Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi autoilija ei pysähdy suojatien edessä?

Suomessa autoilijoiden arvostus suojateitä kohtaan on heikommalla tasolla kuin Ruotsissa ja Virossa.

Kaupunki
 
Liisa Niemi
HSTV näyttää Helsingin viisi vaarallista risteystä
HSTV näyttää Helsingin viisi vaarallista risteystä
Helsingin suojatiet ovat poliisin mukaan turvallisia, mutta vaara vaanii erityisesti raitiovaunupysäkkien ympärillä sekä vilkkaiden bussiväylien varrella. Videolla on viisi esimerkkiä vaarallisesta risteysalueesta ja suojatiestä, joissa sekä autoilijan että jalankulkijan kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. Toimittaja: Hanne-Mari Tarvonen, kuvaus ja leikkaus: Esa Syväkuru

Suuret, liikennevalottomat risteykset ovat usein vaarallisia ylittää, vaikka käytössä olisi suojatie. Ainakin valppaana täytyy olla.

Marja-Leena Fallenius kertoo olleensa monta kertaa vähällä jäädä auton alle ylittäessään Helsingissä Mannerheimintiellä Töölön kisahallin kohdalla olevaa valotonta suojatietä. Luotto siihen, että kovaa ajavat autoilijat pysähtyisivät antamaan tietä, ei aina riitä.

”Aika on opettanut kääntämään päätä tietä ylittäessä”, Fallenius sanoo.

Jalankulkijoita kunnioittavat sellaiset kuljettajat, jotka kunnioittavat toisten ihmisten oikeuksia. Tähän vaikuttavat monet kulttuuriset ja yksilölliset erot, kertoo liikennepsykologian dosentti Sirkku Laapotti.

Vaikka kuljettaja tiedostaisikin jalankulkijoiden oikeudet, ei hän välttämättä kunnioita niitä kaikissa tilanteissa samalla tavalla. Esimerkiksi kiire ja ajatusten harhailu voivat aiheuttaa sen, että autoilija ei väistä kävelijää, vaan posottaa menemään.

Liikenneturva kysyi suomalaisilta viime joulukuussa syitä siihen, miksi he eivät pysähtyneet suojatien eteen ja antaneet tilaa suojatielle pyrkivälle.

Liikenneturvan koulutuspäällikön Satu Tuomikosken mukaan vastauksissa nousi esiin kiire ja se, ettei kuljettaja huomannut suojatielle astuvaa kävelijää. Joskus kuljettajan oma tarkkaavaisuus herpaantuu.

Huomion suojatiestä voi viedä esimerkiksi muu liikenne tai jokin autossa oleva asia, joka häiritsee kuljettajaa.

Myös jalankulkija voi vaikuttaa omalla käytöksellään siihen, päättääkö autoilija väistää suojatielle tulevaa vai ei, Sirkku Laapotti kertoo.

Liikenne on vuorovaikutusta, mutta liikennetilanteet eivät kuitenkaan ole aina niin yksiselitteisiä, että jokin yksinkertainen ele ratkaisisi tilanteen.

Esimerkiksi jalankulkijan on hyvä tarkkailla autoilijan katseen suuntaa, mutta katsekontaktin ottaminen ei välttämättä johda siihen, että autoilija väistäisi kävelijää suojatiellä, Laapotti kertoo. Joskus se voi viestiä autoilijalle siitä, että kävelijä on huomannut hänet, joten hänen ei tarvitse väistää.

Suojateihin suhtautumisessa on kulttuurisia eroja eri maiden ja yksittäisten kaupunkienkin välillä.

”Sillä on aika paljon tekemistä liikenneympäristön kanssa. Jos on alemmat nopeusrajoitukset, on helpompi pysähtyä, kun nopeus on jo vähän matalampi”, Laapotti sanoo.

Ruotsissa ja Virossa suojateiden kunnioitus on paremmalla tolalla kuin Suomessa, arvioi Liikenneturvan Tuomikoski. Jalankulkijoita kunnioittava liikennekulttuuri on luotu naapurimaissa tiukalla valvonnalla, kovilla rangaistuksilla ja kampanjoimalla suojateiden turvallisuuden puolesta.

Liikennekulttuurin muutos vaatisi, että autoilijoiden huono käytös jalankulkijoita kohtaan tehtäisiin entistä paheksuttavammaksi. Tuomikosken mukaan näin on Suomessa jo tehty rattijuopumustapauksissa.

Liikenneturvan tekemän ilmapiirikyselyn mukaan kaikki vastanneet pitivät tärkeänä sitä, että omalla kotikadulla ja naapurustossa annettaisiin jalankulkijoille tilaa suojateillä.

”Kun asia tulee omaan lähiympäristöön, niin nähdään, että tämä koskee minua, minun perhettäni ja minun lapsiani. Tavallaan siitähän on helppo lähteä rakentamaan ajatusta, että muuallakin on jollekin tärkeä ihminen menossa tien yli”, Tuomikoski sanoo.

Autoilijoiden asenteeseen voi vaikuttaa myös rakentamalla liikenneympäristöstä jalankulkijoiden oikeuksia ja turvallisuutta korostava.

Esimerkiksi Ruotsissa suojateiden määrää on vähennetty, mutta jäljelle jätetyt suojatiet on pyritty tekemään mahdollisimman turvallisiksi.

Suojateiden turvallisuutta voi parantaa merkitsemällä ne selkeästi ja valaisemalla ne pimeällä. Autoilijoilla pitää olla tarpeeksi hyvä näkyvyys suojateille. Nopeusrajoitusten tulisi olla mahdollisimman alhaisia. Turvallisuuteen vaikuttaa myös se, sijaitsevatko suojatiet siellä, missä jalankulkijoiden on luontevaa käyttää niitä.

 

Suojateiden turvallisuuden puolesta kampanjoidaan nyt näkyvästi

Suojateiden turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota koulujen alkaessa.

Helsingin kaupungin opetusvirasto ja varhaiskasvatusvirasto järjestävät koulujen alkaessa Raitaritarit-kampanjan. Tempauksessa jääkiekkoerotuomareiden paitoihin pukeutuneet vapaaehtoiset päivystävät suojateillä auttamassa pieniä lapsia pääsemään turvallisesti kouluun.

Mukaan kutsutaan myös kaupungin peruskoulujen 1.–6. -luokkalaisten vanhempia.

Raitaritarit päivystävät pääosin kantakaupungin koulujen läheisyydessä ja niissä kouluissa, joiden liikenneyhteydet ovat erityisen vaarallisia.

Tempaus toteutetaan yhdessä Liikenneturvan, Helsingin IFK:n, Helsingin Jääkiekkotuomareiden, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin ja poliisin kanssa.

Liikenneturva aloitti vuonna 2014 suojatieturvallisuutta edistävän Sinä teet suojatien -kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa siitä, miten jokainen voi omilla toimillaan tehdä suojatiestä nimensä veroisen. Päävastuu lasten turvallisuudesta liikenteessä on autoilijoilla.

Liikenneturva muistuttaa autoilijoita noudattamaan nopeusrajoituksia ja ajamaan tavallista rauhallisemmin koulujen läheisyydessä. Kuljettajan pitää olla tarkkana, sillä pienet lapset jäävät helposti katveeseen. Peruuttamista kannattaa välttää alueella, jossa on leikkiviä lapsia.

Vanhempien on hyvä käydä lasten kanssa läpi tienylityksen säännöt. Myös jalankulkijan pitää olla tarkkaavainen ja muistaa aina katsoa molempiin suuntiin ennen tielle astumista.

 

Tausta

Viime aikojen onnettomuuksia

Suojatieonnettomuuksissa loukkaantuneiden henkilöiden määrä Helsingissä on vähentynyt vuosien 2011 ja 2014 välillä yli puolella. Vaarallisia suojatieonnettomuuksia on silti tapahtunut pääkaupunkiseudulla vuosittain. HS listasi viime vuosina tapahtuneita suojatieonnettomuuksia.

Elokuu 2016

Suojatietä ylittänyt mies menetti tajuntansa törmätessään mopoautoon Kauniaisissa. Törmäys tapahtui kuskin menetettyä ajoneuvonsa hallinnan.

Marraskuu 2015

Iäkäs espoolaismies kuoli pienoislinja-auton ajettua hänen päälleen suojatiellä Espoon Karakalliossa.

Nainen kuoli, kun henkilöauto ajoi hänen päälleen suojatiellä Vantaan Martinlaaksossa.

Elokuu 2015

9-vuotias tyttö kuoli suojatiellä Helsingin Taka-Töölössä kuorma-auton törmättyä häneen. Tyttö oli ylittämässä katua, kun samasta suunnasta tullut kuorma-autoilija kääntyi risteyksessä ja ajoi tytön päälle. Sekä kuorma-autolle että tytölle paloivat vihreät liikennevalot.

Nuori nainen jäi suojatiellä auton alle Mannerheimintiellä elokuussa 2015. Suojatietä puoli viiden aikaan aamulla ylittämässä ollut nainen loukkaantui vakavasti. Poliisin mukaan naiseen törmänneen auton vauhti oli luultavasti ollut kova.

9-vuotias tyttö jäi auton alle, kun hän oli suojatiellä Ratapihantiellä Pasilan aseman kohdalla. Kuljettaja ohitti suojatien eteen pysähtyneen auton liikennesääntöjen vastaisesti pysähtymättä. Tyttö vietiin sairaalahoitoon.

8-vuotias poika jäi taksin alle suojatiellä Vantaan Tikkurilassa. Lapsi loukkaantui vakavasti. Poika juoksi yllättäen suojatielle ilmeisesti punaista valoa päin, eikä taksikuskilla ollut mahdollisuutta väistää häntä.

Huhtikuu 2015

Jalankulkija kuoli henkilöauton törmättyä häneen suojatiellä Helsingin Kumpulassa.

Marraskuu 2014

4-vuotias tyttö joutui linja-auton töytäisemäksi suojatiellä Helsingin laaksossa. Tyttö oli ylittämässä tietä isänsä kanssa. Hän lensi törmäyksen johdosta useiden metrien matkan. Linja-autokuskin epäiltiin jatkaneen ajoaan monikaistaisella tiellä, vaikka suojatien edessä oli muita ajoneuvoja pysähtyneenä.

Tammikuu 2013

Iäkäs nainen kuoli jäätyään bussin alle Helsingissä Pohjois-Haagassa. Bussi oli pysähtynyt suojatien eteen ja antanut tietä naiselle. Suojatien ylityksen jälkeen nainen oli kaatunut tielle ja jäänyt liikkeelle lähteneen bussin alle.

Akseli Valmunen / HS
Lotta Nuotio ylittää poikiensa Simon ja Osmon kanssa katua Mäntymäentien ja Helsinginkadun risteyksessä jossa liikennevalot ovat pois käytöstä. Hän kertoo olevansa varsinkin lasten kanssa liikenteessä erityisen varovainen.
Lotta Nuotio ylittää poikiensa Simon ja Osmon kanssa katua Mäntymäentien ja Helsinginkadun risteyksessä jossa liikennevalot ovat pois käytöstä. Hän kertoo olevansa varsinkin lasten kanssa liikenteessä erityisen varovainen.
Akseli Valmunen / HS
Markus Heikkinen (vas.) sanoo luottavansa autoilijoihin sataprosenttisesta varsinkin tutuilla risteysalueilla, ja Pauli Hietikko kertoo olevansa erityisen valppaana ainakin suuria risteyksiä ylittäessään.
Markus Heikkinen (vas.) sanoo luottavansa autoilijoihin sataprosenttisesta varsinkin tutuilla risteysalueilla, ja Pauli Hietikko kertoo olevansa erityisen valppaana ainakin suuria risteyksiä ylittäessään.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat