Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Punaväri haalistuu Hakaniemestä – SAK saattaa muuttaa Etelärantaan

Keskusjärjestö SAK jättää pian Hakaniemen, kun se luo STTK:n kanssa uuden järjestön. Uusi järjestö voi päätyä Etelärantaan, EK:n naapuriin.

Kaupunki
 

Hakaniemi

Kauas on tultu lauantaisesta illasta 26. tammikuuta 1918. Tuolloin punaisen Suomen tunnusmerkkeihin kuuluneen työväentalon korkeaan torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi.

Punaiset hävisivät vallankumousyritystä seuranneen sisällissodan, mutta Hakaniemi pysyi Suomen työväenliikkeen linnakkeena. Alueella toimi 1900-luvun kuluessa Suomen Työväen Säästöpankki, työväen osuuskauppa Elanto, Sdp:n puoluetoimisto sekä tietenkin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK).

Nyt, lähes 100 vuotta sisällissodan jälkeen, kokoomuksen Jaana Pelkonen on Kallion seudun suosituin poliitikko ja monet työväenliikkeen instituutiot ovat kadonneet lopullisesti.

Pian Hakaniemen jättää myös SAK. Se hyppää Pitkänsillan eteläpuolelle ensi vuonna, kun SAK ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK muodostavat uuden ammattikeskusjärjestön.

”Hakaniemi on työväenliikkeen keskuksen symbolisena sydämenä kuihtunut jo parikymmentä vuotta”, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander sanoo.

Hannele Rantala
1900-luvun alussa valmistunut Elanto oli merkittävä osa Hakaniemen ja työväenliikkeen symbioosia.
1900-luvun alussa valmistunut Elanto oli merkittävä osa Hakaniemen ja työväenliikkeen symbioosia.

”Tämä jatkaa tätä selkeää trendiä. Pitkä 1900-luku on siinä mielessä ohitse”, Suomen työväenliikkeen historiaan erikoistunut Majander jatkaa.

SAK ja sitä edeltänyt Suomen Ammattijärjestö ovat toimineet Hakaniemessä lähes 110 vuotta.

Vuonna 1907 perustettu järjestö toimi ensin Sirkuskadulla, joka myöhemmin muuttui Paasivuorenkaduksi. Metalliliiton taloon Hakaniemen torin varrella järjestö muutti vuonna 1969.

Ensi vuonna SAK:lla on edessä muutto, sillä uusi keskusjärjestö etsii tiloja keskustan lähettyviltä. Tavoitteena on päästä kävelymatkan päähän eduskunnasta ja muista keskeisistä yhteiskunnallisista vaikuttajista.

”Haluamme ydinkeskustaan, sillä yhteiskunnallista edunvalvontaa tekevän järjestön keskeiset yhteistyökumppanit ovat siellä lähellä”, SAK:n hallintojohtaja Eija Hietanen sanoo.

Hietanen sanoo, ettei uusi keskusjärjestö aloita toimintaansa SAK:n tai STTK:n tiloissa.

Tämä on Majanderin mielestä luonteva ratkaisu.

”Hakaniemellä ollaan jo pitkään viitattu suoraan SAK:hon”, hän sanoo.

”On luontevaa, että uusi keskusjärjestö haluaa jo symbolisestikin ottaa etäisyyttä siihen perinteeseen, jossa se on liitetty puoluepolitiikkaan ja poliittiseen työväenliikkeeseen.”

Majander huomauttaa, että ammattiyhdistysliike on Hakaniemessä myös jatkossa voimakkaasti läsnä, sillä sinne jää esimerkiksi Metalliliiton kaltaisia voimakkaita ammattiliittoja.

”Liitoilla on sekä poliittista että taloudellista muskelia. Niiden ’palatsit’ ovat siellä edelleen.”

Ammattiliittojen lisäksi Hakaniemessä on yhä myös Sdp. Puolue myi viime kesänä perinteisen puoluetoimistonsa ja muutti vuokralaiseksi naapurissa sijaitsevaan Ympyrätaloon.

”Emme katselleet toimitiloja näitä kulmia kauempaa, koska tässä oli hyviä vaihtoehtoja lähellä”, puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo.

Harkitsitteko edes muuttoa pois Hakaniemestä?

”Ei. Tämä on hyvä, keskeinen paikka, jossa porukka tuntee olevansa kotona. Tänne on kaikkien helppo tulla.”

Paananen tuntee myös SAK:n hyvin, sillä hän on työskennellyt ammattiyhdistysliikkeessä pitkään. Hänen mielestään SAK:n ja Hakaniemen yhteinen historia on arvokas.

”Hakaniemessä on tehty paljon hyviä päätöksiä, ja kyllä niitä varmaan vielä jatkossakin tehdään. Paikkojen pitää kuitenkin myös kehittyä. Meidän ja myös ammattiyhdistysliikkeen voima ei ole paikoissa, vaan ihmisissä, jotka tekevät työtä ympäri maata”, Paananen sanoo.

Selvä, mutta mihin SAK:n ja STTK:n muodostama keskusjärjestö voisi hovinsa pystyttää?

Yksi mahdollinen tila uudelle keskusjärjestölle voisi löytyä keskustan Postitalosta.

”Se on aivan ydinkeskustassa, ja ymmärtääkseni siinä on myös tyhjää tilaa. Emme kuitenkaan ole olleet missään yhteydessä sen omistajiin”, SAK:n Eija Hietanen sanoo.

Mahdollista myös on, että SAK:n ja STTK:n muodostama uusi järjestö päätyy Etelärantaan, palkansaajajärjestön rakkaimman vihollisen, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) naapuriin.

”Olemme kartoittaneet erilaisia, mahdollisesti sopivia toimitiloja kolmiossa Eteläranta, Hakaniemi ja eduskunta. Mitään erityistä suosikkialuetta tai tilaa meillä ei ole vielä selvillä”, uuden keskusjärjestön projektipäällikkö Juha Heikkala sanoo.

Osa SAK:laisista pitäisi EK:n viereen muuttamista outona ajatuksena. Heikkala sanoo, ettei tiloja kartoittaessa ole mietitty tällaisia kysymyksiä lainkaan.

”Olemme miettineet ainoastaan tilojen toiminnallisuutta ja yhteyksiä muualle. Emme sitä, olisimmeko liian lähellä jotain muuta tahoa.”

Hannu Lindroos
Näkymä ammattiliittojen toimitalosta Hakaniemen torille.
Näkymä ammattiliittojen toimitalosta Hakaniemen torille.
Työväenliikettä lähellä olevat tahot rakensivat 1960-luvulla toimitalojaan Hakaniemen torin laidalle.
Työväenliikettä lähellä olevat tahot rakensivat 1960-luvulla toimitalojaan Hakaniemen torin laidalle.
Laulaja Sammy Babitzin esiintyi Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa Hakaniemen torilla.
Laulaja Sammy Babitzin esiintyi Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa Hakaniemen torilla.
Neittamo / HS
Hakaniemen tori vuonna 1938.
Hakaniemen tori vuonna 1938.
Liikenne hallitsi Hakaniemen toria 1960-luvulla. Taustalla rakentamista odottava Metalliliiton tontti, jolta oli purettu jugend-tyylinen talo.
Liikenne hallitsi Hakaniemen toria 1960-luvulla. Taustalla rakentamista odottava Metalliliiton tontti, jolta oli purettu jugend-tyylinen talo.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat