Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Säästöt iskevät eläinmuseoon – näyttelyiden rakentaminen loppuu, aukioloajat voivat supistua

Aika pysähtyy Suomen suosituimpiin museoihin kuuluvassa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, koska osana Helsingin yliopistoa sekin joutui säästökuurille.

Kaupunki
 
Kimmo Räisänen
Gunborg Gayer käy lastenlastensa kanssa usein Luomuksessa. Tiistaina museoseurana olivat Amos Salin (vas.) ja Magnus Silén.
Gunborg Gayer käy lastenlastensa kanssa usein Luomuksessa. Tiistaina museoseurana olivat Amos Salin (vas.) ja Magnus Silén. Kuva: Kimmo Räisänen
Tästä on kyse

Yliopisto vähentää henkilöstöään

 Helsingin yliopisto vähentää henkilöstömääräänsä vuoden 2017 loppuun mennessä noin 980 hengellä.

 Irtisanomiset ja muut säästöt ovat seurauksia hallituksen tekemästä määrärahojen leikkauksesta.

 Yliopiston mukaan säästötarve on 2019–2020 eli Juha Sipilän hallituskauden lopulla 106 miljoonaa euroa vuodessa. Jo tänä vuonna säästötarve on 49 miljoonaa euroa.

Etu-Töölö

Seitsenvuotiaiden serkusten Amos Salinin ja Magnus Silénin katseet nauliutuvat valtavassa vitriinissä seisovaan villamammutin jäljennökseen. Mammuttien vetovoiman onkin riitettävä pitkään, sillä Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) ei aio enää rakentaa uusia näyttelyitä.

Myös museon aukioloaikoja saatetaan supistaa.

Suomen suosituimpiin museoihin kuuluva Luomus on osa Helsingin yliopistoa, joten hallituksen koulutusleikkaukset heijastuvat rajulla tavalla myös siihen. Museon vuosibudjetista putoaa pois noin miljoona euroa.

Museon johto linjaa tuoreessa päätöksessään, että vaihtuvien näyttelyiden tai uusien pysyvien näyttelyiden rakentaminen lopetetaan säästösyistä.

”Pitää paikkansa”, sanoo Luomuksen johtaja, professori Leif Schulman.

”Tämä tarkoittaa sitä, ettemme pysty jatkossa tuottamaan uutta sisältöä yleisölle. Pysyviä näyttelyitä koitamme ylläpitää.”

Viime vuoden lopussa avautunut, ilmastonmuutosta esittelevä Muutosta ilmassa -näyttely on siis jäämässä viimeiseksi uudeksi sisällöksi aiemmin Eläinmuseona tunnetussa Luomuksessa. Näyttely on pysyvä ja siinä on paljon tietoa, joka vaatii päivittämistä.

Leif Schulman vakuuttaa, että tietoja myös tullaan päivittämään.

Päivitystyötä ei tee kuitenkaan Luomuksen näyttelytiimi, koska se lopetettiin viime viikolla. Osa tiimin jäsenistä irtisanottiin, osa jatkaa työtään uusiksi myllättävässä organisaatiossa.

Yksi viime viikolla irtisanotuista on näyttelypäällikkönä työskennellyt Kirsi Hutri.

”Näyttelytiimistä irtisanottiin minun lisäkseni toinen näyttelyamanuensseista”, Hutri sanoo.

Hutri kertoo aavistelleensa, että koulutusleikkaukset ja niitä seuranneet Helsingin yliopiston yt-neuvottelut toisivat tullessaan muutoksia myös Luomuksen toimintaan.

”Tuli kuitenkin hieman yllätyksenä, että kaikki näyttelyiden rakentaminen päättyy. Kaikki tapahtui todella nopeasti”, Hutri toteaa.

Museon henkilöstöstä vähennetään 15 prosenttia vuoden 2017 loppuun mennessä. Kolme neljäsosaa heistä irtisanotaan, neljännes vähenee eläköitymisten ja määräaikaisuuksien lopettamisten kautta.

Luomuksen kävijämäärät ovat kasvaneet kovaa vauhtia vuonna 2008 valmistuneen peruskorjauksen ja uusittujen pysyvien näyttelyiden myötä.

Kun ennen remonttia kävijöitä oli vuodessa 70 000, nousi viime vuoden kävijämäärä jo noin 170 000:een.

Kävijämäärillä mitattuna Luomus on ollut viime vuodet Suomen museoiden kärkikaartia, johon kuuluvat esimerkiksi Ateneumin taidemuseo ja nykytaiteenmuseo Kiasma.

Hutri pelkää, että kova työ ja sitä seurannut menestys heitetään nyt hukkaan.

”Sanoisin, että Luonnontieteellisen keskusmuseon näyttelytoiminta – sellaisessa loistossaan ja vaikuttavuudessaan kuin se on ollut – tulee ilman muuta vaarantumaan.”

Hän muistuttaa, että Luomuksella on suuri rooli myös opetuksessa ja ympäristökasvatuksessa.

”Totta kai tällainen köyhdyttää sivistystä. Museothan ovat kaikkialla maailmassa osoitus sivistyksestä, ja myös luonnontieteellinen sivistys on valtavan tärkeää.”

”Museoilla on aina myös muita yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Puhutaan sivistyksestä ja koulutuksesta, mutta on myös kyse laajemmasta ymmärryksestä ja siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa”, Hutri kertoo.

Yleissivistävää ulottuvuutta arvostaa myös helsinkiläinen Gunborg Gayer, joka toi tiistaina ne mammutteja tutkailleet serkkupojat eli kaksi lastenlastaan Luomukseen.

”Minusta on tärkeää, että lapset oppivat Suomen luonnosta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vielä voisi miettiä muita säästökohteita”, Gayer sanoo.

Suomen luontoon ja muihin Luomuksen näyttelyihin kävi tutustumassa myös Saksan Heidelbergistä Helsinkiin lomailemaan tullut Bastian Löhning. Hän piti näkemästään.

”Varsinkin ilmastonmuutosnäyttely oli hieno ja visuaalinen”, Löhning kehuu.

Museonjohtaja Leif Schulman haluaa uskoa siihen, että hiljattain uusittujen pysyvien näyttelyiden vetovoima kestää ja sukupolvet toisensa jälkeen löytävät tiensä museoon uutuuksien puuttumisesta huolimatta.

Schulman on vakuuttunut siitä, että näyttelyiden rakentamisen lopettaminen oli ”vähiten katastrofaalinen” säästöratkaisu.

”Tässä ei vähennetä epäonnistuneita toimintoja tai huonosti työnsä tehneitä ihmisiä, vaan valitaan niin sanotusti ruton ja koleran väliltä”, hän kuvailee.

Luomuksella on yliopistolaissa määriteltyjä tehtäviä: luonnontieteellisistä kansalliskokoelmista huolehtiminen, niiden kartuttaminen, tutkiminen ja näytteillepano. Vain murto-osa kansalliskokoelman sisällöstä on näytteillä.

”Olemme linjanneet toimintaamme hyvin pitkälti Helsingin yliopiston strategian mukaiseksi. Silloin keskiössä ovat opetus ja tutkimus sekä tutkimusta tukeva infrastruktuuri. Kun tulee tällaisia ikäviä leikkauksia, niin ensimmäisenä kärsii yleisötoiminta”, Schulman toteaa.

Sekä Schulman että entinen näyttelypäällikkö Hutri toivovat, että näyttelyiden rakentamisen lopettaminen on vain väliaikainen pakkoratkaisu.

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä yllättyy kuullessaan Luomuksen ratkaisusta.

”Kuulostaa radikaalilta ja aika trendin vastaiselta, koska museothan ovat päinvastoin lisänneet viime vuosina näyttelyitään”, Levä sanoo.

Näyttelyiden lisäämisellä voi laventaa ansaintalogiikkaa, jos toiminnan ylläpitoon saa rahoitusta myös yksityiseltä sektorilta. Museot pyörivät pääasiassa julkisella rahalla.

Kutistuneet valtionosuudet aiheuttavat huolta museokentällä, mutta kävijämäärien perusteella museoilla menee paremmin kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Ilmaisen tai ainakin edullisen sisäänpääsymaksun vuoksi museot ovat kuitenkin harvemmin mitään rahasampoja. Suuri osa museon kunnalle tuottamasta hyödystä tuleekin Levän mukaan välillisesti, kun esimerkiksi majoitus- ja kauppapalvelujen käyttö kasvaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat