Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Italialainen Lukas Hafner perusti yrityksensä Helsinkiin, ylistää nyt Suomen verotusta – ”Merkittävintä on, mitä kaikkea sillä saa”

Pääkaupunkiseutu houkuttelee ulkomaalaisiakin startup-yrittäjiä. Italialainen Lukas Hafner tuli Helsinkiin yrittäjäksi viisi vuotta sitten, koska täällä yrittäminen on halpaa.

Kaupunki
 
Kuka

Lukas Hafner

 Kotoisin Pohjois-Italiasta, Bolzanosta.

 Muutti Suomeen viisi vuotta sitten startup-yrittäjäksi.

 Yritys Booncon Pixels suunnittelee nettisivuja ja tarjoaa brändäyspalveluita.

 Harrastaa ruuanlaittoa ja frisbee-lajeja.

 Tykkää Helsingissä eniten paikoista, joissa näkee meren, kuten Eiranrannasta.

Viisi vuotta sitten Lukas Hafner pohti ystäviensä kanssa Euroopan pääkaupunkeja, joihin kannattaisi perustaa yritys. Kolme ystävystä asui eri maissa, mutta yhteinen tukikohta kiinnosti.

Finaalivaiheeseen pääsi viisi kaupunkia, joiden plussia ja miinuksia vertailtiin ja listattiin. Helsinki voitti.

Niinpä Hafner pakkasi tavaransa ja muutti Helsinkiin.

”Yksi meistä oli ollut vaihdossa Mikkelissä, mutta muilla ei ollut juuri mitään tietoa koko maasta”, Hafner kertoo.

Tärkein syy Helsingin voittoon oli raha. Hafnerin mukaan osakeyhtiön perustamiseen tarvitsisi Italiassa yli 20 000 euron pääoman, kun Suomessa könttäsummaksi riittää 3 000 euroa. Lisäksi työntekijöiden palkkaamisen verotus tuli halvemmaksi kuin muissa maissa.

”Veroissa merkittävintä on, mitä kaikkea niillä Suomessa saa. Kaikki täällä toimii.”

Kun Hafner saapui Suomeen kahden matkalaukun kanssa syksyllä 2011, tiedossa ei ollut asuntoa eikä maassa yhtään ystävää. Pomolle Italiassa oli sanottu hyvästit, ja kaikki oli auki.

Toimistotilan Hafner ja hänen yrityksensä Booncon sai Aalto-yliopiston Design Factorysta, jossa yrittäjät pääsivät tekemään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.

Design Factory on Aalto-yliopiston poikkitieteellinen työympäristö, jossa opiskelijat osallistuvat oppimisprojekteihin yhteistyössä yritysten kanssa. Opiskelijat saavat sieltä rohkaisua yrittäjyyteen ja yrittäjät, kuten Hafner, uusia näkökulmia työhönsä.

”Design Factorylla pääsi mukaan Suomen startup-porukkaan. Siellä muodostui perhe, jota ilman en olisi nyt tässä”, Hafner kertoo.

Startup-piiri oli viisi vuotta sitten paljon nykyistä pienempi. Vuoden 2011 Slush-tapahtuma järjestettiin Kaapelitehtaalla, ja siellä oli noin 1 500 ihmistä.

Viime vuoden Slush keräsi 15 000 osallistujaa Helsingin Messukeskukseen.

”Kun tulin Suomeen, joka paikassa korostettiin, miten moka on lahja eikä epäonnistumista tarvitse pelätä. Se oli huvittavaa”, Hafner sanoo.

Nykyään suomalaiset nuoret yrittäjät uskaltavat Hafnerin mukaan toteuttaa visioitaan entistä rohkeammin. Siitä on hänen mielestään syytä kiittää myös Suomen hallituksen startup-myönteisyyttä.

”Ehkä myös se ’moka on lahja’ -mantran hokeminen tuli tarpeeseen ja auttoi”, Hafner arvioi.

Suomalaiseen luonteenlaatuun tottuminen kesti Hafnerilta jonkin aikaa. Vaikeinta oli ymmärtää, että vaikka jutteli uuden tuttavuuden kanssa koko illan, seuraavalla kerralla tavatessa saattoi tunnelma olla edelleen jäinen.

Nyt, kun Hafner tiedostaa ihmisten hitaan lämpenemisen, hän myös osaa käsitellä uusia tuttavuuksia eri tavalla.

Muuten suomalaiset ihmiset ovat hänen mukaansa ihanteellisia bisneskumppaneita.

”Jos täällä sovitaan jotain tapahtuvan, se tapahtuu. Kilpailevat yritykset eivät käytä kyynärpäätaktiikkaa, vaan ymmärtävät että toisilta voi oppia”, Hafner sanoo.

Byrokratia on monen suomalaisen mielestä murheenkryyni, joka vaikeuttaa elämää. Hafner antaa kontrastia: täällä sentään pyritään hoitamaan asiat kunnolla.

”Italiassa, jos täytän lomakkeen väärin, saan heti sakon. Suomessa tulee ystävällinen sähköposti, jossa kerrotaan, että tässä saattaa nyt olla virhe.”

Hafner arvostaa myös työ- ja vapaa-ajan tasapainoa. Lomia on, ja niitä pidetään. Vapaa-ajallaan Hafner on hullaantunut frisbee-lajeihin ja luonnossa liikkumiseen.

Hän pitää ruuanlaitosta, ja Suomessa etenkin villiyrteistä kokkaaminen kiinnostaa. Ravintolapäivissä onkin jo kolme kertaa voinut maistella Hafnerin pizzoja, joissa yhdistyy italialainen pizza ja suomalaiset raaka-aineet. Esimerkiksi lanttu sopii hänen mukaansa pizzaan mainiosti.

Kotonaan saksankielisessä Pohjois-Italiassa Hafner käy noin neljästi vuodessa. Siellä asuu sukua, mutta myös asiakkaita. Italiassa saa aurinkoa, jota Hafner Suomen talvessa kaipaa.

”Talvisin vähän masennun. Tosin kun on koko ajan töissä, ulkoilman valoisuudella ei ole niin suurta merkitystä.”

Viime talvi oli onneksi suotuisa Hafnerin lempipuuhalle.

”Heittelin frisbeetä ulkona tammikuussakin”, hän muistelee naureskellen.

Hafner on tullut Suomeen jäädäkseen. Hän opiskelee suomea, ymmärtää suurimman osan keskusteluista ja seurustelee suomalaisen tytön kanssa. Asuntosäästäminen on aloitettu ja suunnitelmissa on oman asunnon ostaminen. Vuokra-asuminenkin on Helsingissä helppoa, kun jokaisesta asumiskulusta ei tule laskua erikseen. Lisäksi Helsingissä on muita pääkaupunkeja halvempaa asettua jopa kantakaupunkiin.

”Asuin ennen Otaniemessä. Siellä palvelut ja ravintolat olivat vähän surullisia. Helsingin keskustassa on paljon kivoja pieniä paikkoja.”

Sitten seuraa tunnustus: kun hänen yrityksensä viisi vuotta sitten vertaili kaupunkeja, joihin perustaa päämaja, Tukholma meinasi viedä voiton.

”Siellä elämä olisi ollut turhan snobbailua minun makuuni”, Hafner toteaa.

Pääkaupunkiseudun yrityspöhinä näkyy maailmalla

Helsingin, Espoon ja Vantaan alueen hyvä ”yrityspöhinä” on alkanut välittyä maailmalle, uskoo Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. Kukaan ei varsinaisesti tilastoi, kuinka paljon ulkomailta tullaan perustamaan kasvuyrityksiä Suomeen, mutta ilmiö on nousussa.

Pääkaupunkiseudun kuntiin on perustettu viime vuosina lukuisia startup-keskuksia ja -kiihdyttämöitä. Antolan mukaan suuri osa ilmiötä on yrittäjille ja heidän rahoittajilleen tarkoitettu Slush-tapahtuma.

”Slush on muutamassa vuodessa muuttanut ilmapiiriä niin, että yrityskentällä pienemmilläkin on tilaa toimia.”

Kansainvälisiä yrittäjiä Suomeen houkutteleva Helsinki Business Hub on hänen mukaansa onnistunut tehtävässään.

Palvelujohtaja Janne Peräjoki Tekesistä allekirjoittaa, että ulkomaalaisten startup-yrittäjien tulo Suomeen on kasvussa.

”Suomen houkuttelevuus perustuu paljolti täältä löytyvään osaamiseen”, Peräjoki arvioi. Valtion ylläpitämä Tekes rahoittaa hänen mukaansa jo useita lupaavia ulkomaalaistaustaisia startup-yrityksiä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat