Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat: Pula lastentarhan­opettajista helpottaa, jos yliopisto­koulutusta lisätään

Tutkijat arvelevat, että ammattikorkeakoulusta valmistunut vaihtaa alaa herkemmin kuin yliopiston kasvatti

Kaupunki
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/210e9a9de55231c9bbc8834519c9c8285782cce1-2481586-2802%20PAIVAOPETTAJAPULA_14.jpg
Uusi lastentarhanopettaja: Tämän vuoksi en itse vaihtanut heti alaa
Pääkaupunkiseudulta puuttuu jo viitisensataa pätevää lastentarhanopettajaa. Tuore ammattilainen Salsa Liimatainen kertoo, mikä hänen alalleen vetää ja mikä vetää alalta pois.
Fakta

Yhä useampi lastentarhanopettaja tulee ammattikorkeakoulusta

 Lastentarhanopettajista suurin osa on kasvatustieteiden kandidaatteja yliopistosta tai ammattikorkeakoulun sosionomeja, joiden tutkintoon kuuluu myös varhaiskasvatusopintoja. Ammattikorkeakoululaisten osuus kasvaa.

 Palkka alkaa 2 300 eurosta.

 Yliopistokoulutusta on lisätty tipoittain. Valtion tämän vuoden budjetissa on rahaa 120 aloituspaikan lisäämiseksi väliaikaisesti eri puolille Suomea. Helsingin yliopisto hakee todennäköisesti kahtakymmentä näistä.

 Ruotsinkielisiä ammattilaisia on ollut vielä vaikeampi löytää.

 Pätevistä lastenhoitajista ei ole yhtä pahaa pulaa, koska lähihoitajia koulutetaan paljon.

Jos lastentarhanopettajia halutaan tarpeeksi töihin, pitäisi lisätä nimenomaan alan koulutusta yliopistoissa, sanovat tutkijat. Yksi syy tähän on, että ammattikorkeakoulusta valmistunut sosionomi vaihtaa herkemmin alaa kuin yliopistosta valmistunut lastentarhanopettaja.

”Yliopistossa opiskelleet sosiaalistuvat alalleen jo koulutuksen aikana. He ovat työhönsä niin sitoutuneita, että jopa pieni palkka tai työnolojen muutokset ovat olleet johonkin rajaan asti sivuutettavissa”, selittää yliopistonlehtori Eeva-Leena Onnismaa.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että pääkaupunkiseudulta puuttuu jo viitisensataa pätevää lastentarhanopettajaa suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta. Vajeen tärkein selitys ei ole alan vaihtaminen: kaikki seudulta valmistuvatkaan lastentarhanopettajat eivät riittäisi täyttämään kaikkia syksyisin hakuun tulevia paikkoja.

Yliopistossa on kuitenkin selvitetty tarkkaan myös, miten sitoutuneita lastentarhanopettajat ovat työhönsä. Onnismaa teki kollegansa Leena Tahkokallion kanssa 2012 pääkaupunkiseudun ja Tuusulan lastentarhanopettajille tarkoitetun kyselyn.

Sen perusteella yliopistossa koulutetut lastentarhanopettajat olivat työhönsä varsin sitoutuneita sen jälkeen, kun he olivat olleet töissä ensimmäiset 3–5 vuotta. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla alanvaihtoriski sen sijaan kasvoi alusta saakka ja alkoi tasaantua vasta 20 työssäolovuoden jälkeen.

”Ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiuksia monenlaisiin töihin sosiaalialalla”, selittää Onnismaa. Yliopistoon sen sijaan tullaan jo valmiiksi sillä ajatuksella, että halutaan nimenomaan pedagogista osaamista ja tehdä töitä lasten kanssa. Osa toki koulutuksen mittaan voi päättää, että mieluummin vähän vanhempien lasten. Tutkijat kertovat kuitenkin yllättyneensä siitä, miten suuri osa sitoutuu ammattiinsa vahvasti.

Yliopistolla on myös kyselty valmistuvilta opiskelijoita useaan kertaan, mihin he pyrkisivät, jos vaihtaisivat alaa. Monilla mieluisin vaihtoehto tarkoittaisi sittenkin jäämistä päiväkotiin: suosituin suunnitelma b oli opiskelu erityislastentarhanopettajaksi, toisena päiväkodin johtajan työ tai muut hallintotehtävät. Vasta kolmanneksi tuli luokanopettaja.

”On myös vahvuus, että lastentarhan- ja luokanopettajat opiskelevat yhdessä ja oppivat näin jo opiskeluaikana tekemään saumatonta yhteistyötä”, sanoo Onnismaa.

Lastentarhanopettajaliitto ajaa varhaiskasvatukseen mallia, jossa yli kolmevuotiaiden ryhmässä pitäisi aina olla kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Nykyisin laki vaatii vain, että kasvatushenkilökunnasta joka kolmannella pitäisi olla opettajan pätevyys.

Akseli Valmunen
Alle kaksivuotiaiden ryhmän aamupäivää Franzeniassa, Helsingin isoimmassa päiväkodissa.
Alle kaksivuotiaiden ryhmän aamupäivää Franzeniassa, Helsingin isoimmassa päiväkodissa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat