löydy, nimitämme esimerkiksi jonkun hyvän, pitkään töitä tehneen lastenhoitajan opettajan sijaiseksi”, sanoo Helsingin varhaiskasvatusviraston johtaja Satu Järvenkallas.

Helsinki pyrkii houkuttelemaan uusia työntekijöitä esimerkiksi tukemalla opiskelijoita harjoittelussa ammatillisella ohjauksella, järjestämällä infotilaisuuksia ja tarjoamalla mentorointia vastavalmistuneille.

”Fakta on silti, että vaikka saisimme kaikki tältä alueelta valmistuvat meille töihin, se ei riittäisi”, sanoo työvoimasuunnittelija Riikka Heloma.

Akseli Valmunen
Tove Saarman viihtyy Linda Ekin sylissä päiväkoti Franzenian pienten ryhmässä.
Tove Saarman viihtyy Linda Ekin sylissä päiväkoti Franzenian pienten ryhmässä.

Helsingin yliopistossa alan opinnot syksyllä aloittavia on yhtä paljon kuin vuotta aiemmin: 120. Paikoista 20 tulee hallituksen myöntämällä hätärahalla, viime vuonna samat paikat tulivat toisen väliaikaisen rahoituksen avulla.

Myös ammattikorkeakouluista valmistuu lastentarhanopettajiksi päteviä. Lisäksi pääkaupunkiseudulle saapuu jonkin verran eläkeikää lähestyviä päteviä lastentarhanopettajia lastensa ja lastenlastensa perässä.

Ammattilaisista kilpailevat muutkin suomalaiskaupungit.

”On korkea kynnys muuttaa tänne pienipalkkaiselle alalle opiskelupaikkakunnalta, kun vuokrat ovat niin kalliita”, muistuttaa Espoon varhaiskasvatusjohtaja Titta Tossavainen.

Toisaalta moni vastavalmistunut vaihtaa alaa. Tyypillistä on jatkaa esimerkiksi luokanopettajan opintoja.

”Ehkä heillä on erilainen näkemys tästä alasta kuin minulla. Ei tämä ole vain leikkiä hiekkalaatikolla, vaan vaativaa työtä”, sanoo pari vuotta alalla ollut Liimatainen.

Työn raskas puoli on hektisyys. Hän kaipaisi enemmän aikaa kohdata lapset yksilöinä. Liimatainen valittelee kehnoa palkkaa ja sitä, että työtä ei arvosteta tarpeeksi.

”Itse koen, että juuri tätä haluan tehdä. Lapset palkitsevat joka päivä.”

Laki edellyttää, että päiväkotiryhmässä kolmesta ammattilaisesta yhden pitää olla lastentarhanopettaja. Lastentarhanopettajaliitto on jo pitkään vaatinut, että yli kolmevuotiaiden ryhmässä pitäisi olla kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Jos näin käy, vaje tekijöistä kasvaa entisestään.

Liimataisen mielestä kahden lastentarhanopettajan vaatimus on hyvä. ”Toisen opettajan tuli auttaisi suunnittelemaan toimintaa nykyistä paremmin.”

Espoon Tossavainen arvelee, että pedagogisen koulutuksen tarve on yhä suurempi. ”Ammattilaiset tarvitsevat syvällistä ymmärrystä alle kouluikäisen tavasta oppia.”

Akseli Valmunen
Tästä naisesta tarvittaisiin vähintään 500 kopiota. Kolme vuotta Helsingissä ja vuoden alusta kaupungin suurimmassa päiväkodissa Franzeniassa töissä ollut Salsa Liimatainen halusi nimenomaan lastentarhanopettajaksi, koska hän tahtoi vastuuta ja päästä suunnittelemaan toimintaa.
Tästä naisesta tarvittaisiin vähintään 500 kopiota. Kolme vuotta Helsingissä ja vuoden alusta kaupungin suurimmassa päiväkodissa Franzeniassa töissä ollut Salsa Liimatainen halusi nimenomaan lastentarhanopettajaksi, koska hän tahtoi vastuuta ja päästä suunnittelemaan toimintaa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat