Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Heitteille jätettyä Merihakaa odottaa kasvojenkohotus – ”Tämä on Helsingin helmiä”

Kaupunki
 
Miksi Merihaasta tehtiin betonitornien puisto?
Miksi Merihaasta tehtiin betonitornien puisto?
Kaupunkisuunnitteluvirastossa Merihaan suunnittelun aikaan työskennellyt arkkitehti Timo Viikari kertoo, miten Merihaka suunniteltiin 1970-luvulla. Toimittaja: Lari Malmberg, kuvaus: Terhi Liimu, leikkaus: Janne Järvinen
Tästä on kyse

Uudistusten aika

 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa uudistaa Merihakaa ja

Hakaniemenrantaa.

 Hakaniemenranta olisi saamassa eteensä uuden, noin kahdeksankerroksisen talorivistön.

 Kerrostalojen kivijalkoihin havitellaan kahviloita ja pieniä kauppoja.

Hyvästi yksitotinen kivetys, hyvästi paraatipaikalle rakennettu parkkipaikka, hyvästi maisemaa dominoiva siltakolossi. Heitteille jätettyjä Merihakaa ja Hakaniemenrantaa odottaa työläs mutta tuloksekas kasvojenkohotus. Tai niin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa ainakin kaavaillaan.

”Tämä on Helsingin helmiä”, Metallityöväenliiton talon vieressä seisova kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Perttu Pulkka sanoo ja katsoo Hakaniemenrantaa pitkin Merihakaan.

Kaupunkiaktivisti, kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen Mikko Särelä (vihr) ja Merihaassa kaksikymmentä vuotta asunut Marjatta Saari-Musakka nyökyttelevät. HS on kutsunut kolmikon Hakaniemenrantaan miettimään, miten alueesta tulisi koko kaupungille rakas.

”Tästä voitaisiin saada samanlainen kuin Turun Aurajoenrannasta. Paikka, jossa ihmiset viettävät aikaa ja viihtyvät”, Särelä sanoo.

Se on hyvin erisävyistä puhetta, mitä Merihaan betoniutopiasta on totuttu kuulemaan.

Merihakaa halutaan muuttaa ennen kaikkea kolmesta syystä.

Ensimmäinen syy on väestönkasvu. Helsinki varautuu siihen, että kaupunki kasvaa vuoteen 2050 mennessä 250 000 asukkaalla ja noin kolmannes väestönkasvun vaatimista uusista asunnoista on tarkoitus pystyttää täydennysrakentamalla taloja nykyisten väleihin. Hakaniemeen asuntoja on tulossa noin 2 000 ihmiselle.

Toinen syy on Hakaniemensillan rapistuminen. Silta pitää remontoida viimeistään vuonna 2025 ja samalla sitä varten rakennetut, tilaa vievät eritasoliittymät aiotaan purkaa.

Kolmas syy on se, että Kruunuvuorenrannasta lähtevien Kruunusiltojen päätepistettä suunnitellaan Merihakaan. Siltojen mukana Merihakaan tulisi myös pikaraitiotie, jota on ehdotettu kulkemaan pitkin Hakaniemenrantaa.

Marjatta Saari-Musakka haluaisi, että raitiotie vedettäisiiin mieluummin Merihaan pohjoisosan kautta. Muuten muutokset ovat hänen mukaansa Merihaalle mahdollisuuksia.

”Täällä on paljon tuollaisia siivottomia katvealueita”, Saari-Musakka sanoo ja osoittaa Hakaniemen sillan varjoihin.

Sami Kero / HS
Merihaka keväällä 2015.
Merihaka keväällä 2015.

Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmat Merihaan ja Hakaniemenrannan muokkaamiseksi ovat vasta aivan alussa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Hakaniemenranta olisi saamassa eteensä uuden, noin kahdeksankerroksisen talorivistön.

Se rakennettaisiin ainakin osin Siltavuorensalmeen kipatulle täyttömaalle. Loput uusista taloista rakennettaisiin sisemmäksi Sörnäisten rantatien molemmille puolille.

Muille kuin merihakalaisille tärkein muutos taitaisi kuitenkin olla juuri Hakaniemenranta. Ilta-aurinkoon päin katsova ranta-alue on kehnosta suunnittelustaan johtuen tällä hetkellä hyvin vähäisellä käytöllä.

Keskeinen sijainti ei auta, kun rannassa ei näy penkkejä, kahviloita, lasten leikkitelineitä tai ylipäätään mitään, mikä saisi ihmiset pysähtymään.

”Veden tasoon pitäisi rakentaa laituri niin, että siinä istuskellessaan voisi vaikka koskea vettä”, Mikko Särelä sanoo.

Kaupunkisuunnitteluaktiivien suosiman Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmän perustanut Särelä on laatinut aktiivien kanssa Hakaniemenrannalle oman suunnitelmansakin.

Se on pääpiirteittäin hyvin samanlainen kaupunkisuunnitteluviraston teettämän suunnitelman kanssa, mutta ehdottaa myös, että Siltavuorensalmen yli rakennettaisiin pyöräily- ja kävelysiltoja. Ne yhdistäisivät Hakaniemen ja Kruununhaan sekä lännemmässä Siltasaarenrannan ja Kaisaniemen.

Perttu Pulkka kertoo, ettei tällaisia siltoja ainakaan vielä ole kaupungin suunnitelmissa.

”Ei se mahdoton ajatus kuitenkaan ole”, Pulkka sanoo.

Uusien rantaan rakennettavien kerrostalojen kivijalkoihin kaupunkisuunnitteluvirasto havittelee kahviloita ja pieniä kauppoja, joiden asiakkaat pitäisivät rannan vilkkaana. Mutta niinhän virasto aina uusia alueita suunnitellessaan havittelee.

Onko Hakaniemenranta yrittäjille tarpeeksi houkutteleva?

”Kyllä, uskon niin”, Pulkka sanoo.

Sitten vastaan tupsahtaa Merihaan kaakkoiskärkeen vuonna 2013 rakennetun Kulttuurisaunan perustaja arkkitehti Tuomas Toivonen, merihakalaisia hänkin. Toivonen vakuuttaa Marjatta Saari-Musakan lailla, että parjattu Merihaka on asukkailleen edelleen hyvin rakas.

”Merihaka on aito aikansa tuote, 1970-luvun hyvinvointiyhteiskunnan monumentti. Sen arkkitehtuuri on ankaraa ja uljasta, mutta se tarjoaa asukkailleen ainutlaatuisen yhdistelmän tehokasta asumiskonetta ja rauhallista rantapuistoa”, Toivonen sanoo.

Hän toivoo, että täydennysrakentaminen ei veisi Merihaalta sen ominaispiirteitä, esimerkiksi ”saarekemaista luonnetta”.

”Toivoisin, että nyt osattaisiin jo arvostaa Merihakaa eheänä kokonaisuutena ja poikkeuksellisena asuinympäristönä.”

Erkki Laitila
Merihakaan rakennettiin kerrostaloja vuonna 1972.
Merihakaan rakennettiin kerrostaloja vuonna 1972.
Akseli Valmunen / HS
Merihakaan suunnitellaan suuria muutoksia. Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Perttu Pulkka (vas.), Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän perustaja Mikko Särelä sekä merihakalainen asukasaktiivi Marjatta Saari-Musakka pohtivat, miten aluetta tulisi kehittää.
Merihakaan suunnitellaan suuria muutoksia. Kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Perttu Pulkka (vas.), Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän perustaja Mikko Särelä sekä merihakalainen asukasaktiivi Marjatta Saari-Musakka pohtivat, miten aluetta tulisi kehittää.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat