Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kehä I:n kattaminen käynnistyi Keilaniemessä – lähiseudun asukkaat ovat valittaneet hallinto-oikeuteen

Tieliikenteen on määrä siirtyä tunneliin vuonna 2018. Lähiseudun asukkaat pelkäävät Espoossa rakennustöiden pilaavan suojeltujen talojen ympäristöä.

Kaupunki
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Jatta Salmen kotikulmat vastapäätä Fortumin tornia muuttuvat kovaa vauhtia Tapiolan Itärannassa, kun Kehä I:n kattamisen ensimmäinen vaihe on alkanut.
Jatta Salmen kotikulmat vastapäätä Fortumin tornia muuttuvat kovaa vauhtia Tapiolan Itärannassa, kun Kehä I:n kattamisen ensimmäinen vaihe on alkanut. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Fakta

Kehä I tunneliin Keilaniemessä

 Tieliikenteen on määrä siirtyä Espoon Keilaniemessä tunneliin vuonna 2018.

 Ensimmäinen kattamisen vaihe maksaa 50 miljoonaa euroa. Espoo rahoittaa urakan myymällä kaksi tonttia rakennusliike SRV:lle.

 Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus rakentaa betonikantta 200 metriä pohjoiseen päin.

 Kattamisen arvioidaan maksavan yhteensä 100 miljoonaa euroa.

Keilaniemi. Keilaniemen mylläys kiihtyy, kun Kehä I:sen siirtäminen tunneliin käynnistyi tulevan metroaseman tuntumassa. Tietöiden vuoksi nopeusrajoituskin on pudotettu 50 kilometriin tunnissa.

Autojen pitäisi sujahtaa 220 metrin pituiseen tunneliin vuonna 2018. Sitten alkaisi kahden, 32- kerroksisen ja 36- kerroksisen asuintornin rakentaminen betonikannen päälle. Tunnelia on tarkoitus jatkaa myöhemmin, jolloin rakennettaisiin myös kaksi tornitaloa lisää.

Tapiolan Itärannan asukkaat seuraavat korkealta kalliolta Harjuviidasta hämmentyneinä suurta myllerrystä. Ensin hävisi melulta suojaava, vanha puurivistö Kehä I:n läntisimmän kaistan viereltä.

Nyt kaivurit möyrivät uutta ajokaistaa.

”Pian uhkaa kallion räjäytys aivan lasten hiekkalaatikon kohdalla tontin reunalla”, kertoo Jatta Salmi, joka asuu Harjuviidan kerrostaloalueella.

Salmi ja yli 1 500 muuta asukasta ovat huolissaan siitä, että suojeltujen talon ympäristö menee pilalle, kun kallio louhitaan pois muutamien talojen kulmilta. Joukossa on muun muassa Alvar Aallon suunnittelemia kerrostaloja.

Asukkaat haluavat keskeyttää tietyöt.

Kymmenen taloyhtiötä valitti tammikuussa Espoon kaupunginvaltuuston joulukuisesta päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

”Kaikki ovat harvinaisen yksimielisiä ja vielä yli puoluerajojen”, Salmi kuvaa.

He vetoavat siihen, että valtuuston päätös perustuu puutteellisiin tietoihin. Hyväksytystä suunnitelmasta ei ole tehty ajanmukaista ympäristövaikutusten arviointia, vaan on käytetty 18 vuotta vanhoja tietoja.

Valituksessa korostetaan myös sitä, että suositusten mukaan väylästön pitäisi olla sadan metrin etäisyydellä asuinrakennuksista. Nyt esimerkiksi Otasolmun ramppi jää vain 30 metrin päähän, valituksessa sanotaan.

Kaupungilla on tilanteesta toisenlainen näkemys. Espoon rakennuttajapäällikkö Hannu Lehtikankare kaupunkitekniikan keskuksesta sanoo, että asemakaava on lainvoimainen, eikä hallinto-oikeus ole nähnyt aihetta keskeyttää töitä.

”Kehä I siirretään vain väliaikaisesti länteen päin. Siirto tarvitaan, jotta päästään louhimaan kalliota tulevan kannen alta”, sanoo työmaasta vastaavan SRV Infran toimitusjohtaja Sami Korhonen.

Kattaminen olisi Korhosen mukaan hankalampaa ja kalliimpaa, jos se tehtäisiin vasta sitten, kun metroliikenne toimii. Ensimmäiset metrojunat kulkevat 15. elokuuta.

”Kun rakennustyö on valmis, autot ajavat betonitunneliin, liikenteen melu talttuu”, Lehtikankare kuvaa.

Jatta Salmi on toista mieltä.

”Betonikansi päättyy Aallon talojen kohdalla ja sen suuaukot nostavat hiukkaset, pölyn ja päästöt ylös. Talojen kohdalle jää seitsemän metriä syvä kuilu ja neljä metriä korkea meluaita.”

Seuraavassa vaiheessa betonikantta olisi määrä rakentaa 200 metriä pohjoiseen päin.

Itärannan asukkaat pelkäävät, että pohjoiseen päin kaavailtu kansirakennelma voi jäädä keskentekoiseksi pitkäksikin aikaa.

”Jos kattaminen jää hamaan tulevaisuuteen, se hyödyttää ainoastaan osaa asutuksesta. Asukkaat asetetaan eriarvoiseen asemaan keskenään”, valituksessa sanotaan.

”Seuraavasta vaiheesta päättää Espoon valtuusto”, Lehtikankare vastaa yksiselitteisesti.

Arvioiden mukaan työt voisivat alkaa 2020, jolloin seuraavat kaksi tornia valmistuisivat vuoteen 2025 mennessä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat