Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingin poliitikot kiistelivät suurmoskeijan rakentamisesta – kiihkeimpiä muistutettiin, että kysymys ei ole eri uskontojen paremmuudesta

Kaupunki
 
Mika Ranta / HS
Yksi mahdollinen tontti suurmoskeijalle voisi olla Itä-Pasilassa Mäkelänrinteen uimahallin paikkeilla Mäkelänkadun länsipuolella.
Yksi mahdollinen tontti suurmoskeijalle voisi olla Itä-Pasilassa Mäkelänrinteen uimahallin paikkeilla Mäkelänkadun länsipuolella. Kuva: Mika Ranta / HS

Punavihreiden poliitikkojen ryhmäaloite suurmoskeijan rakentamisen kiirehtimiseksi puhutti valtuutettuja keskiviikkona Helsingissä. Hanke herätti odotetusti kielenkantoja runsaasti puolesta ja vastaan.

Sirkku Ingervo (vas) kannatti moskeijan rakentamista muun muassa nuorten miesten radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. ”On tärkeää, että muslimit tuntevat olevansa tasa-arvoisia myös uskontoaan harjoittaessaan”, Ingervo sanoi.

Hän sai tukea Zahra Abdullahilta (vas) ”Haluamme, että meidät hyväksytään sellaisina kuin me olemme”, Abdullah sanoi.

Hanketta vastustavia valtuutettuja epäilytti moskeijan rahoitus, joka eräiden tietojen mukaan tulisi vanhoillisesta Bahrainista ja sen liittolaisilta.

”Rahoitusjärjestely on muslimiyhteisöjen keskuudessa herättänyt kummastusta ja paljon kysymyksiä”, Abib Mukhtar (kok) totesi. Hän myös ihmetteli, miksi Suomen muslimineuvosto on syrjäytetty hankkeesta.

Perussuomalaisten Harri Lindell epäili palvelukeskusta jopa lumehankkeeksi: ”Puhuminen palvelukeskuksesta on kikkailua, jolla hanke koetetaan saada läpi. Koulutuskeskuksista on runsaasti varoittavia esimerkkejä maailmalla”, Lindell sanoi.

Myös valtuutettu Terhi Koulumies (kok) vastusti hankkeen kiirehtimistä sen arabirahoituksen takia. ”Miten voitaisiin antaa vieraalle valtiolle mahdollisuus rahoittaa täällä uskonnollista toimintaa?” Koulumies ihmetteli.

Sami Muttilainen (vas) kannusti Koulumiehen ajattelua seuraten miettimään, mistä päin tuki Helsingin ortodoksisille ja Vatikaanista tuleville uskontosuunnille tulee.

Suurmoskeijaksi kutsuttua keskusmoskeijaa ovat aktiivisesti Helsinkiin ajaneet Suomen Muslimiliitto, Fokus-yhdistys ja Suomen Musliminaiset. Noin 20 000 kerrosneliön hanke sisältäisi rukoustilan lisäksi myös uskontojen välisen palvelukeskuksen sekä muun muassa kirjaston.

Monet valtuutetut muistuttivat kiihkeimpiä keskustelijoita siitä, että valtuustossa oli keskiviikkona käsiteltävänä kaavahanke, eikä kysymys eri uskontojen paremmuudesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat