Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aukiolojen vapauttaminen uhkaa pikkukauppoja –Kauppamatka pääkaupunkiseudulla saattaa pidentyä

Lainmuutoksen myötä pienillä kaupoilla ei ole enää laajempien aukioloaikojen tuomaa kilpailuetua isoihin kauppoihin nähden.

Kaupunki
 
Liisa Niemi
Akseli Valmunen / HS
Anna Rumpunen ja Jori Säntti tekivät kauppareissun Nöykkiön K-Marketiin sunnuntaina pyörillä.
Anna Rumpunen ja Jori Säntti tekivät kauppareissun Nöykkiön K-Marketiin sunnuntaina pyörillä. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Fakta

Lakimuutos muuttaa tilannetta

 Kauppojen aukioloajat vapautettiin vuodenvaihteessa.

 Helsingin yliopiston tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2014. Tarkempaa tietoa lakimuutoksen vaikutuksista kauppojen saavutettavuuteen saadaan vuonna 2017, kun aineisto kerätään uudelleen.

Aukioloaikojen vapauttaminen saattaa vaikeuttaa kauppaan pääsyä pääkaupunkiseudulla.

Helsingin Sanomat uutisoi toukokuussa, että alle sadan neliömetrin kokoisten myymälöiden myynti supistui tammi-huhtikuussa keskimäärin 10,5 prosenttia vuoden takaisesta. Huhtikuussa myynti oli 20 prosenttia vähäisempää edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna.

Uhkana on, että lakimuutoksen myötä pääkaupunkiseudun lähikauppaverkosto rapautuu ja lähimmän kaupan saavutettavuus kävellen tai julkisella liikenteellä heikkenee.

Espoon Nöykkiön K-Marketin ovi kävi kuitenkin viime sunnuntaina tasaiseen tahtiin. Lähistöllä ei ole liiemmin muita palveluita, ja esimerkiksi kauppakeskus Ison Omenan suuret marketit ovat lyhyen automatkan päässä.

”Meidän perheemme käy noin neljästi viikossa tekemässä täydennysostoksia täällä”, kertoo Thomas Hynninen, joka pyöräili kauppaan kotoaan noin puolen kilometrin päästä.

Akseli Valmunen / HS
Thomas Hynninen tekee yleensä neljästi viikossa täydennysostoksia lähikaupassa.
Thomas Hynninen tekee yleensä neljästi viikossa täydennysostoksia lähikaupassa.

Perusteellisemmille kauppareissuille Hynninen lähtee yleensä autolla juuri Isoon Omenaan. Hänen mielestään lähikauppa on kuitenkin tärkeä palvelu, sillä sieltä voi päästä viidessä minuutissa ostosten kanssa ulos.

Samaa arvostavat myös tapiolalaiset Anna Rumpunen ja Jori Säntti, jotka pyöräilivät Nöykkiöön jäätelöostoksille ja kummityttöä tapaamaan.

Säntti kuvailee isojen kauppojen olevan lähinnä ”parkkihalleja, joissa on kassat”.

”Tämä on kuitenkin kaksipiippuinen juttu, koska hinnat ovat halvemmat isommissa kaupoissa”, Säntti sanoo.

”Autolla on myös helppo kuljettaa tavaroita”, Rumpunen lisää.

Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun asukkaat pääsevät toistaiseksi lähikauppaansa suhteellisen vaivattomasti. Useimmilla matka lähimpään ruokakauppaan kestää julkisilla kulkuvälineillä tai kävellen alle kymmenen minuuttia.

Toisaalta yöaikaan tilanne on aivan toinen. Jos naapurissa ei ole ympäri vuorokauden auki olevaa myymälää, henkilöautolla pääsee kauppaan nopeammin kuin apostolin kyydillä tai linja-autolla.

Tutkimuksen mukaan kauppojen saavutettavuuden kannalta paras tilanne on Helsingin kantakaupungissa, jossa on eniten väkeä ja palveluita. Helsinkiläisistä 80 prosenttia pääsee lähikauppaan päiväsaikaan yhtä nopeasti tai nopeammin kävellen tai julkisella liikenteellä kuin autolla.

Ero muuhun pääkaupunkiseutuun on huima, sillä Espoossa ja Vantaalla vastaava luku jää alle 50 prosentin.

Helsingin yliopiston tutkijan Henrikki Tenkasen mukaan riskinä on, että lähikauppoja joudutaan karsimaan niiden kannattamattomuuden takia. Lainmuutoksen myötä pienillä kaupoilla ei ole enää laajempien aukioloaikojen tuomaa kilpailuetua isoihin kauppoihin nähden.

Kivijalkakaupoista on jo nyt siirrytty isompiin yksiköihin kauppojen keskikokojen kasvaessa. Vuonna 2012 kauppojen määrä oli enää 40 prosenttia siitä, mitä se oli 80-luvun alussa, Tenkanen kertoo.

Tenkasen mukaan lähikauppojen määrän vähenemisellä voi olla tasa-arvon kannalta monia ikäviä seurauksia.

”On monia ihmisiä, jotka eivät halua tai pysty asioimaan kaupassa autolla. Tai sitten on esimerkiksi vanhuksia, jotka mielellään käyttävät lähikauppaa, koska sinne ei ole pitkä matka ja se on vaivatonta.”

Tiiviillä kauppaverkostolla voi olla positiivisia terveysvaikutuksiakin, sillä lähikaupat mahdollistavat aktiivisen arkiliikkumisen. Aiemman tutkimuksen mukaan ihmiset kulkevat lähikauppaan ostoksille usein mielellään joko kävellen tai pyöräillen.

Myös joukkoliikenteen käytön on havaittu lisäävän terveydellisiä hyötyjä, koska siinäkin tulee liikuttua kulkuvälineestä toiseen.

Sunnuntaina poikansa luona Nöykkiössä koiravahtina ollut Kaija Juhala saapui lähikauppaan jalan. Samaa kulkutapaa hän kertoo suosivansa myös kotonaan Olarissa, joskin lähin kauppa on myös suuri: Olarin Prisma.

Akseli Valmunen / HS
Kaija Juhala käy kaupassa mieluiten kävellen.
Kaija Juhala käy kaupassa mieluiten kävellen.

Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen ei ole muuttanut Juhalan kaupassakäyntirytmiä. Ostosreissunsa hän hoitaa yleensä aamupäivisin.

”Onhan se kuitenkin toisaalta kiva, että kaupat ovat myöhään auki, jos illalla huomaa jotain puuttuvan”, Juhala pohtii.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat