Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingissä ennätyksellisen paljon huumerikoksia – ”kannabista poltetaan aiempaa avoimemmin”

Huumerikosten määrä on kasvanut Helsingissä koko 2000-luvun. Niitä tekevät etenkin pienituloiset sekä nuoret aikuiset.

Kaupunki
 
Poliisi
Tyypillinen helsinkiläinen kannabiksen kotiviljelmä, jonka poliisi paljasti yleisövihjeen perusteella 2015.
Tyypillinen helsinkiläinen kannabiksen kotiviljelmä, jonka poliisi paljasti yleisövihjeen perusteella 2015. Kuva: Poliisi
Fakta

Helsingissä paljastuu etenkin lieviä huumerikoksia

 Huumausaineen käyttörikos on Helsingin selvästi yleisin huumerikos. Siihen syyllistyy esimerkiksi, jos käyttää tai yrittää hankkia pientä määrää huumausainetta. Rangaistus rikoksesta on usein poliisin kirjoittama sakko.

 Huumausainerikokseen syyllistyy, jos esimerkiksi kasvattaa kannabiskasvia kotonaan. Se on käyttörikosta vakavampi. Niitä tehdään Helsingissä toisiksi eniten.

 Törkeään huumausainerikokseen syyllistyy esimerkiksi silloin, jos tavoittelee huumeilla merkittävää taloudellista hyötyä tai myy niitä lapsille.

Helsingissä käytetään juuri nyt ennätyksellisen paljon huumeita – tai ainakin huumausaineiden käytöstä jää kiinni poikkeuksellisen moni.

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan Helsingissä tehtiin viime vuonna 3 950 huumausaineisiin liittyvää rikosilmoitusta. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

Suurin osa ilmoituksista, yli 2 540, koski huumausaineiden käyttörikoksia. Kyseessä on lievin huumausainerikos. Keskusrikospoliisin maanantaina julkaisema tilasto vahvistaa suuntauksen olevan valtakunnallinen.

Huumausaineen käyttörikos kirjattiin lakiin omaksi rikosnimikkeekseen syksyllä 2001. Vuonna 2002 Helsingissä tutkittiin hieman yli 1 100 käyttörikosta. Viime vuonna luku oli jo yli 2 500.

Tarkoittaako tämä, että helsinkiläisten huumeidenkäyttö on lisääntynyt suorastaan räjähdysmäisesti yli kymmenessä vuodessa? Kyllä ja ei, vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

”Poliisitilastot ovat sikäli ongelmallisia, että ne kuvaavat hyvin suurelta osin sitä, millä vahvuudella poliisi panostaa huumeiden valvontaan ja miten poliisi onnistuu työssään”, Hakkarainen sanoo.

”Mutta kyllä tulos linjassa sen suhteen on, että etenkin kannabiksen ja ekstaasin käyttö on Suomessa lisääntynyt.”

Helsingin huumepoliisin päällikkö, rikosylikomisario Jukka Paasio ei halua arvioida, onko huumeiden käyttö todellisuudessa lisääntynyt vai ei.

”Osaltaan huumausainerikosten ja huumausaineen käyttörikosten lukumäärät johtuvat poliisin tekemästä valvontatyöstä ja siitä, että huumausaineita paljastuu poliisin muiden työtehtävien ohella”, Paasio sanoo.

Poliisin hälytystehtävien valossa huumerikoksia tehdään Helsingissä eniten Kampissa, Kluuvissa, Alppiharjussa, Pasilassa, Kontulassa ja Kalliossa, siis pääosin siellä, missä myös liikkuu eniten ihmisiä.

”Mainitut kaupunginosat ovat alueita, joiden yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaan poliisi on panostanut erityisesti näkyvän valvonnan saralla. Tämä on tuonut tulosta mukanaan myös siinä mielessä, että huumeita ja huumausainerikoksia on paljastunut muun työn ohella”, Paasio sanoo.

Yksi selitys huumeita koskevien rikosilmoitusten yleistymiseen on myös se, että kiellettyjen aineiden lista kasvaa sitä mukaa, kun esimerkiksi erilaisia muuntohuumeita aletaan luokitella huumausaineiksi.

Hakkaraisen ja kolmen muun tutkijan Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan kannabis on selvästi Suomen käytetyin huumausaine.

Vuoden 2014 tietojen mukaan joka viides 15–69-vuotias suomalainen oli kokeillut kannabista vähintään kerran elämässään. Vuonna 1992 kannabista oli Suomessa kokeillut hieman useampi kuin joka kahdeskymmenes.

Toiseksi yleisin Suomessa käytettävä huumausaine on tutkimuksen perusteella amfetamiini ja kolmanneksi yleisin ekstaasi.

Kannabista ja amfetamiinia liikkuu suhteellisen paljon myös Helsingissä. Viime vuonna poliisi takavarikoi käyttörikosten yhteydessä marihuanaa tai hasista yli 950 kertaa, amfetamiinia lähes 390, Subutexia noin 140 ja ekstaasia noin 90 kertaa.

”Mitään erityistä pinnalla olevaa uutta huumausainetta ei ole havaittavissa tällä hetkellä. Pääosin tutkintaan tulevat huumausaineet ovat aineita, joilla on vakiintunut käyttäjäkunta ja jotka ovat jo poliisille tuttuja”, sanoo huumepoliisia johtava Paasio.

Paasion mukaan huumepoliisia työllistävät etenkin marihuanaan, amfetamiiniin, ekstaasiin ja kokaiiniin liittyvät rikokset.

Ketkä huumeita Suomessa ja Helsingissä sitten käyttävät? Etenkin nuoret aikuiset.

Hakkaraisen ja tutkimusryhmän julkaiseman tutkimuksen mukaan huumausaineet ovat 25–34-vuotiaille selvästi tutumpia kuin muulle väestölle.

Esimerkiksi kannabista on polttanut vähintään kerran lähes 40 prosenttia 25–34-vuotiaista suomalaisista. Lukema on 15–69-vuotiaiden kohdalla puolet pienempi. Amfetamiinia on vähintään kokeillut 7,2 prosenttia tutkimukseen vastanneista 25–34-vuotiaista, kun muiden vastaajien kohdalla luku on 3 prosenttia. Suhde on samansuuntainen myös muiden huumeiden kohdalla.

Nuoret aikuiset painottuvat myös huumerikoksista epäiltyjen joukossa. Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä vuonna 2014 selvitetyistä huumausainerikoksista rikoksesta epäilty oli seitsemän kertaa kymmenestä 18–34-vuotias. 25–34-vuotiaiden osuus oli 42 prosenttia.

Hakkarainen arvioi kannabiksen käytön yleisyyden johtuvan muun muassa sen saamasta julkisuudesta. Myös Yhdysvaltain Washingtonin ja Coloradon osavaltioiden päätökset laillistaa kannabis vuonna 2012 ovat lisänneet kiinnostusta sitä kohtaan, Hakkarainen arvioi.

”Toinen, mikä tähän voi vaikuttaa on se, että ihmisten käsitykset käytön riskeistä ovat muuttuneet. Puolet ajattelevat niin, ettei kannabiksen käyttöön sisälly terveydellistä riskiä.”

Hakkarainen arvioi, että kannabista koskeva asenneilmapiirin muutos voi näkyä myös käyttörikosten lisääntymisenä.

”Ihmiset ovat saattaneet ryhtyä polttamaan kannabista aiempaa avoimemmin.”

Nuorten aikuisten lisäksi huumeita käyttävät Suomessa myös köyhät. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toissa vuonna huumerikoksesta epäillyistä noin puolet ansaitsi vuodessa alle 5 000 euroa. Samalla tosin huumausainerikoksista epäillään yhä useammin myös 40 000–80 000 euroa ansaitsevia suomalaisia. Heidän kohdallaan puhutaan runsaasta 300 henkilöstä, alle 5 000 ansaitsevia oli noin 10 000.

”Suurin osa henkilöistä, jotka huumepoliisin kanssa rikoksesta epäiltynä asioivat, ovat henkilöitä, joilla ei ole työpaikkaa tai jotka eivät saa työstä ansiotuloa”, sanoo Helsingin huumepoliisin Paasio.

Poikkeuksena on kokaiini, jota käyttävät hyvätuloiset.

”Kokaiinin myynti muodostaa poikkeuksen huumemarkkinoilla siinä, että sitä ei juurikaan myydä velaksi, vaan ostajalla on käteistä rahaa maksaa tuo erittäin vaarallinen huumausaine saman tien”, Paasio sanoo.

HS kertoi maanantaina tänään julkaistavasta tutkimuksesta, jonka mukaan huumeiden ongelmakäyttäjien lisäksi Suomessa on viihdekäyttäjiä, jotka harvoin hakeutuvat hoitoon. Useimmiten he ovat koulutettuja, työssä käyviä ja parisuhteessa eläviä nuoria miehiä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat