Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinki linjaa: Jokaiselle yläluokkalaiselle kannettava tietokone ja opettajista digivelhoja

Kaupunki päättää pian 37 miljoonan ohjelmasta, jolla pitäisi päivittää koulut digiaikaan

Kaupunki
 
Roni Rekomaa
Tekniikka on yhä suuremmassa roolissa Helsingin kouluissa. Tässä koulurobotti Zora Aurinkolahden peruskoulussa aiemmin maaliskuussa.
Tekniikka on yhä suuremmassa roolissa Helsingin kouluissa. Tässä koulurobotti Zora Aurinkolahden peruskoulussa aiemmin maaliskuussa. Kuva: Roni Rekomaa

Yksi kannettava tietokone jokaista 7–9-luokkalaista helsinkiläistä kohden, lisää laitteita muillekin luokka-asteille. Opettajille koulutusta digivelhoksi. Koulujen onnettomat tietoverkot kuntoon.

Siinä osa asioista, joita Helsingin koulujen digitalisaatio-ohjelma lupaa. Opetuslautakunta käsittelee ensi viikon kokouksessaan 37 miljoonan euron suunnitelmaa, jonka avulla helsinkiläiskoulujen pitäisi loikata digitaalisuuteen.

Asiasta päättää myöhemmin kaupunginhallitus. Suurista linjoista poliitikot ovat sopineet jo, kun tämän vuoden budjetista on neuvoteltu. Nyt käydään kuitenkin ensi kertaa tarkemmin läpi tarvittavia rahoja ja toimenpiteitä.

Ohjelma laskee tosiaan esimerkiksi, kuinka monta kannettavaa tietokonetta oppilasta kohden pitäisi kouluissa olla milläkin luokka-asteella. Yläluokilla siis yksi jokaisella, esimerkiksi ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille puolestaan yksi kahta oppilasta kohden. Toisella asteella pitäisi olla käytössä lainakone noin joka viidennen opiskelijan käyttöön.

Nykyisin näistä määristä ollaan vielä kaukana. Osa tekniikasta on myös vanhentunutta.

Opettajistakin vasta harvalla on työkannettava, peruskouluissa alle kymmenesosalla, lukiossa noin puolella.

Kaikki opettajat luvataan kouluttaa perustason tietoteknologian käyttäjiksi. Tämän päälle tarvitaan syvällisemmin osaavia, jotka pystyvät myös kouluttamaan muita.

Peruskouluissa kattavaa langatonta verkkoa ei nykyisin ole. Lukioissa verkkoja yleensä on, mutta ne toimivat miten sattuu. Verkkoja halutaan myös muuttaa niin, että niihin pääsisi myös omilla laitteilla kuten älypuhelimilla.

Kaupunki yllyttää kouluja tekemään omia kokeiluja uuden tekniikan kanssa ja jakamaan muillekin keksimäänsä hyvää. Ohjelmassa on myös tarkkoja mittareita siitä, kuinka suurella osalla tunneista tietotekniikan pitäisi olla yhtenä työkaluna. Määrät vaihtelevat pikkukoululaisten neljänneksestä oppitunneista lukiolaisten kolmeen neljännekseen oppitunneista.

Ensi syksynä voimaan astuvassa opetussuunnitelmassa kouluissa alkaa esimerkiksi ohjelmoinnin opetus. Opetussuunnitelmassa on kuitenkin paljon muitakin osa-alueita, joilla tekniikkaa tarvitaan. Tästä esimerkiksi käyvät useaa oppiainetta yhdistelevät ilmiöjaksot. Digiloikan tarpeellisuudesta linjattiin myös Helsingin omassa suunnitelmasssa tulevaisuuden kouluksi, kouluissa tehdään ja käytetään myös robotteja.

Myös ylioppilaskirjoitukset ovat muuttumassa sähköisiksi.

Kuntien ja koulujen välillä on valtavia eroja sekä opettajien koulutuksessa digitaalisuuteen että työkaluissa. Helsinki selvitti viime vuonna kaupungin tilannetta: arvosana jäi useimmilla osa-alueilla alle tyydyttävän.

Jos uusi ohjelma päätetään toteuttaa, lisäkustannukset ovat tänä vuonna noin yhdeksän miljoonaa euroa ja liki samansuuruisia rahoja tarvitaan vuosittain ainakin vuoteen 2019 asti.

Sen sijaan esimerkiksi naapurissa Vantaalla on jo sekä hankittu koulujen käyttöön suuri määrä tabletteja että koulutettu laajasti sekä henkilöstöä että koululaisia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat