Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kansalliskirjaston johtaja aikoo taistella irtisanomisia vastaan viimeiseen asti

Helsingin yliopiston johto yllättyi Kansalliskirjaston kapinasta

Kaupunki
 
Sami Kero / HS
Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm ei aio suostua laajoihin irtisanomisiin.
Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm ei aio suostua laajoihin irtisanomisiin. Kuva: Sami Kero / HS

Irtisanomisista kieltäytynyt Suomen kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm aikoo pysyä kannassaan loppuun asti.

”Jos Helsingin yliopiston rehtori ryhtyy kurinpidollisiin toimenpiteisiin, otan ne vastuulleni”, Kai Ekholm sanoo. Hän pitää kirjastoon kohdistuvia säästöjä perustuslain vastaisina.

Tiistaina kävi ilmi, että Ekholm ei aio noudattaa Helsingin yliopiston säästöohjelmaa, jonka myötä kulttuuriperintöä vaalivasta kirjastosta olisi tarkoitus lakkauttaa 50 työtehtävää, puolet niistä irtisanomisten kautta. Ekholm on perunut maaliskuun lopun irtisanomistilaisuuden, jossa oli tarkoitus irtisanoa yli 25 työntekijää. Yhteensä henkilöstöleikkaus vähentäisi 200 hengen henkilökunnasta neljänneksen.

Kansalliskirjaston ilmoitus yllätti Helsingin yliopiston.

”Yt-prosessin on käynnistänyt yliopiston hallitus ja rehtori eikä kansalliskirjasto voi tätä keskeyttää”, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola HS:lle.

Helsingin yliopisto ja sen yksiköt – kansalliskirjasto niiden joukossa – joutuvat Kolan mukaan sopeuttamaan toimintaansa määrärahojen vähentyessä. Yliopiston vuotuinen rahoitus vähenee 106 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 määrärahoista on leikattu 50 miljoonaa euroa.

”Henkilöstövähennystarve on 980 työntekijää. Tällä saavutetaan noin puolet säästötavoitteesta”, Kola sanoo.

Perusteen kirjaston kapinalle antoi Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen tulkinta siitä, että leikkaukset voivat rikkoa perustuslaissa määriteltyä kulttuuriperinnön turvaamisvelvoitetta.

”Myös neljä Helsingin yliopiston oikeustieteen professoria tukee näkemystä”, kirjaston johtaja Ekholm kertoo.

Yliopiston määräily on Ekholmista kohtuutonta, sillä kansalliskirjasto toimii pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoilla. Ministeriö antaa Kansalliskirjaston toimintaa varten rahoitusta 16,4 miljoonaa euroa Helsingin yliopiston kautta. Omista varoistaan yliopisto ohjaa kirjastolle perusmäärärahaa 3,6 miljoonaa euroa.

”Ohjaussuhteet ovat selvittämättä. Aiemmin on toiminut herrasmiessopimus, mutta nyt sopimus tuntuu lauenneen”, Ekholm arvelee.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä puolestaan kerrotaan, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa irtisanomisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ilmaisi keskiviikkona tukensa kapinaan nousseelle kirjastolle.

”Kansalliskirjaston tärkeä tehtävä on tallettaa kulttuuriperintöämme, ylläpitää sitä ja tuoda sitä kaikkien saataville. Arvostan tätä työtä erittäin paljon ja puolustan sitä myös taloudellisesti vaikeana aikana”, Grahn-Laasonen lausuu tiedotteessa.

OKM lähetti tiistaina yliopistolle ehdotuksen Kansalliskirjaston valtion rahoitukseksi vuosiksi 2017–2020 osana yliopistojen sopimusneuvotteluita.

”Olen päättänyt, että Kansalliskirjaston ylläpitämiseen myönnetään koko se summa, jonka Helsingin yliopisto oli tehtävää varten pyytänyt”, Grahn-Laasonen sanoo. Hän kertoo pyytäneensä myös virkamiehiä selvittämään Kansalliskirjaston tehtäviin liittyviä laillisia näkökohtia ja Kansalliskirjaston asemaa osana autonomista Helsingin yliopistoa.

Toisaalta kirjastoa uhkaavien irtisanomisten perimmäisenä syynä ovat hallituksen päättämät leikkaukset Helsingin yliopiston rahoitukseen.

Grahn-Laasonen kertoi kannastaan keskiviikkona. Myös kansanedustaja Ville Niinistö (vihr) teki kirjastoasiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Sekä ministeri että yliopiston rehtori Jukka Kola sanovat, että keskustelua kansalliskirjaston tilanteesta jatketaan mahdollisimman pian.

”Henkilökunnalle tilanne on äärimmäisen raskas”, Kola kuvaa.

Kola vakuuttaa yliopiston pitävän huolta kulttuuriperinnöstä. Todisteena tästä on hänen mukaansa vasta valmistunut kansalliskirjaston päärakennuksen kunnostus 20 miljoonalla eurolla.

Millainen mies on Kai Ekholm? HS julkaisee Ekholmista henkilökuvan, joka on ilmestynyt aiemmin Helsingin Sanomain Säätiön vuosikertomuksessa 2014. Laaja artikkeli löytyy täältä.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/67ade0289048d91682ca741a2562126d0c71d053-2372095-hs_kansalliskirjasto_050116_06.jpg
Katso miltä näyttää yksi Suomen merkittävimmistä rakennuksista peruskorjauksen jälkeen
Tältä näyttää korjattu Kansalliskirjasto ilman kirjoja. Jokainen pinta on huolella puhdistettu vanhaa kunnioittaen. Lisäksi Kansalliskirjastoon on jätetty muistumia vuosisadan takaa. Vaaleanpunaisen sisääntuloaulan seinässä on pintoja, jotka näyttävät siltä, että ne on unohdettu maalata. Näin ei kuitenkaan ole.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat