Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Espoo houkuttelee hipstereitä – Keran teollisuusalueelle suunnitellaan uutta elämää

Keran teollisuusalue on tuntematon monelle espoolaiselle, mutta nyt alueelle etsitään ideoita myös pohjoismaisella kilpailulla.

Kaupunki
 
Rio Gandara / HS
Arkkitehdeillä Heikki Riitahuhdalla (vasemmalla edessä), Jaakko Lehtosella, Risto Kärkkäisellä ja Sami Logrenilla (oik.) on haasteena pohtia, mitä syntyy SOK:n logistiikakeskuksen paikalle tulevaisuudesssa.
Arkkitehdeillä Heikki Riitahuhdalla (vasemmalla edessä), Jaakko Lehtosella, Risto Kärkkäisellä ja Sami Logrenilla (oik.) on haasteena pohtia, mitä syntyy SOK:n logistiikakeskuksen paikalle tulevaisuudesssa. Kuva: Rio Gandara / HS
Fakta

Innovaatioita maailmalle

 Nordic Built Cities Challenge -hankkeessa etsitään uusia älykkäitä ratkaisuja, joilla edistetään kestävää kehitystä kaupungeissa. Niistä toivotaan myös eri puolille maailmaa sopivia vientituotteita.

 Hankkeessa pyritään löytämään uusia yhteisöllisyyttä edistäviä asumisen muotoja.

 Neljästä loppukilpailuun päässeestä työryhmästä valitaan voittaja toukokuussa.

 Kesäkuussa Helsinkiin kokoontuu parisensataa kaupunkisuunnittelijaa ja asumisen asiantuntijaa vaihtamaan ideoita ja kokemuksia.

Kera

Keran alue sijaitsee keskellä Espoota, mutta valtaosalle ihmisistä se on vain asema Kilon ja Kauniaisten välillä.

Autioita teollisuushallien raatoja ja graffiteja – aseman pohjoispuoli on ankeaa katsottavaa rantaradan varressa Espoossa.

Nimensä alue sai vuonna 1958 suljetusta keramiikkatehtaasta. Viime aikoina aluetta ovat leimanneet lähinnä SOK:n tytäryhtiön Inex Partnersin valtavat varastohallit ja niiden ympärillä pyörivä ruokarekkojen ralli.

Alue hiljenee kokonaan vajaan parin vuoden päästä, kun logistiikkayhtiö siirtyy lopullisesti Sipooseen. Sitten tyhjentyvällä alueella on mahdollisuus uuteen elämään.

Kera on siis keksittävä uudelleen! Mutta miten?

”Se onkin visainen kysymys, sillä paikka ei houkuttele meren läheisyydellä, tunnelmallisilla, vanhoilla tiilirakennuksilla tai vaihtelevalla maastolla”, sanoo projektin vetäjä Raija Rinta-Erkkilä SOK:n kiinteistötoiminnoista. Keskusliike omistaa yli 21 hehtaarin maa-alueen.

Alueelle etsitään nyt vihreitä ja villejä ideoita, joiden löytämisessä auttaa myös Pohjoismaisen ministerineuvoston järjestämä kilpailu. Siinä neljä tiimiä, jotka on koottu kaupunkisuunnittelijoista sekä kierrätyksen ja asumisen asiantuntijoista, työstää ideoitaan SOK:lle.

”Kera voi houkutella täysin uusilla tavoilla. Tänne voidaan kehitellä esimerkiksi kierrätystä ja asumisen uusia muotoja ja yhteisöllisyyttä”, sanoo innovaatioasiantuntija Malin Kock Hansen.

Hän vetää Nordic Built Cities Challenge -hanketta, johon Espoon Kera valittiin 11 ehdokkaan joukosta Suomesta. Muita osallistujia ovat muun muassa Malmö, Oslo ja Kööpenhamina.

Raideliikenne on Keran valttina toisin kuin esimerkiksi rakenteilla olevassa Suurpellossa, joka lymyää Keskuspuiston, Kehä II:n ja Turunväylän kainalossa, bussiyhteyden varassa.

Keran raideyhteys sen sijaan on vahvistumassa. Sitten kun uusi kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen avautuu, junat pysähtyvät asemalla tiuhaan. Jos vielä syntyy pikaraitiotie Karamalmista Matinkylään, paikasta tulee vilkas joukkoliikenteen solmukohta.

Espoon kaupunki haluaa, että uudesta kaupunginosasta kasvaisi vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunginosa.

Rouhean urbaanilla asuinalueella asukkaat kävelisivät ja pyöräilisivät asemalle, jossa olisi tietysti kunnolliset pyöräparkit ja selkeät opasteet.

Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto
Keran keskustasta kaavaillaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden paikkaa.
Keran keskustasta kaavaillaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden paikkaa.

Parhaimmillaan väki pääsisi julkisilla kulkuvälineillä 20 minuutissa eri puolille Espoota, Pasilaan ja Helsingin keskustaan.

Asema houkuttelisi todennäköisesti myös osaa Nokian 3 500 työntekijästä. Keraan kävelee läheiseltä teknologiakampukselta kymmenessä minuutissa.

”Koska yhä useamman työ muuttuu liikkuvammaksi, miksei asemallakin voisi olla työpisteitä”, pohtii arkkitehti Tuomo Näränen. Hän ideoi uutta Keraa Espoon kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Aseman lähistölle voisi tulla urbaaneja umpikortteleita sekä viihtyisiä katutason kahviloita ja liiketiloja. Yksi maanomistajista, Nokia, toivoo teknologiapuistonsa kylkeen asuintaloja.

”Kortteleihin syntyisi sykettä, jos monenlaisia ihmisiä saataisiin yhteen kuin kylässä”, ehdottaa kilpailun finaaliin päässeen Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rönkä.

Asukkaita voitaisiin innostaa luomaan sosiaalista ympäristöä vaikkapa kaupunkiviljelyllä.

”Istutuslaatikoita voitaisiin sijoittaa osaksi puistoa, ja asukkaat voisivat yhdessä muokata viljelmiä tarpeen mukaan”, hahmottelee yleiskaavasuunnittelija Ville Ahvikko.

Muutoinkin asukkaille voitaisiin tarjota tilaisuuksia osallistua ympäristönsä muokkaamiseen.

Jatkossa voitaisiin Ahvikon mukaan huomioida ylipäänsä tavaroiden ja palveluiden kiertotalous, joka on kasvava trendi myös Suomessa.

Jotta Keraan saataisiin kuhinaa ja pöhinää, arkkitehdit haluaisivat houkutella sinne startup-yrityksiä.

”Jättimäiset varastohallit tosin eivät ole paikkoja mielenkiintoisimmasta päästä, mutta muutostahan voisi toteuttaa joustavalla otteella”, arvelee arkkitehti Risto Kärkkäinen arkkitehtitoimisto Hukkatilasta, joka valittiin loppukilpailuun.

Ideoinnissa on myös heitetty ajatus siitä, että logistiikkakeskuksen rakenteita, kuten purettavien teollisuushallien jätemateriaaleja, kierrätettäisiin paikalle tulevissa rakennuksissa. Siten Keraan jäisi merkkejä ja muistoja entisestä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat