Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Anni Sinnemäki puolustaa kritisoituja kaupunkibulevardeja – ”Olisivat tärkeitä koko Suomelle”

Kaupunki
 
Jukka Gröndahl / HS
Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki uskoo, että kaupunkibulevardeista voidaan tehdä viihtyisiä ja terveellisiä asuinpaikkoja.
Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki uskoo, että kaupunkibulevardeista voidaan tehdä viihtyisiä ja terveellisiä asuinpaikkoja. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Fakta

Mallia on haettu ulkomailta

 Helsinki suunnittelee sisääntuloväylien muuttamista asuinkaduiksi. Muutos tehtäisiin pääosin Kehä I:n sisällä.

 Mallia kaupunkibulevardeihin on haettu muun muassa Yhdysvalloista ja Ranskasta.

 Bulevardit sisältyvät Helsingin yleiskaavaehdotukseen, joka etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

 Bulevardit ovat saaneet kritiikkiä monilta tahoilta. Espoo ja Vantaa eivät vastusta itse bulevardeja, mutta toivovat Helsingiltä apua niiden aiheuttamien seurausten hoitamiseen.

Helsinki paisuu, venyy ja kuplii. Siksi asioiden nykytilaan on apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) mukaan hyödytöntä takertua.

”Helsingin seudun arvioidaan kasvavan noin 600 000 ihmisellä seuraavien 35 vuoden aikana. Ei voida odottaa, että liikennejärjestelmä voisi säilyä täsmälleen samanlaisena kuin se on nyt”, Sinnemäki sanoo.

Kyse on Helsinkiin suunniteltavista kaupunkibulevardeista. Ne kun ovat viime kuukausina joutuneet niin Espoon ja Vantaan kuin Uudenmaan ely-keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalveluidenkin hampaisiin.

Kaupunkibulevardeilla viitataan Helsingin suunnitelmiin muuttaa kaupungin sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella asuinkaduiksi. Suunnitelmia on arvosteltu rajusti.

Kriitikoiden mukaan bulevardit siirtäisivät liikenneruuhkat Helsingin rajojen ulkopuolelle ja haittaisivat liike-elämää. Kaiken lisäksi niiden varrella asuminen olisi melun ja saasteiden takia epämiellyttävää.

Sinnemäki on toista mieltä.

Otetaan ensiksi se talous. Sinnemäen mukaan kaupunkibulevardien tarkoitus on nimenomaan vahvistaa Helsingin ja samalla koko Suomen taloutta.

Suomen kansantuotteesta jo yli kolmannes syntyy Helsingin seudulla, jonka työssäkäyntialueista tärkein on Helsingin keskusta. Kun nykyisten moottoriteiden päälle rakennetaan asuntoja, Helsinki pystyy Sinnemäen mukaan hidastamaan asuntojen hinnannousua kantakaupungissa ja luomaan koteja työpaikkojen lähelle.

Samalla kasautuu muitakin etuja: kun ihmisiä on paljon pienellä alueella, sinne kannattaa perustaa kahviloita, kauppoja, kampaamoita ja muita kulutustuotteita myyviä yrityksiä. Tämä tarkoittaa työpaikkoja. Tiiviin ja viihtyisän kaupungin on todettu kansainvälisissä tutkimuksissa vetävän puoleensa myös 2000-luvun kasvualojen yrityksiä: siis asiantuntijayrityksiä, jotka elävät innovaatioista, eivätkä ole riippuvaisia autoteistä.

”Tällaiset yritykset hakeutuvat paikkoihin, joiden lähellä sijaitsee esimerkiksi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja”, Sinnemäki sanoo.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja Aalto-yliopiston dosentti Anssi Joutsiniemi kirjoittivat viime viikolla HS:ssä julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan, että Helsinki luottaa liikaa kaupungin tiivistämisen mukanaan tuomaan talouskasvuun. Sinnemäki ei kritiikkiin usko.

”Heidän kirjoituksessaan ei ollut minkäänlaisia lukuja siitä, ettei tiivistämisestä seuraisi kaupunkitaloudellisia etuja.”

Mutta lukuja ei ole hänelläkään. Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksissä todetaan, että kasautumiseduista on tutkimusnäyttöä. Teorian yhteyttä käytäntöön ei kuitenkaan voida todistaa etukäteen.

”On totta, ettei meillä ole takeita, että kaikki alueet toimisivat samalla tavalla. Asuntojen hintoja katsomalla tulee kuitenkin selväksi, että nimenomaan kantakaupunkimaiselle asumiselle kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, joten siksi sitä kannattaa tehdä lisää”, Sinnemäki sanoo.

Kaupunkibulevardien tarkoitus on vahvistaa Helsingin keskustaa. Ei kai nyt olla unohtamassa, että keskustan ulkopuolellakin on työpaikkoja ja koteja? Ei olla, vakuuttaa Sinnemäki.

Hänen mukaansa Helsingin seudulla pystyy tulevaisuudessa liikkumaan vähintään yhtä sukkelasti kuin nykyäänkin. Liikennevälineet vain tulevat muuttumaan.

Poliitikkojen tapaan Sinnemäki puhuu mieluummin ”joukkoliikenteen vetovoiman kasvattamisesta” kuin yksityisautoilun vähentämisestä, mutta tosiasia on, että kaupunkibulevardit toimivat vain, jos yksityisautoilua karsitaan dramaattisesti.

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan kaupunkibulevardit pystyvät välittämään vain noin puolet siitä liikenteestä, jonka nykyisten sisääntuloteiden kaltaiset moottoritiet pystyvät välittämään liikennevaloista vapailla alueilla. Tämä johtuu muun muassa siitä, että bulevardeille kuljetaan tasoliittymien kautta.

Ruuhkautumisuhan vuoksi Helsinki onkin jo pohtinut esimerkiksi ruuhkamaksujen ja pysäköinnin hinnankorotusten vaikutusta autoilun vähenemiseen. Bulevardien välityskykyä voidaan nostaa myös esimerkiksi rakentamalla osa niiden liittymistä eritasoliittymiksi.

Kepin lisäksi tarjotaan myös porkkanaa: bulevardisointisuunnitelmat nojaavat ajatukseen siitä, että iso osa autoilijoista siirtyisi Kehä I:n sisälle kaavaillun laajan pikaraitiotieverkon käyttäjiksi.

Helsingin seudulla on kuitenkin pitkä historia etanan vauhdilla etenevistä joukkoliikennehankkeista – esimerkiksi Raide-Jokeria on suunniteltu jo 1980-luvun lopulta lähtien. Onko olemassa vaara, että Helsinki vaikeuttaa yksityisautoilua, mutta korvaavaa liikennejärjestelmää ei synnykään?

”Uskon, että vuosi 2016 on merkkipaalu, jolloin Helsinki päättää sekä Kruunuvuorensillan että Raide-Jokerin rakentamisesta. Kun pikaraitiotiet sitten tulevat käyttöön, ne toivottavasti markkinoivat itse itseään. Silloin myös uusien raideinvestointien tekeminen helpottuu”, Sinnemäki sanoo.

Helsingin naapurikunnissa autoilun vähentäminen tarkoittaa sitä, että juna- ja metroasemien viereen pitää rakentaa koko joukko uusia liityntäpysäköintipaikkoja.

Juuri tämä on ollut yksi Espoota ja Vantaata hermostuttaneista tulevaisuuden visioista. Sinnemäki vakuuttaa, ettei Helsinki aio livahtaa yhteisistä maksutalkoista.

”Helsingin seudun ja valtion välisissä mal-neuvotteluissa (maankäytön, asumisen ja liikenteen) on jo käyty läpi kustannusten jakoa”, Sinnemäki huomauttaa.

Oikaisu 15.3.2016 kello 10:38: Bulevardit pystyvät välittämään noin puolet vähemmän liikennettä kuin nykyiset sisääntulotiet. Välityskyvyn pienentyminen johtuu ennen kaikkea tasoliittymistä. Jutussa kerrottiin ensin, että bulevardien välityskyky pienenee murto-osaan nykyisestä alhaisempien nopeusrajoitusten vuoksi. Oikaisu 5.4. 2016 kello 16.43: Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan kaupunkibulevardit pystyvät välittämään vain noin puolet siitä liikenteestä, jonka nykyisten sisääntuloteiden kaltaiset moottoritiet pystyvät välittämään liikennevaloista vapailla alueilla. Aiemmin jutussa luki, että bulevardit pystyvät välittämään noin puolet siitä liikenteestä, joka kulkee nykyisin sisääntuloväylillä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat