Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opri Vuori oli erilainen, ja siksi hän joutui kiusaamiskierteeseen

Kaupunki
 
Sonja Koskenranta
Sonja Koskenranta
Pakko-oireiden takia Opri Vuori oli koulussa silmätikku.
Pakko-oireiden takia Opri Vuori oli koulussa silmätikku. Kuva: Sonja Koskenranta
Fakta

Sekä kiusatuilla että kiusaajilla voi olla ongelmia

 Kiusaaminen ja mielenterveysongelmat liittyvät monilla tavoin toisiinsa.

 Kiusaamisen kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla on useiden tutkimusten mukaan enemmän mielenterveysongelmia kuin niillä, joita ei kiusata.

 Myös koulukiusaajilla on tutkimusten mukaan muita enemmän mielenterveysongelmia.

Kiusaaminen alkoi ala-asteella. Opri Vuori oli erilainen kuin muut lapset, sillä hänellä oli niin sanottu pakko-oireinen häiriö.

Se ilmeni jo pienenä. Vuori esimerkiksi pesi toistuvasti käsiään tai palasi kotoa lähtiessään vielä uudelleen tarkistamaan ulko-oven: tulihan se varmasti lukkoon?

Pakko-oireidensa takia häntä kiusattiin koulussa. Se jatkui vuosia.

”Tuli sellainen olo, että on täysin arvoton. Vääränlainen”, Vuori, 21, kertoo.

Usein ajatellaan, että koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen on niin traumaattista, että se aiheuttaa kiusatulle mielenterveyden ongelmia. Moni joutuu kuitenkin kiusatuksi juuri mielenterveysongelmien takia.

”Lapset ja nuoret voivat olla aika ilkeitä ja ajattelemattomia. Voi käydä niin, että joku joutuu kiusaamisen kohteeksi, koska ei ihan pärjää joukossa ja vaikuttaa erilaiselta”, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Kiusaaminen tekee mielenterveysongelmista kärsivän elämästä entistä tuskallisempaa.

”Jos nuoruusiän aikana sairastaa vakavia mielenterveyden häiriöitä, se usein hidastaa kehitystä monella tavalla ja vaikeuttaa opiskelua. Nuori ei jaksa tehdä päätöksiä ja valintoja, eikä pysty tavoittelemaan niitä päämääriä, joihin pitäisi päästä”, Kaltiala-Heino sanoo.

Ei kotoa vain lähdetä, se on prosessi, kertoo YouTube-videolla esiintyvä stand up -koomikko.

Nolla, nolla, nolla, nolla. . . Sitten kahvinkeitin: töpseli irti seinästä. Takaisin hellan eteen: nolla, nolla, nolla, nolla... Ja lopulta, kun pääsee ulko-ovelle: kiinni, kiinni, kiinni, kiinni, koomikko jatkaa.

Yleisö nauraa.

Vitsi on yksi esimerkki siitä, kuinka neurooseista saatetaan tehdä pilaa. Opri Vuorta tämäntyyppinen pilailu ärsyttää.

”Pakko-oireisesta häiriöstä tehdään kaikenlaisia komediajuttuja ja niille nauretaan. Että onpa hauskaa, kun toi tekee noin. Naureskelijat eivät tajua, että pahimmassa tapauksessa se sairaus voi viedä hengen.”

Vuoren mielestä mielenterveysongelmia vähätellään paljon. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että ihmiset eivät tiedä niistä riittävästi eivätkä ymmärrä, kuinka vakavia ne voivat olla.

Silmätikuksi voi joutua myös sellainen, joka pelkää sosiaalisia tilanteita.

Kiusaajien pilkka osuu silloin siihen, joka ei osaa käyttäytyä ”normaalisti” julkisilla paikoilla. Kaikki eivät ymmärrä, että siinä on kyse enemmästä kuin pelkästä ujoudesta.

Kaltiala-Heinon mukaan kiusaaminen on omiaan pahentamaan mielenterveyden häiriöitä entisestään. Kiusaaminen myös vaikeuttaa parantumista.

Näin on käynyt esimerkiksi helsinkiläiselle Elviira Salmiheimolle, 17. Hän kärsii masennuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä.

”Minua on kiusattu kasiluokalla ja se sai masentumaan entistä pahemmin”, Stadin ammattiopistossa lähihoitajaopinnot aloittava Salmiheimo kertoo.

Salmiheimon mukaan kiusaaminen oli lähinnä nimittelyä.

Vuori ja Salmiheimo ovat kuitenkin onnekkaita siinä, että heillä molemmilla on ystäviä, jotka tukevat heitä ja hyväksyvät heidät sellaisina kuin he ovat.

”Ystävien tuki auttaa”, Salmiheimo sanoo.

Kirjoittaja on Nuorten ääni -toimituksen toimittaja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat