Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinki on nyt 800 työmaan kaupunki: Poikkeusjärjestelyt sumputtavat autoja ja piinaavat hermoja

Kaupunki
 
Tältä näyttävät Helsingin Kalasataman aamuiset ruuhkat
Tältä näyttävät Helsingin Kalasataman aamuiset ruuhkat
Helsingin Kalasatamaan rakennetaan kauppakeskus Rediä. Työmaa-alue on pullonkaula, joka hidastaa idästä päin tulevien autoilijoiden matkantekoa. Kuvaus ja editointi: Esa Syväkuru

Pääkaupunkiseutua piinaa yhtäaikaisesti monta tietyötä ja työmaata, jotka vaikuttavat liikenteeseen ja työmatkoihin.

Kehä I:n ja Kehä III:n tietyöt sekä Junatien kaukolämpötyömaa sumputtavat autoilijoita. Kalasataman ja Pasilan jättityömaat hämmentävät myös pyöräilijöitä ja jalankulkijoita.

Poikkeavat liikennejärjestelyt aiheuttavat ärtymystä, ja tehdyt valitukset päätyvät Helsingin rakennusviraston alueidenkäytön osastolle.

Osaston tekninen asiantuntija Reijo Alaoja muistuttaa, että kaupungissa on nyt 800 työmaata ja vain 15 tarkastajaa, jotka käyvät niitä läpi.

”Ihmettelen itsekin, että työmaita on näin paljon. En muista tällaista vuotta olleen aiemmin”, Alaoja sanoo.

Tarkastajille se tarkoittaa suurta työmäärää. Joskus päätöksiä järjestelyistä pitää tehdä nopeasti. Kalasataman työmaan eteläistä pyöräreittiä pidettiin auki vain kaksi tuntia.

”Kahdessa tunnissa viisi ihmistä oli jäädä auton alle. Ajoradan ylitystä ei saatu turvalliseksi mitenkään, joten väylä piti sulkea.”

Toinen liikenteellisesti haastava paikka on ollut kauppakeskus Triplan työmaa Pasilassa. Liikennejärjestelyistä alueella on Alaojan mukaan esitetty useita suunnitelmia.

”Nykyistä parempaa ratkaisua emme ole keksineet.”

Eniten ruuhkaa aiheuttavat Taka-Töölön puoleisen Helsinginkadun kadunrakennustyömaan ja hulevesiviemärin työmaiden liikennejärjestelyt, kertoo Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkioperaattori Riikka Tuomi.

Hän vastaa kaupunkien liikennevalojärjestelmien toiminnasta sekä liikenteen häiriötietojen keräämisestä Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksessa.

”Koska Helsinginkadullakin rakennetaan, alueelle syntyy paljon ruuhkia ja tehtäviä liikennepäivystäjälle”, Tuomi sanoo.

Liikennepäivystäjä päättää, millä ohjelmalla liikennevalot toimivat. Ruuhkatilanteessa käytetään ruuhkaohjelmaa, jossa kiertoaika on pidempi.

Autojonoja ilmestyy työmaiden takia myös Lautatarhankadulle, Mannerheimintielle ja Simonkadulle. Nyrkkisäännön mukaan aina kun ajokaistoja vähennetään, jonoja syntyy.

Jos työmaa on ollut tiedossa etukäteen, siihen pystytään varautumaan myös liikennevalo-ohjauksella.

”Jos huomaamme jossain tilapäisessä liikennejärjestelyssä korjattavaa, olemme yhteydessä rakennusviraston alueiden valvontaan. Tosin jos työmaa ja poikkeusjärjestelyt ovat jo olemassa, muutoksien tekeminen voi olla hankalaa.”

Toisin kuin voisi kuvitella, Kalasatamassa ja Pasilassa liikenne sujuu liikennevalopäivystäjien mukaan ilman kummempia ruuhkia. Isojen kauppakeskusten, Redin ja Triplan, työmaat muuttavat järjestelyjä pitkäksi aikaa, mutta niihin ehtii myös tottua.

Eniten epätietoisuutta aiheuttaa, jos järjestelyt muuttuvat usein.

Riikka Tuomen mukaan etenkin Pasilasta on tullut jonkin verran huomioita siitä, että poikkeusjärjestelyihin ei opita no­peasti.

”Kaikkien liikkujien täytyy olla varovaisia ja valppaina, kun järjestelyt muuttuvat. Kun ihmiset hakevat uusia reittejä totuttujen reittien tilalle, selkeällä opastuksella on suuri merkitys”, Tuomi sanoo.

Hän korostaa, että tilapäisiäkin reittiopasteita on syytä noudattaa turvallisuuden takia.

Kehä I on loppukesästä ollut autoilijan painajainen. Rakennusviraston viestintäsuunnittelija Roy Koton mukaan kehätien matka-aika on pahimmillaan kaksinkertaistunut.

Viikin liittymä alkaa kuitenkin olla jo valmis, ja kaistoja otetaan vähitellen lopulliseen käyttöön. Kun HS testasi Kehä I:n liikennettä sateisena torstaiaamuna Puotilasta Länsiväylän alkuun asti, matka-aika oli 35 minuuttia. Vain Pakilan kohdalla keskikaista pysähtyi hetkeksi täysin.

Koton mukaan Kehä I onkin malliesimerkki siitä, miten suuria töitä voidaan hoitaa siten, että liikenne soljuu sujuvasti.

Rakennusvirasto myöntää lupia liikenteen poikkeusjärjestelyille Helsingissä, joten heillä on vastuu ja kokonaiskuva työmaiden määrästä.

”Lupia myönnettäessä pyritään katsomaan, ettei paikkoja tukita totaalisesti. Aina siinä ei ole onnistuttu”, Roy Koto myöntää.

Työmaiden määrään vaikuttaa eniten rakennusbuumi.

”Nyt rakennetaan valtavasti. Maallikolle vaikuttaa siltä, että kadut ovat auki joka paikassa.”

Toinen syy on luonnollisesti vuodenaika. Sulaa maata pystyy kaivamaan helpommin, joten ­pian helpottaa. Moni nyt jylläävistä työmaista loppuu syys- tai lokakuun lopussa.

Poliisi saa palautetta ruuhkista, vaikkei voi niille mitään

Työmaiden vaikutuksen liikenteeseen näkee työssään myös poliisi. Ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että työmaat näkyvät lisääntyneinä ruuhkina. Tilanne on ollut poikkeuksellinen, kun sekä Kehä III:lla että Kehä I:llä on ollut työmaita yhtä aikaa.

”Vaihtoehtona tarjotaan, että ihmiset muuttaisivat aikataulujaan tai reittejään, mutta kaikki eivät siihen pysty. Ruuhkat taas lisäävät pieniä onnettomuuksia”, Höök sanoo.

Kesäaikana hämmennys liikenteessä lisääntyy, kun teillä liikkuu paljon ulkopaikkakuntalaisia. Pään sisällä oleva muisti­kuva reiteistä ei välttämättä enää täsmää, eivätkä navigaattoritkaan kerro kaikista työmaista tai poikkeusjärjestelyistä.

Pasila näyttäytyy poliisinkin silmissä poikkeuksellisen hankalana paikkana. Höökin havaintojen mukaan muuttuvien järjestelyiden keskellä on sattunut ainakin useita läheltä piti -tilanteita. Työmaista aiheutuvaan onnettomuussumaan hän ei kuitenkaan ole törmännyt.

Poliisi saa Höökin mukaan paljon palautetta työmaajärjestelyistä, vaikkei niihin pysty vaikuttamaan. Päätökset tehdään rakennusvirastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa.

”Saamme postia työmaista ja liikenteen poikkeusreiteistä. Ohjaamme niitä sitten eteenpäin”, Höök kertoo.

Hän korostaa toisten huomioimisen tärkeyttä, millä tahansa välineellä liikkuukin. Jos kaikki tienkäyttäjät ottaisivat toisensa huomioon, kolhuilta ja onnettomuuksilta vältyttäisiin.

Tärkeää on myös muistaa, ettei räyhääminen nopeuta ruuhkaa tai sujuvoita liikennettä.

”Yksittäisen ihmisen ei kannata ottaa valvojan roolia, vaikka joku tekisikin pikkurikkeen liikenteessä. Valvojan tehtävän saisi mielellään jättää poliisille.”

Katso, miltä Kalasataman aamuruuhka näyttää lintuperspektiivistä. HS.fi/HSTV
Mika Ranta / HS
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat