Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinki on yllättävän humalahakuinen kaupunki – näissä kaupunginosissa juodaan eniten

Helsinkiläinen ei tupakoi, on hoikka ja syö kiltisti kasviksensa – mutta juo merkillisen paljon myös hyvinvoivissa kaupunginosissa.

Kaupunki
 
Sami Kero / HS
Juha Sutinen (oik) pelasi pikashakkia Tapsa Talasterää vastaan Ravintola Centralissa Ullanlinnassa maanantai-iltana. Robin Johansson piti pelitauon.
Juha Sutinen (oik) pelasi pikashakkia Tapsa Talasterää vastaan Ravintola Centralissa Ullanlinnassa maanantai-iltana. Robin Johansson piti pelitauon. Kuva: Sami Kero / HS
Tästä on kyse

Näin tutkimus tehtiin

 Tutkimusaineisto perustuu THL:n tuoreimpiin valtakunnallisiin alueellisiin terveys- ja hyvinvointikyselyihin, joista on poimittu erikseen helsinkiläisten vastaukset vuosilta 2013–2015.

  Helsinkiläisiä vastaajia on tänä aikana ollut vajaat 10 000.

 Vastaajat ovat yli 20-vuotiaita.

 Taustamuuttujina on tarkasteltu esimerkiksi ikää, koulutustasoa, sukupuolta ja aluetta, joita tutkimuksessa ovat Helsingin peruspiirit.

Helsinki on yllättävän humalahakuinen kaupunki. Pääkaupungissa on myös muuta Suomea enemmän liikaa alkoholia käyttäviä, erityisesti Ullanlinnan, Kallion, Alppiharjun ja Kampinmalmin peruspiireissä.

Näin kertoo kaupungin tietokeskuksen tuore selvitys terveydestä ja elintavoista alueittain. Helsingin tiedot on poimittu erilleen THL:n valtakunnallisista luvuista. Alkoholin kulutusta mitataan vastauksilla audit-testiin, siis siihen samaan, jota yleisesti käytetään esimerkiksi työterveysasemilla ja neuvoloissa.

Muilla mittareilla helsinkiläinen pitää terveydestään parempaa huolta kuin suomalainen yleensä. Harvempi polttaa, jättää kasvikset tai liikunnan väliin tai on ylipainoinen. Useampi kokee terveytensä yhtä hyväksi kuin muualla Suomessa, joskin masennus on yleistä.

Selitys tälle on pitkälti pääkaupunkiseudun muuta maata korkeampi koulutustaso, mutta alkoholin tapauksessa tämä ei täysin riitä syyksi. Hyvinvoiva Etelä-Helsinki näkyy myös alkoholitilastoissa vahvasti.

Ei kyllä yllätä, huudahtavat Ullanlinnassa asuvat Robin Johansson ja Juha Sutinen.

”Kaikkihan täällä ovat juoppoja”, Johansson lisää ja siirtää sotilasta rivakasti eteenpäin šakkilaudalla. Meneillään on pikašakkiturnaus ravintola Centralissa, ja Tapsa Talasterä on vahvoilla.

Sutinen maistelee vieressä olutta. Ehkä täällä asuvilla ihmisillä on vapaa-aikaa enemmän, Sutinen miettii. On aikaa juoda enemmän.

”Juominen ei täällä rajoitu viikonloppuun. Se on enemmän drinkillä käyntiä. Muualla ehkä enemmän vedetään tuubat”, Sutinen jatkaa.

Johansson on eri mieltä. ”Kyllä täällä on jengi aika tukka täynnä.”

Humala ei siis liene aivan tuntematon etelähelsinkiläisille.

Helsinkiläisten omaa kokemusta elintavoistaan ei aiemmin ole koottu aivan samalla tavalla yhteen alueittain. Tutkija Elise Haapamäki sanoo, että aineiston avulla ei vielä voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä elintapojen syvemmistä syistä. Tähän tarvittaisiin vielä lisää tutkimusta.

”Siihenhän kaikki tällainen tutkimus tähtää, että palveluja pysyttäisiin suunnittelemaan paremmin”, Haapamäki selittää.

Tutkijan mukaan tulokset eivät juuri yllättäneet. Monia alueellisia eroja terveyteen vaikuttavissa tavoissa voi lukea rinnan esimerkiksi asuntokantaa ja koulutusta mittaavien tilastojen kanssa.

Alkoholia tosiaan käyttää mittareiden mukaan liikaa useampi kuin joka kolmas helsinkiläinen. Suuri kulutus on yleisempää nuorissa ikäryhmissä, ja myös sukupuolten väliset erot ovat yhä mittavia.

Alkoholia kuluu eniten vähän koulutetuilla miehillä, mutta myös korkeasti koulutettujen miesten luvut ovat suuria. Liikakäytöltä suojaa jonkin verran perhe: synkimmät luvut osuvat yksinasujille.

Alkoholin liikakäyttö oli tavallisinta kantakaupungissa ja harvinaisinta Itä- ja Länsi-Pakilassa sekä Munkkiniemessä. Humalahakuinen juominen sen sijaan jakautui alueittain hiukan eri tavalla: se oli edelleen yleistä Kalliossa ja Alppiharjussa mutta harvinaisempaa eteläisimmissä peruspiireissä.

Sitä esiintyi sen sijaan paljon Myllypurossa, jossa liikakäytön luvut taas olivat maltillisia.

Juominen on erilaista eri kaupunginosissa, uskoo Ullanlinnassa asuva Eetu Halmesmäki ja siemaisee viinilasistaan. Miehen nauttima punaviini on Malbec-rypäleestä valmistettua, sillä Halmesmäen mielestä ei ole yhdentekevää, mitä lihapullien kyytipoikana nauttii.

”Täällä safkataan ja juodaan samaan aikaan. Täällä on tapana vetää lounasviini tai dinner-viinit, mutta se jää siihen”, Halmesmäki kuvailee.

Ullanlinnassa varmasti juodaan määrällisesti paljon, Halmesmäki uskoo, mutta se ei usein tarkoita humaltumista.

”Me olemme nyt juoneet lasilliset viiniä ruoan kanssa. Monet tekevät niin vaikka päivittäin. Mutta me olemme lähdössä tästä himaan nukkumaan.”

Muissa terveystottumuksissa Helsinki on muuta maata paremmalla tiellä.

Päivittäin tupakoivia aikuisia on vain 14 prosenttia. Korkeasti koulutetut käyttäytyvät samoin Helsingissä kuin muuallakin maassa – harva polttaa. Toisaalta vähän koulutetut helsinkiläiset polttavat enemmän kuin vähän koulutetut suomalaiset yleensä.

Päivittäin tupakoivista moni myös käyttää liikaa alkoholia. Tupakoivien osuus on suurin Mellunmäessä, Myllypurossa, Pasilassa, Pukinmäessä, Kaarelassa ja Pitäjänmäessä.

Helsinkiläisistä aikuisista 13 prosenttia on lihavia. Noin viidennes syö niukasti tuoreita kasviksia. Varmimmin kasviksia löytyy lautaselta Tuomarinkylässä ja Lauttasaaressa, harvimmin Pukinmäessä. Yksi ihmisten valintoja paljon selittänyt tekijä oli mahdollisuus lounaaseen työpaikan tai oppilaitoksen ruokalassa. Se auttaa muistamaan kasvikset.

Noin kolmannes aikuisista liikkuu aktiivisesti Helsingissä. Luvut ovat parhaita kantakaupungissa. Liikunnan väliin jättäviä on eniten Pasilassa ja Itä-Helsingissä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat