Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ensihoitotehtävien määrä kasvanut rajusti Helsingissä – ”Henkilöstön työkuorma on valtava”

Vuonna 2 000 ambulanssi hälytettiin Helsingissä paikalle hieman alle 35 000 kertaa, ja viime vuonna ensihoitotehtävien määrä oli noussut jo 54 596:een.

Kaupunki
 
Mika Ranta / HS
Anssi Posio täydensi ambulanssin hoitovälineistöä Kallion keskuspelastusasemalla viime keväänä.
Anssi Posio täydensi ambulanssin hoitovälineistöä Kallion keskuspelastusasemalla viime keväänä. Kuva: Mika Ranta / HS

Kaikki Helsingin pelastuslaitoksen ambulanssit ovat yhä useammin samanaikaisesti kiinni ensihoitotehtävissä. Jos muuta ei ole tarjolla, pitää hätiin lähettää ensin paloautolla liikkuva yksikkö.

”Henkilöstön työkuorma on valtava. Kaupungilta on pyydetty lisäresursseja, mutta niitä ei ole tullut kymmeneen vuoteen”, kertoo ensihoitopäällikkö Kari Porthan Helsingin pelastuslaitokselta.

Ensihoitotehtävien määrä on sen sijaan kasvanut rajusti. Vuonna 2000 ambulanssi hälytettiin Helsingissä paikalle hieman alle 35 000 kertaa, ja viime vuonna ensihoitotehtävien määrä oli noussut jo 54 596:een eli ennätyslukemiin.

Tehtäviä oli lähes 1 400 enemmän kuin vuonna 2014.

Viime vuonna ensihoitotehtäviä oli siis keskimäärin 150 vuorokaudessa. Porthanin mukaan ensihoitotehtävien määrä on ollut kasvusuunnassa myös tänä vuonna.

Ensihoitotehtävien määrän lisääntymistä selittää muun muassa se, että Helsingissä on koko ajan enemmän asukkaita. Suurten ikäluokkien ansiosta myös ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa.

”Vuonna 2008 ensihoitopotilaista 25 prosenttia oli yli 65-vuotiaita. Toissa vuonna yli 65-vuotiaiden osuus oli noussut jo 45 prosenttiin”, Porthan sanoo.

Samaan aikaan yhä useampi vanhus on laitoshoidon sijasta kotihoidossa. Ensihoitotehtävien määrää on Porthanin mukaan kasvattanut erityisesti juuri se, että koko ajan sairaampia vanhuksia hoidetaan kotona.

”On tiettyjä potilaita, jotka kuormittavat meitä paljon. Lyhyen ajan sisällä voi olla useita kymmeniä tehtäviä.”

Aina paikalle ei Porthanin mukaan tarvittaisi ensihoitoa. Helsingin pelastuslaitos yrittääkin pohtia hätäkeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa, miten ensihoidon työkuormaa voisi pienentää. Käytännössä tällaisia keinoja olisi esimerkiksi kotisairaanhoidon valmiuksien nostaminen ja hätäkeskuksen riskiarvion päivittäminen.

Tavoitteena on siis luoda nykyistä yksilöidymmät ohjeet siitä, milloin tilanne on niin akuutti, että ambulanssi on tarpeen. Ensihoitoa on turha kuormittaa silloin, jos tilanteen pystyisi hoitamaan potilaan turvallisuutta vaarantamatta esimerkiksi omalääkärin kautta.

Mitään nopeita muutoksia on tuskin luvassa, koska päätöksiä pitää tehdä ministeritasolla asti. Hätäkeskusta ohjaa ja valvoo sisäministeriö.

”Tämä ei ole mikään yksinkertainen asia”, Porthan toteaa.

Porthan painottaa, että kenenkään ei pidä alkaa nostaa rimaa hätäkeskukseen soittamisen suhteen. On viranomaisten tehtävä puntaroida, kuinka akuutti tilanne on ja mikä on paras toimintatapa – potilaan ei pidä yrittää ratkoa tällaisia asioita.

Suurin osa Helsingin ensihoitotehtävistä liittyi viime vuonna aiempien vuosien tapaan peruselintoimintojen häiriöihin. Sydämen, verenkierron, hengityksen ja tajunnan vakavat häiriöt muodostivat noin 40 prosenttia tehtävistä.

Ensihoitopalvelun järjestäminen on sairaanhoitopiirien vastuulla. Helsingissä pelastuslaitos toimii ensihoitopalvelujen tuottajana.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat