Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hukkuiko sata miljoonaa? – HS selvitti, kuinka paljon Helsinki menetti viivästyneen Kruunusillan vuoksi

Helsinki on kärsinyt jättitappiot luovuttaessaan tontteja Laajasaloon rakenteilla olevalta uudelta asuinalueelta, väittää Osmo Soininvaara.

Kaupunki
 
WSP Finland / Helsingin kaupunki
Havainnekuva Laajasalon ja Helsingin keskustan yhdistävistä silloista.
Havainnekuva Laajasalon ja Helsingin keskustan yhdistävistä silloista. Kuva: WSP Finland / Helsingin kaupunki
Fakta

Kruunusillat

 Laajasalon ja Helsingin kantakaupungin välille suunnitellaan niin kutsuttuja Kruunusiltoja. Siltojen päälle tulisi pikaraitiotie sekä pyörä- ja kävelytiet. Autokaistoja ei tule.

 Yhteensä Laajasalosta Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta Merihakaan kulkevat sillat olisivat lähes kaksi kilometriä pitkät. Pikaraitiotien ympärille rakennetaan tiivistä kaupunkia.

 Raitiovaunulla matkustajat pääsisivät Helsingin keskustasta Laajasalon perällä sijaitsevaan Yliskylään 25 minuutissa.

Laajasalo

Helsinki on kärsinyt jättitappiot luovuttaessaan tontteja Laajasaloon rakenteilla olevalta uudelta asuinalueelta, väittää Osmo Soininvaara. Hän kirjoitti asiasta sunnuntaina laajasti levinneen blogikirjoituksen.

Mutta onko väite totta?

Taustalla on Kruunuvuorenrantaa ja Helsingin keskustaa yhdistämään suunniteltu silta. Soininvaara viittaa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaan, jonka vihreä jäsen hän on. Lautakunnalle annetun esityslistan ja selvityksen mukaan silta nostaa kaupungin omistamien maiden arvon reitin varrella 159 miljoonaan euroon.

Esityslistatekstin mukaan kaupunki olisi kuitenkin saamassa tonteista vain noin 40 miljoonaa euroa. Väliin näyttää siis jäävän 119 miljoonan euron tappio.

”Kysyin miksi ja vastaus oli, että Kruunuvuorenrannan tontit on ehditty pitkälti luovuttaa ennen siltapäästöstä”, Soininvaara kirjoitti.

Aiheesta on noussut sosiaalisessa mediassa kohu. Kysyimme kaupungin virkamiehiltä, mitä Kruunuvuorenrannassa tapahtui.

Kiinteistöviraston tonttiosaston päällikön Sami Haapasen mielestä keskustelu on lähtenyt väärille urille.

”Keskustelun aikana vedetyt johtopäätökset ovat ainakin isolta osin virheellisiä. Kaupunki ei siis ole menettänyt leijonan osaa, jos mitään, siltojen tuottamasta maanarvonnoususta sen vuoksi, että kaikki tontit olisi jo luovutettu”, Haapanen sanoo.

Haapasen mukaan Kruunuvuorenrannan tonteista on luovutettu vasta selvästi alle kolmannes. Luovutetuista tonteista noin kolme neljäsosaa on luovutettu säänneltyyn kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon tarkoitettujen tonttien arvo ei sääntelyn vuoksi nouse siltapäätöksen mukana samalla tavalla kuin sääntelemättömien tonttien arvo.

”Mutta totta on, että siitä esityslistatekstistä saa helposti aivan toisenlaisen kuvan”, Haapanen sanoo.

Todellisuudessa esityslistalla olevien mahdollisten ja todellisten myyntivoittojen välinen ero selittyy Haapasen mukaan laskentatekniikalla. Soininvaaran mainitsemassa 159 miljoonan euron mahdollisessa myyntivoitossa on Haapasen mukaan kyse teoreettisesta arvonnoususta, jonka kaupunki saisi, jos se luovuttaisi kaikki Laajasalossa olevat uudisrakentamistontit sääntelemättömään asuntotuotantoon heti Kruunusiltojen valmistumisen jälkeen.

Todellisuudessa tonteista saatavia voittoja pienentää kuitenkin kaksi tekijää.

Ensinnäkin 60 prosenttia tonteista luovutetaan vuokraamalla säänneltyyn asuntotuotantoon. Toisekseen luovuttaminen tapahtuu kertarysäyksen sijaan 30 vuoden aikana. Nämä tulevaisuuden tulot on Haapasen mukaan ”diskontattu tämän päivän arvoon” – on siis laskettu kuinka paljon kaupungille tulevaisuudessa maksettava raha olisi tämän päivän rahan arvossa mitattuna.

Kritiikkiin siitä, että kiinteistövirastossa olisi hötkyilty tontinluovutusten kanssa, Haapanen vastaa vetoamalla kaupungin koviin asuntotuotantotavoitteisiin.

Emmi Tulokas
Kruunuvuorenrannan asuntoalueen rakennustyömaa Laajasalossa 22. helmikuuta.
Kruunuvuorenrannan asuntoalueen rakennustyömaa Laajasalossa 22. helmikuuta.

”Tässä pitää myös kysyä, että mikä olisi ollut vaihtoehto? Olisiko meidän pitänyt jäädä odottelemaan, että josko se siltapäätös sieltä joskus tulee?” hän kysyy.

Se on kysymys, joka selittyy Helsingin kaupungin organisaatiokaaviota tuijottamalla. Lonkeroisen kartan eri haarat tuntuvat välillä kulkevan kohti eri tavoitteita.

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on vuosittaiset kaavoituspäämäränsä ja kiinteistöviraston pitää luovuttaa vuodessa tietty määrä tontteja asuntotuotantoon. Mutta Kruunusiltojen kaltaisissa suurissa joukkoliikennehankkeissa saa suuren roolin myös rahakirstua vartioiva kaupunginkanslia.

Monet HS:n haastattelemat virkamiehet ja poliitikot harmittelevat, että kaupunginkanslia katsoo joukkoliikennehankkeissa usein hyötyjen sijaan kuluja. HS ei tavoittanut kaupunginkaslian rahoitusjohtaja Tuula Saxholmia kommentoimaan väitteitä.

Haastateltujen mukaan Helsingissä syntyy tilanteita, joissa kaupunki haluaa kaavoittamistaan tonteista rahaa, mutta ei pysty tekemään päätöstä tonttien arvoa nostavasta joukkoliikenneyhteydestä. Esimerkiksi Raide-Jokeria on suunniteltu 1980-luvulta lähtien.

Kruunusiltojen tapauksessa kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen raideliikenteeseen pohjaavasta siltayhteydestä jo vuonna 2008, mutta varsinaista rakentamispäätöstä odotellaan edelleen.

Kiinteistöviraston Sami Haapanen myöntää, että virastossa on jouduttu odottelemaan siltapäätöstä. Päätöstä on odotettu, jotta sen tuottama arvonnousu saataisiin realisoitua kovan rahan asuntotuotantoon tarkoitettujen tonttien kaupoissa.

Maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki tunnistaa ongelman.

”Yleinen opetus tästä prosessista on, että olennaiset raideinfrapäätökset pitäisi tehdä varhaisessa vaiheessa. Se on tärkeää sekä maan arvon nousun että alueen kehityksen kannalta”, Sinnemäki sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat