Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Seitsemän veljestä Irakista löysivät kodin Suomesta – ”Parhaimpia ovat suomalaiset mummot ja papat”

Al-Bazoonin veljeskatras pakeni Suomeen 1990-luvun alussa. Nyt Helsingissä ja Hyvinkäällä asuvat veljekset toimivat tulkkeina uusille turvapaikanhakijoille.

Kaupunki
 
Seitsemän veljästä Irakista lukevat Seitsemää veljestä
Seitsemän veljästä Irakista lukevat Seitsemää veljestä
Al-Bazoonin perhe pakeni Saddam Husseinin vainoja Suomeen 1990-luvun alussa. Nyt perheen seitsemän veljestä toimivat tulkkeina turvapaikanhakijoille. Mutta miten kääntyy Aleksis Kiven Seitsemän veljestä arabiaksi? Toimittaja: Lari Malmberg. Kuvaus ja leikkaus: Leif Rosas Musiikki: Seitsemän miehen voima, kitarasovitus: Antti Piironen

Tapaamisaikaan on enää 37 minuuttia, kun käy ilmi, että yksi tämän tarinan päähenkilöistä on kateissa. On sovittu, että tehdään lehtijuttu seitsemästä suomenirakilaisesta veljeksestä, jotka kaikki toimivat tulkkeina.

Se on herkullinen ajatus: päivitetään Aleksis Kiven klassikkokirja 2010-luvulle. Mutta hetki ennen yhteishaastattelua veljeksistä toiseksi nuorin, Simon ­al-Bazoon, ilmoittaa, että veljistä toiseksi vanhin, Azhar al-Bazoon, ei tulekaan.

Miten näin voi olla? Kiven Seitsemässä veljeksessä veljeskatraan toiseksi vanhin jäsen Tuomas on se jämpti ja sovitussa pysyvä.

”Voit vain kuvitella, kuinka vaikeaa on yrittää järjestää kaikkia seitsemää veljeä samaan aikaan samaan paikkaan, kun heidän tunteensa muuttuvat koko ajan”, Simon puuskahtaa.

Mutta ei huolta! Kuluu vain viisi minuuttia, ja draama saa onnellisen lopun. Azhar onkin ollut pienillä päiväunilla eikä ole siksi vastannut puhelimeen.

Kohta Thafir, Azhar, Meisin, Hamid, Mahmud, Simon ja Karar järjestäytyvät kameran eteen äitinsä kotona Hyvinkäällä. Seitsemän iloista miestä, hymyt korvissa kuin Otavan tähdillä.

Siinä he nyt ovat: ensin tulleet.

Ensimmäinen turvapaikanhakija-aalto saapui Suomen 1990-luvun alussa. Silloin tuli myös al-Bazoonin kiintiöpakolaisperhe.

Saddam Husseinin vaino ei väistellyt verta eikä pyydellyt anteeksi. Niinpä Karbalan kaupungissa asuneet al-Bazoonitkin lähtivät.

Ensimmäiset vuodet kuluivat pakolaisleirissä Saudi-Arabiassa. Sitten hiekkamyrskyt jäivät taakse ja perhe muutti Turkuun.

”Se oli uusi alku”, Simon sanoo.

Viime vuonna Suomeen saapui taas joukko uutta elämää etsiviä irakilaisia. Al-Bazoonin veljeksille se on tuonut päivätöiden ohelle lisää tulkkauskeikkoja.

Veljekset asuvat nykyään Helsingissä ja Hyvinkäällä, mutta keikkaa on riittänyt vastaanottokeskuksissa ympäri Suomea.

”Pahimmillaan tulkattavaa on ollut 14 tuntia päivässä”, sanoo Mahmud al-Bazoon, veljistä kolmanneksi nuorin.

Ohjelmoija, kokki, koneasentaja, koneistaja, raskaiden koneiden kuljettaja, myyntiedustaja ja merkonomi. Vaikka Turun Pernoossa ei 1990-luvun alussa aina oikein hyväksytty ulkomaalaisia, pikkuhiljaa elämä nosti Irakin seitsemän veljestä selkäänsä.

”Parhaimpia ovat suomalaiset mummot ja papat. Heiltä me saimme parhaat neuvot siitä, miten täällä Suomessa ollaan”, Simon al-Bazoon sanoo.

Virallisemmassa kotouttamisjärjestelmässä sen sijaan olisi ollut veljesten mukaan parantamisen varaa. Pojille opetettiin kyllä kieltä muttei juuri kulttuuria.

”No esimerkiksi sellainen pieni asia, että Irakissa julkinen kiroilu koetaan loukkaavaksi. Kun sitten joku poika sanoi bussi­pysäkillä ’vittu’, emme tajunneet, ettei hän yritä loukata ­meitä. Oli tulla tappelu”, Mahmud al-Bazoon muistelee.

Al-Bazoonit pelkäävät, ettei Suomessa ole ymmärretty, mihin kulttuurierojen viidakkoon turvapaikanhakijat joutuvat.

”Pitäisi kysyä neuvoa niiltä, jotka ovat jo kohdanneet nämä ongelmat. Siis aiemmin tulleilta turvapaikanhakijoilta”, Simon sanoo.

Kiven kirjassa veljekset eivät pysty vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja muuttavat siksi syvälle metsään Impivaaraan.

Simon al-Bazoon vakuuttaa, että impivaaralaisuus on totta. Ja vielä pahempaa: se on tarttuvaa!

”Minustakin on tullut sellainen. Väkijoukoissa ihmisten kosketukset ahdistavat, enkä enää osaa nauraa julkisesti kovaan ­ääneen. Meistä on tullut ne seitsemän veljestä”, Simon julistaa.

Otetaan vaikka Aleksis Kiven Aapo, veljeksistä kolmanneksi vanhin. Hän on harkitsevainen ja kova tarinankertoja. Irakin veljeksistä kolmanneksi vanhin on Meisin. Onko Meisinissä Aapon luonteenpiirteitä?

”On! Hänkin kertoo tarinoita”, Karar huudahtaa.

No entäs sitten Simeoni, liuhuparta? Keittääkö Hamid koko veljeskatraalle herneet?

”Joo. Se on oikeastikin meidän kokki!” sanoo Meisin eli ”Aapo”.

Vielä yksi. Esikoispoika Juhani on ankara ja hidasoppinen. Löytyykö esikoispoika Thafirista näitä luonteenpiirteitä?

”Ei Thafir ainakaan ole hidasoppinen: hän on valmistunut yliopistostakin. Eikä hän ole ankarakaan”, Simon lisää.

Sitten käy ilmi vielä toinen huojentava asia: seitsemän veljestä eivät olekaan perheen ai­noat lapset. ”Meillä on myös kaksi siskoa”, Simon kertoo.

Ja kuinka ollakaan, hekin tekevät keikkaa tulkkeina.

Nuorimmaista veljeksistä, Kararia, naurattavat edelleen Seitsemän veljeksen luonteenpiirteet.

”Olen Eero”, hän julistaa. ”Se älykäs toisinajattelija.”

Kun ihmisten väliset jännitteet kasvavat, tarvitaan välittäjiä, jotka pystyvät toimimaan kahden maailman välillä. Pakolaiskriisin aikana sellaisia ovat olleet tulkit.

Al-Bazoonin veljekset kertovat, että jatkuva hädän katsominen on tuntunut pahalta, mutta toisaalta on ollut hienoa päästä kertomaan tulijoille Suomesta.

Tulkkaukset ovat johtaneet myös outoihin tilanteisiin. Nyt Suomeen on tullut myös irakilaisia, jotka kannattivat Saddam Husseinin hallintoa. Veljekset ovat siis auttaneet niitä, joiden vuoksi he joutuivat 25 vuotta sitten jättämään kotimaansa.

”Onhan se tietysti vähän ironista”, Karar sanoo.

”Mutta tulkilla ei saa olla mielipiteitä. Tällaiset eivät voi vaikuttaa tulkkaukseen”, Simon sanoo.

Se on suomalaisen viileä tapa suhtautua politiikkaan. Ovatko veljekset nykyään irakilaisia vai suomalaisia?

”En ole käynyt Irakissa 25 vuoteen. Taidan kyllä olla enemmän suomalainen kuin irakilainen”, Mahmud sanoo.

Simon on samaa mieltä.

”Tuntemattomien kanssa koen kyllä itseni edelleen välillä vähän ulkomaalaiseksi”, hän sanoo.

”Tuttujen kanssa sellaista tunnetta ei enää tule.”

Seitsemän veljestä kääntävät Seitsemää veljestä arabiaksi. HS.fi/hstv
YLE TV 2
Seitsemän veljestä -elokuva oli ensi-illassa vuonna 1939.
Seitsemän veljestä -elokuva oli ensi-illassa vuonna 1939.
Leif Rosas
Mahmud, Karar, Thafir, Azhar, Simon, Hamid ja Meisin al-Bazoon tulivat Suomeen kiintiöpakolaisina vuonna 1993.
Mahmud, Karar, Thafir, Azhar, Simon, Hamid ja Meisin al-Bazoon tulivat Suomeen kiintiöpakolaisina vuonna 1993.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat